Mitä aloittelevan valtuutetun tulee tietää?
Ystäväni Martti pyysi minua miettimään, mitä tulee tietää, kun ryhtyy kuntapolitikkaan. 16 vuotta Sipoon valtuustossa ja 12 kunnanhallituksessa on opettanut jotain, toivottavasti.
Laitan listaa ehkä vähän toisesta näkökulmasta. Valtuutetun ei tarvitse tietää niin paljon, kuin yleisesti luullaan. Tämä siksi, että valtuutettu on arvojohtaja. Tarvittavat tiedot kulloiseenkin päätökseen on suhteellisen helppo hankkia (mikäli on aikaa ja halua paneutua). Valtuusto ei toteuta mitään, vaan antaa suuntaviivoja organisaatiolleen eli kunnan virkamiehille ja tekee arvovalintoja. Seuraavien asioiden on siksi hyvä olla kunnossa.
1. Selvitä itsellesi miksi haluat mukaan ja mitä arvoja (ja mahdollisesti keiden) edustat.
2. Tarkista, että se ryhmä, johon aiot liittyä, edustaa ainakin pääpiirteissään itsellesi tärkeimpiä arvoja.
3. Arvioi, kuinka paljon sinulla on aikaa laittaa kuntapolitiikkaan ja ota vastaan tehtäviä sen mukaan.
4. Selvitä itsellesi, miten kunnassa päätöksiä tehdään, ketkä ovat keskeisiä virkamiehiä ja miten kokouksissa menetellään.
5. Tutustu omaan ryhmääsi hyvin ja myös muiden ryhmien edustajiin.
6. Tiedä, mitkä asiat tai alueet kiinnostavat sinua. Jos olet jonkin asia-alueen asiantuntija ei sekään haitttaa. Kerro vahvuutesi ryhmällesi.
7. Ymmärrä, että valtuutetun ei tarvitse olla tai olla olevinaan tietävämpi, kuin asioita esittelevä virkamies. Kuntavaltuutetun työ ei ole kaikkien alojen asiantuntijana olemista, vaan kuntalaisten mielipiteen edustamista omista arvoista käsin. Tämä on asia, joka yllättävän helposti unohtuu.
8. Tulee tietää, milloin voi tehdä kompromisseja eli valita vähiten huono vaihtoehto (näin käy useimmiten) ja milloin edustat periaatetta, jonka puolustamiseksi olet valmis asettumaan kaikkia vastaan-ja jäämään yksin. Niitäkin hetkiä tulee ja on hyväkin tulla.
9. Valtuutetun tulee aina tietää, että hän saa valtakirjansa äänestäjiltään eli kuntalaisilta. Tulee visusti välttää sellaista näkökulmaa, että istuu valtuustossa, koska on fiksumpi ja tärkeämpi kuin muut.
Ystäväni Martti pyysi minua miettimään, mitä tulee tietää, kun ryhtyy kuntapolitikkaan. 16 vuotta Sipoon valtuustossa ja 12 kunnanhallituksessa on opettanut jotain, toivottavasti.
Laitan listaa ehkä vähän toisesta näkökulmasta. Valtuutetun ei tarvitse tietää niin paljon, kuin yleisesti luullaan. Tämä siksi, että valtuutettu on arvojohtaja. Tarvittavat tiedot kulloiseenkin päätökseen on suhteellisen helppo hankkia (mikäli on aikaa ja halua paneutua). Valtuusto ei toteuta mitään, vaan antaa suuntaviivoja organisaatiolleen eli kunnan virkamiehille ja tekee arvovalintoja. Seuraavien asioiden on siksi hyvä olla kunnossa.
1. Selvitä itsellesi miksi haluat mukaan ja mitä arvoja (ja mahdollisesti keiden) edustat.
2. Tarkista, että se ryhmä, johon aiot liittyä, edustaa ainakin pääpiirteissään itsellesi tärkeimpiä arvoja.
3. Arvioi, kuinka paljon sinulla on aikaa laittaa kuntapolitiikkaan ja ota vastaan tehtäviä sen mukaan.
4. Selvitä itsellesi, miten kunnassa päätöksiä tehdään, ketkä ovat keskeisiä virkamiehiä ja miten kokouksissa menetellään.
5. Tutustu omaan ryhmääsi hyvin ja myös muiden ryhmien edustajiin.
6. Tiedä, mitkä asiat tai alueet kiinnostavat sinua. Jos olet jonkin asia-alueen asiantuntija ei sekään haitttaa. Kerro vahvuutesi ryhmällesi.
7. Ymmärrä, että valtuutetun ei tarvitse olla tai olla olevinaan tietävämpi, kuin asioita esittelevä virkamies. Kuntavaltuutetun työ ei ole kaikkien alojen asiantuntijana olemista, vaan kuntalaisten mielipiteen edustamista omista arvoista käsin. Tämä on asia, joka yllättävän helposti unohtuu.
8. Tulee tietää, milloin voi tehdä kompromisseja eli valita vähiten huono vaihtoehto (näin käy useimmiten) ja milloin edustat periaatetta, jonka puolustamiseksi olet valmis asettumaan kaikkia vastaan-ja jäämään yksin. Niitäkin hetkiä tulee ja on hyväkin tulla.
9. Valtuutetun tulee aina tietää, että hän saa valtakirjansa äänestäjiltään eli kuntalaisilta. Tulee visusti välttää sellaista näkökulmaa, että istuu valtuustossa, koska on fiksumpi ja tärkeämpi kuin muut.
Itselläni on vanha kokemus valtuustosta 1973-1987 ja johtavan virkamiehjen roolista 1987-2010. Kuitaan ja hyväksyn nuo teesit koemukseni pohjlta.
VastaaPoistaJuuri noin olen parhaani mukaan toiminut Espoon kulttuurilautakunnassa. Olen myös saanut monesti ainakin enemmistön mutta myös koko lautakunnan kannattamaan ehdotustani. Yhdessä isohkossa asiassa olen taipunut kaksi kertaa yhden ihmisen vastustuksen vuoksi, jotta olemme saaneet yksimielisen ihan hyvän mutta alkuperäiskantani vastaisen päätöksen. Seuraavalla kerralla en enää mieltäni muuksi muuta.
VastaaPoista