Espoon demarien kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Vilske avasi tilaisuuden toivottamalla ministerin ja meidät kaikki muutkin tervetulleiksi. Koulutus on SDP:lle tärkeä asia:
- Opetusta ei saa tappaa, Jukka nostatti tunnelmaa.
OPETUSMINISTERI Jukka Gustafsson on innostava esiintyjä. Hän on arvojohtaja ja samalla nöyrä, herkkä kuuntelija. Ministerille oli varattu aikaa 15 minuuttia, ja hän ehti siinä ajassa avata kuulijoille tärkeimmät, ajankohtaiset koulutuspoliittiset teemat.
Peruskoulusta
Peruskoulun, joka on tänään 40-vuotias, isänä pidetään R.H.Oittista, viisinkertaista opetusministeriä. Hän esitteli vuonna 1949 SDP:n sisällä ideansa uudesta koulutusjärjestelmästä. Tuon uuden koulun tuli edistää sosiaalisuutta. Keinovalikkoon kuului oppilaiden itsehallintoa, ryhmäopiskelua, keskikoulua vastaava oppimäärä.
- Upeita unelmia, Gustafsson kuvasi. Ja kuinka pitkän aikaa yhteiskunnallisen vaikuttaminen viekään? Peruskoulu oli totta vasta vuonna 1972.
- On tärkeää muistaa, että peruskoulu oli nimenomaan vasemmiston ja keskustan hanke. Kokoomus vastusti sitä pitkään tasapäistävänä, Jukka totesi.
Tänään meillä on kansallinen koulutuspolitiikka, jota muut maat kadehtivat. Ja samanlaista ei ole meilläkään saatu esim. terveyspolitiikkaan.
- Meillä on vain 80 yksityiskoulua, ja ne kivalla tavalla täydentävät järjestelmäämme. Emme ole päästäneet markkinoita kouluun, ministeri totesi.
Keskimäärin peruskoulu on hänen mukaansa "aika hyvä". Tuo hyvyys näkyy erityisesti vierailuilla maaseudulla. Suomalainen opettajakunta on hyvä ja motivoitunut. Lapset ovat ihan jees.
- Isoissa kaupungeissa ylikorostuu mielikuva kurinpidon tarpeesa.
Opetusministeri oli ylpeä omasta hallituksestaan.
- Ensi vuoden budjetissa on varattu 60 miljoona ryhmäkokojen pienentämiseen. Korvamerkittyä rahaa. Se on poliittinen arvovalinta, hän totesi. - Pieni ryhmäkoko auttaa opettajaa jaksamaan. Uusi tuntijako on valmis. Vaikka se ei ole vallankumouksellinen, se vastaa SDP:n tavoitteita.
- Kunnilla on hyvä mahdollisuus kehittää sen pohjalta koulujensa opetusta.
Mutta on peruskoulussa ongelmiakin.
- 6 % :lla pojista on erittäin puutteellinen luku- ja kirjoitustaito. Skandaali on, että tutkimusten mukaan tämä 6 %:ia ei ole saanut tukiopetusta yläasteella. Armovitoset ovat väää ratkaisu
Muut koulumuodot
- Lukion kehittäminen alkaa pian. Yleissivistävää opetusta olisi saatava lähemmäksi työelämää. Tämä vaatii mm. panostusta opintojen ohjaukseen.
- Varhaiskasvatuslain uudistus käynistty. Ensi vuonna 200 000 lasta lisää "kaatuu ministerin syliin". Toivottavaa on, että lasten kasvu- ja kipukohtiin päästän kiinni nyt jo aiemmin.
- Iloisia asioita on myös yhteiskuntatakuu nuorille- ja sen osana koulutustakuu. Jokaiselle taataan aloituspaikka peruskoulun jälkeen. 3 kk:n työttömyyden jälkeen jokaiselle luvataan työtä, harjoittelua, työpaja, kuntoutusta tms. Tämä ei tule olemaan helppo juttu. Elinkeinoelämä pitää saada mukaan.
- 110 000 nuorta on tänään ilman ammattitutkintoa. Hallitus satsaa 27 miljoonaa nuorten osaamisohjelmaan.
- Ammatillisessa koulutuksessa kehitetään tutkintojärjestelmää. Tänään kaikki valmistuvat eivät oikeasti ossa. Yksi työkalu on laadun käsikirja. Myös rahoitusjärjestelmää uudistetaan. Nyt puututaan keskeyttämisiin (jopa 20 - 30 % pääkaupunkiseudulla). Ministeri muistutti, että hänellä on myös
omia kokemuksia tosi laadukkaasta koulutusta.
- Korkea-asteella meillä on tiede- ja ammattikorkeakoulut. Ministerin mukaan yliopistolaitos on aika hyvässä jamassa. Ammattikorkeakouluissa on tehty tiettyä ravistelua aloille, joilta ei työllisty.
 |
| KUVA: Tellervo Haapajoki-Hellevaara |
OLI sovittu, että ministerin jälkeen minä puhun 10 minuuttia Espoon tilanteesta. Käytin koko ajan. Jos oikein muistan, niin puhuin about näin:
"Arvoisa opetusministeri!
Ministerin vierailu on aina juhlava hetki. Ja erityisesti tänä syksynä, kun tulee kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun Espoo siirtyi peruskouluun. Peruskoulun tulokset Suomessa ovat maailman huippuluokkaa ja Espoossa vielä parempia kuin Suomessa keskimäärin. Merkkejä peruskoulujärjestelmän rapautumisesta on kuitenkin näkyvissä. Tämä kehitys on pysäytettävä. Jokaisen koulun olisi oltava riittävän hyvä jokaiselle lapselle.
Mitä siis hyvä on? Filosofi Eero Ojasen mukaan hyvällä on neljä tasoa:
1. Teknis-toiminnallinen
2. Kokemuksellinen
3. Edistää tasa-arvo ja oikeudenmukaiuutta
4. Edistää hyvää maailmassa.
1. Teknis-toiminnalisesti hyvä
Hyvässä koululla oppilailla on oikeus relevanttiin opetukseen, tämän ajan kasvatustieteen tulosten mukaisiin menetelmiin, päteviin opettajiin, asianmukaisiin oppimateriaaleihin ja järkevän kokoiseen opetusryhmään. Hyvässä koulussa vaatimusten ja resurssien väliilä oikea suhde.
* meillä on hyvät oppimistulokset
* halvalla
Mutta onko laatu tasaista vaikka onko joukossa sekundaa?
2. Kokemuksellinen hyvä
Kokemuksellinen hyvä on tylsän, ikävän, kurjan jopa pelottavan ja pahan vastakohta. Hyvä koulu on ilmapiiriltään kevyt. Kohtaamiset ovat tahdikkaita, välittäviä, kunnioitavia. Opettajat ovat innostavia ja kannustavia. Koulussa vallitsee pedagogista hyvinvointia! Se on kiirettömyyttä, oikeutta olla oma itsensä. Oikeutta vaikuttaa. Oikeutta osallistua.
Onko peruskoulu kokemuksellisesti hyvä? Tutkimusten mukaan kouluissa, joissa voidaan hyvin, opitaan myös hyvin. Osaamistavoitteiden rinnalle tulee nostaa onnistumisen kokemukset. Meidän opettajien on rakennettava positiivisia koulukokemuksia. Joka päivä. Joka tunti. Jokaiselle oppilaalle Opettaja tarvitsee aikaa kohdata oppilaita. Työaika valutetaa vääriin asiohin. Yksi syy on dokumennointi-idiotismi. Uudistukset ajetaan koulun puoliraakoina. Mitään ei viedä loppuun.
* Lapset kuitenkin vertaavat koulua vankilaan
* Lehdissä on järkyttäviä uutisia, kuinka vanhukset yhä työstävät koulukokemuksiaan. Heillä on ollut Hirviö opettajana. Ei koskaan sellaista.
3. Hyvä koulu edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.
Hyvä on myös sitä, että jokainen koulu on riittävän hyvä. Lähikoulu kelpaa ja siitä voidaan olla ylpeitä. Koulua ei vaihdeta, jotta saisi omalle lapsellen parempien perheiden lapset kavereiksi .
* Kouluissa on huikeat erot; Ulkoisissa olosuhteissa, tiloissa, välineissä.
* Kuntien välillä toiminnan edellytyksissä. Annetun opetuksen määrässä ja laadussa.
* Painotettu opetus on organisatorisen segregaation keskeinen väline.
Koulushoppailun sijaan vahvuusvalinnan mahdollisuuksia jokaisen koulun sisälle. Puutteellisia olosuhteita on kompensoitava. Yksin onnistumisesta yhdessä onnistumiseen.
Tämä edellyttää paljon. Opetusryhmäkoolta. On purettava kiire. On otettava käyttöön kaikki keinot oppia ja antaa näyttö osaamisesta. Oppilashuoltoon ja avustajapalveluihin on vaattava riittävästi rahaa. Syrjäytymisvaarassa olevien tueksi on viritettävä hallinnonrajat ylittävä kuntatason moniammatillinen turvaverkko, joka jalkautuu ajoissa tukemaan perheitä.
4. Koulun on edistettävä hyvää maailmassa.
Edistääkö peruskoulu hyvää? Mitä hyvää tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisäksi? Pahaa edistää koulu, joka vie terveyden. Koulun on oltava turvallinen ja terveellinen. Kahdessa koulussa kolmesta sisäilmassa on ongelmia. Kukaan ei saisi menettää koulutilojen vuoksi terveyttään. Monessa kunnassa tunnistetaan vastuuton suhtautuminen sairastuviin ihmisiin.
Kouluissa väkivaltaa kohtaavat sekä oppilaat että henkilökunta. Väkivallalle on saatava nollatoleranssi.
Pahoinvoinnin ja kiusaamisen sijaan koulun on luotava hyvinvointia. Koulupäivän tulee olla rikas, monipuolinen, väljä. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus iltapäivätoimintapaikkaan. Koulupäivästä tulisi rakentaa ehyt, turvallinen ja monipuolinen kokonaisuus.
On tärkeää tiedostaa, että missään eikä koskaan lapset ole saaneet yhtä hyvää opetusta yhtä hyvin koulutetuilta opettajilta kuin peruskoulussa Suomessa. Suomalaisen peruskoulun koulutuspoliittinen arkkitehtuuri on upea. Luottamus. Ei testejä Ei tarkastuksia. Akateemisesti koulutetut opettajat. Hyvinvointivaltion turvaverkot kouluruuasta alkaen.
Se ei ole itsestäänselvyys. Peruskoulu voidaan tuhota helposti. Peruskoulu tuhoutuu, jos valtio hylkää sen. Tai opettajat.
- Säästetään koulu hengiltä.
- Viedään työltä usko ja eettinen perusta
- Luvataan koulun puolesta mahdottomia. Koulu ei ole kaikkeuden keskus. Pedagogiikalla ei ratkaista kaikkia ongelmia, vaikka monia kyllä
- Tukahdutetaan koulu töillä.
- Viedään opettajlta mahdollisuudet onnistua työssään.
- Leikataan opettajankoulutuksen resursseja niin, että opiskelijat opettelevat opettajiksi keskenään. Laiminlyödään opettajien täydennyskoulutus.
Näin meidän minusta tulisi toimia:
1. Jokaisen opettajan on päivitettävä päänsä ja sydämensä. Koulu ei ole tiedon monistamo- sen tulee olla onnistumistehdas! Osaamistavoitteiden rinnalle tulee nostaa onnistumisen kokemukset. Yhdessä onnistumisen kokemukset.
2 Jokainen kunnan on kirkastettava arvonsa. Espoo on monessa suhteessa hoitanut asiat mallikkaasti. Yhteisyö päättäjät- virkamiehet- tosiasiallisen toiminnan tekijät ja vanhemmat on vahvuus. Silti luemme taas lehdistä leikkausuhkista.
On kuntia, joissa aivojen tilalle on istutettu säästöporsas. Ja joissa kuvitellaan tosissaan, että peruskoulu on ilmainen. Se maksaa. Koulu maksaa.
On toki kummallisuuksia Espoossakin. Kuntien kiinteistöistä vastaavien laitosten monopolimaisen ala-arvoiset ja/tai liian kalliit palvelut kuormittavat kuntien opetustoimien rahoitusta. Rahan siirtäminen taskusta toiseen keinotekoisella yksipuolisesti määritellyllä markkinahinnalla vie opetustoimelta turhaan rahaa. Vuokrien on vastattava kiinteistöjen todellista kuntoa, ja katetavoitteen tulee olla kohtuullinen.
3. Valtion on kannettava vastuunsa: Näpit irti koulujen rahoista, arvoisa ministeri! Valtion ja kuntien suhde on laitettava kuntoon. Valtion on tunnettava ja kannettava oma vastuunsa. Olemme pudonneet tieto- ja viestintätekniikassa muiden maiden kyydistä. On otettava tiikerinloikka älypuhelimiin ja tabletteihin .
Peruskoulun rapauttamiselle on pantava piste. Tarvitsemmeko kansallisen hankkeen peruskoulun pelastamiseksi samaan tapaan kuin 1800-luvulla? Kiireellisimmin apua tarvitaan sairaisiin koulurakennuksiin. Edessä on miljardiluokan rakennustyömaa. Oikein organisoituna esim. kuntien itse järjestämänä se tarjoaisi uskomattoman määrän työpaikkoja ja lisäisi yhteiskunnallista hyvinvointia.
Arvoisa ministeri. Peruskoulu on ilmeisesti Suomen ainoa Brändi. Tuoreen tutkimuksen mukaan peruskoulu on myös suomalaisten mielestä Suomen paras historiallinen tapahtuma. Peruskoulu edistää hyvää Suomessa. Mutta myös laajemmin. Meillä on aivan oma tiemme. Pidetään Suomi immuunina testitaudille.
Professoi Diane Ravitch kävi vuosi sitten Suomessa. Hän pyysi, etteivät suomalaiset kopioisi Yhdysvalloissa tehtyjä koultuspoliittisia ratkaisuja. Amerikassa vahvat voimat ajavat viittä asiaa: (1) Lisää testejä. (2) Koulutukseen halutaan vapaat markkinat (ts. bisnesmaailma uskoo saavansa ns. charter-kouluista kunnon katteet). (3) Opettajien koulutuksen arvo on kyseenalaistettu. Opettajankoulutus halutaan pois collegeista. Maassa on käynnistetty hanke "Teaching America", joka kouluttaa opettajia muutamassa viikossa! Rehtoreiksi ja tarkastajiksi halutaan ihmisiä, joilla ei ole lainkaan kasvatusalan koulutusta. (4) Opettajien ammattijärjestö halutaan kieltää. (5) Opettajan palkka halutaan sitoa oppilaiden testituloksiin.
Ravitch vetosi meihin: "Suomalaiset jatkakaa ihanaa järjestelmäänne. Pitäkää mallinne elossa, niin me voimme vielä kiittää teitä."
Yleisö kysyi ja keskusteli
- Kuinka mm. liikunnan arvosana voitaisiin ottaa huomioon lukioon otettaessa?
- Kuinka lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä voitaisiin tehostaa?
- Tarvitaanko ryhmäkokoihin normiohjausta?
- Pitäisikö iltapäivätoimintaa normiohjata voimakkaammin?
- Kuinka tarkasti opetusryhmäkokojen pienentämiseen suunnattujen rahojen käyttöä seurataan?
- Miksei uskonnonopetusta järkeistetty tuntijakouudistuksessa?
- Kuinka voisimme edistää tasa-arvoa myös tiedeyliopistoon pääsyssä?
- Miten vanhemmat saataisiin paremmin mukaan kouluun?
- Pitäisikö numeroarvostelusta luopua?
- Miksi vanhemmuus on niin vaikea asia?
JA Gustafsson vastasi. Elegantisti. Hän halusi kehittää koulua yhä yhteisöllisemmäksi. Viihtyisämmäksi. Siten kurinalaisemmaksi, että oppilaat myös opiskelisivat. Tapakultturia tulisi hänestä elvyttää. Kasvatuksen arvoa nostaa. Käytösnumero tulisi palauttaa.
TILAISUUS päättyi noin 19.40. Tanks.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti