ESPOON LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
(1) Lausuntoesityksen mukaan Espoon mielestä nykyinen maakuntajako ei ole oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle. Espoo ei myöskään vastaa, mihin maakuntaan se haluaisi kuulua. Perusteluna on suurten kaupunkien erityisasema ja poikkeavat ongelmat.
(2) Ehdotettuja itsehallintoalueita on liikaa.
(3) Suurten kaupunkien tehtäviä vaaditaan päätettäväksi eriytetyllä lainsäädännöllä, joissa ne voisivat ottaa vastaan laajasti alueellisia tehtäviä. Ely-keskusten työllisyyden ja yrittäjyyden resurssit ja tehtävät tulisi siirtää suurille kaupungeille. Suurten kaupunkien kilpailukyvyn turvaaminen on myös kansallisen edun mukaista. Mikäli itsehallintoalue- ja sote-uudistus toteutuu, niin siinä tulee ottaa huomioon metropolialueen, suurten kaupunkien ja -seutujen erityisluonne ja tarvittavat erityisratkaisut.
"Sote- uudistus on hyvä ja tärkeä uudistus pienten ja harvaan asuttujen kuntien näkökulmasta. Ne tarvitsevat uudistusta, jolla varmistetaan riittävän laaja palvelujen saatavuus ja kustannustehokkuus".
(4) Esityksen mukaan hallinnonuudistukset eivät saa nostaa kokonaisveroastetta, eikä kenenkään verotus saa uudesta hallinnosta johtuen kiristyä. Verotulontasausta ei voida kiristää. Nykyinen kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasausjärjestelmä on muutettava niin, että sillä tasataan vain kuntien rahoitusvastuulle jäävien palvelujen rahoitusta.
(5) Mahdolliset omaisuuden (mm. kiinteistöt ja kalusto) siirrot kunnilta itsehallintoalueille tai käyttöomaisuuden vuokraus on tehtävä yhtenäisin perustein. Jos omistuksia siirretään kunnilta itsehallintoalueille, se täytyy tehdä markkinahinnoin ja omaisuutta vastaavan kokoisten lainojen on siirryttävä omaisuuden mukana. Jos omaisuutta vuokrataan, sen on tapahduttava myös markkinahinnoin. Eläkevastuut tulee huomioida täysimääräisesti kunnille.
(6) Sote-uudistuksen askelmerkeistä lausunto toteaa, että Uudenmaan sote - palveluiden järjestäminen tapahtuu useammalla alueella. Yhden mammuttimaisen järjestäjä- ja tuottajaorganisaation perustaminen Uudellemaalle valtavine henkilöstö- ja omaisuussiirtoineen sisältää liian suuret taloudelliset riskit. Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen sisäisiksi, esimerkiksi kolmeksi - kuudeksi alueeksi, jotka tuottavat palvelut.
(7) Tuottajina voisi olla erilaisia tahoja. Esimerkiksi tuottajapoolit (yli 200 000 asukasta) voisivat toimia sote-palvelujen tuottajina. Espoo ja halutessaan naapurikunnat voisi muodostaa tämän kaltaisen tuottajapoolin. Tämä voisi toimia kokeiluna. Toisena vaihtoehtona Espoo ja halutessaan naapurikunnat voisivat valtakunnallisena kokeiluna muodostaa yhteiskunnallisen yrityksen, Sote oy:n, joka tuottaa sote- palvelut osin itse ja osin kilpailuttamalla yksityisiä palveluntuottajia sekä ostaisi erikoissairaanhoitoa HUS:lta.
(8) Lausuntoesityksen mukaan itsehallintoalueille ei lisätä muita tehtäviä. Uudenmaan alueelle tarvitaan omaa ratkaisua. Suurien kaupunkien osalta tulee arvioida mahdollisuutta ottaa vastaan laajasti alueellisia tehtäviä. Suurten kaupunkien yritys- ja työllisyyspalveluiden järjestämisvastuuta ei ole perusteltua siirtää itsehallintoaluille.
(9) Espoon mielestä sen alueen luontaiset yhteistyösuuntia ovat verkostomainen Etelä – Suomen työssäkäyntialue, Helsingin seudun yhteistyö mm. mal-sopimuksissa ja metropolipolitiikassa.
Espoo vastaa Länsi – Uudenmaan pelastuslaitoksesta. Länsi – Uudenmaan poliisi toimii samalla alueella paikallispoliisilaitoksena. HUS, HSL ja HSY yhteistyö ja pks-yhteistyö. Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti – yhteistyö
(10) Koko uudistus tulee aloittaa asteittain pohjoisesta etelään kuten kansanterveys- ja perusopetuslaissa tehtiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti