POLIITTISEEN keskusteluun kuuluu väittely. Näin on varmaankin jatkossakin. Mutta esim. oman ryhmän sisäisessä keskustelussa väittely ei ehkä ole paras tapa keskustella.
Pruukin nostaa teoksessaan esille viehättävällä tavalla rakentavaa keskustelua. Tiivistän hänen ajatuksiaan ja niistä ottamiani koppeja seuraavasti (omin sanoin ja omalla vastuullani):
- Ilmaise asiasi niin, että toinen jaksaa kuunnella (lukea).
- Kuuntele niin, että toinen haluaa puhua (kirjoittaa)-
- Puhu omissa nimissäsi - älä väitä, että sinulla on jo totuus. Kenelläkään ei ole. Olemme kaikki matkalla.
- Älä asetu muiden yläpuolelle- mutta älä myöskään alapuolelle kerjäämään suosiota.
- Keskustelun tarkoitus on auttaa toista eteenpäin.
- Keskustelun tarkoitus on ajatella yhdessä, ymmärtää asioita paremmin, useammasta näkökulmasta.
- Kuuntelemisen taito on avaintaito. Kuunteleminen vaatii kykyä laittaa omat ajatukset sivuun.
- "Kuuntele aktiivisesti"- älä pinnallisesti, vain osittain tai puuskittain.
- Yritä ymmärtää mieluummin kuin kritisoida
- Tee yhteenvetoja, ja tarkista oletko ymmärtänyt oikein.
- Ennenkuin annat kritiikkiä, pohdi onko siitä oikeasti hänelle hyötyä.
- Jos olet ekspertti, muista, että noviisi ajattelee toisin. Ekspertti ei ole viisaampi. Hänen skeemansa ovat vain pidemmälle kehittyneitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti