 |
| Pitkästä aikaa Korpilammella. Sisältäpäin paikat näyttivät uudistetuilta. |
9.15
STRATEGIA-seminaari alkoi juuri Espoon Korpilammella. Valtuuston varapuheenjohtaja Markus Torkki avaa juuri strategia- käsitettä. Se voidaan ymmärtää monella tavalla mm. onnistumissuunnitelmaksi. Se voi olla myös (Espoon) tarina. Toisin kuin esim. Helsingin vastaavassa seminaarissa, Espoossa saadaan strategiaan tänään vaikuttaa. Paikalla on 67 valtuutettua ja vielä lisäksi varavaltuutettuja.
9.40
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoo nyt valtuustokauden haasteista. Aikaa alustukseen ja keskusteluun on tunti 25 minuuttia.
- Yhteistyöhön ei riitä tututustuminen, tarvitaan yhdessä tekemistä, Mäkelä aloitti. Siksi toiminnalliset seminaarit ovat tärkeitä.
Hän nosti esiin myös johtamisen, jonka vainkäsitteenä on dialogin hallinta. Dialogia kuvaavat:
etsiminen, kysymykset, kuunteleminen, jakaminen, tasapaino, arvostus ja kunnioitus.
- Emme yritä opettaa toista vaan oppia toisilta.
SITTEN syöksyttiin haasteiisiin:
- Taloudellinen toimintaympäristö vaikeutuu. Kasvu ei hoida enää ongelmia. Väestö kasvaa. Ikärakenne vanhenee. Vieraskielisen väestön osuus kasvaa. Paineita palveluihin ja invesointeihin. Julkinen velka kasvaa.
- Väestö kasvaa meillä: Asuntoja tarvitaan noin 2500 asuntoa vuodessa.
- HUOM! Väestön ikärakenne on Espoossa edelleen edullinen verrattuna koko Suomeen.
Meillä myös syntyy lapsia! Kestävyysvajeen selättäminen edellyttäisi 4 %:n julkisen talouden ylijäämää vuonna 2017. - Tietoyhteiskuntakehitys.
- Monikultturistuminen; Venäläisiä, baltteja ja aasalaisia tulee yhä enemmän. Espooseen muuttavat tulevat usein suoraan työelämään. Meillä työllisyysaste suhteellisen hyvä.
- Kestävä kehitys (myös sosiaalinen) ja ilmastostrategia
- Kuntarakenneuudistus.
ESPOON tarina tulee saada kolmelle sivulle ja yhteen kuvaan.
Espoon tarinaan liittäisin (itse) seuraavia asioita:
- se on kasvutarina (väestömäärä: kasvu ei pysähdy)
- se on monimuotoistumisen tarina (pieni ruotsinkielinen kunta)
se on urbanisoitumisen tarina- vaikka maaseutuakin jää
Edellisestä strategiasta
Edellinen valtuusto arvioi:
- Talous Espoossa kestävässä tasapainossa (päämäärä)
- Taloutta on sopeutettu. Tuottavuuden kehittämistä on jatkettava,
- Osaava, uudistumiskykyinen henkilöstö: joka parantaa työn tuottavutta. Henkilöstömäärä ei ole kasvanut
- Palveluissa suunta oikea.
- Espoolaiset omatoimiseksi; huolehtivat itsestään
- Vähemmän strategisia tavoitteita (ennen 39); oli päällekkäisyyksiä. Mitattavia 10-20.
Uuden strategian tulisi olla:
- yksinkertaisempi, selkeämpi ja suuntaa-antavampi
- Espoo- tarina: mistä olemme tulossa, mihin olemme menossa ja miten sinne päästän; se kertoo espoolaisista arvoista ja tavoitteista
SITTEN juoksimme läpi aineistoa, joka on jo saatu espoolaisilta, asukkailta ja työntekiöiltä tarinaan. Hyviä, arvokkaita asioita kymmeniä.
Kahvitauon jälkeen talousjohtaja Reijo Tuori avasi Espoon talouden tilaa. Talous on kunnossa.
Kaupungin elikeinorakenne on moderni.
Tulopuoli vaihtelee- ja kysyntä kasvaa
Yhteensä Espoon tase on pian 4,5 miljardia (peruskaupunki 3 miljardia). Kunnallisveroaste on alle maan keskiarvon 17.75 Henkilöstöä on 13. 540. Asukasmäärä kasvaa 4500 vuodessa!
- Meille ei muuttovoittoa maan sisältä.
Haasteita on.
- Toimintakuut kasvavat 5 %; Verotulot kasvavat 2,7 %. Toimintaa on tehostettava
- Espoon verotuloriippuvuus.
- Palvelutarve kasvaa meillä sekä nuorissa että vanhoissa.
- Tiloja tarvitaan lisää- kuinka hillitä kustannuksia.
- Palvelujen osto ylittää jo henkilöstäkulut,
- On haastavaa tehostaa, kun suurimpia palveluita ovat:
- perusopetus 310
- erikoissairaanhoito 223
- varhaiskasvatus 222
- vanhuspalvelut 142 ja esim. joukkoliikennepalveut 54 (milj. euroa).
- Valtionosuusjärjestelmä kohtelee tosi kaltoin Vantaata ja Espoota.Valtiolta ei tule lisää.
NYT lounaalle.
 |
| Strategiajohtaja Jorma Valve |
Lounaan jälkeen (kanaa, riisiä) pureuduttiin strategiatyöhön. Seuraava poiju (tämän seminaarin jälkeen) on 8.4., jolloin strategialuonnosta käsitellään valtuustossa. 13.5 on vuorossa valtuuston strategiaseminaari. Strategia hyväksytään valtuustossa 10.6.2013.
15.20
Teoriapläjäyksen jälkeen alkoi Open Space-työskentely. Siirryimme isoon tilaan flappien ympärille. Jokainen sai kulkea vapaasti ja antaa ideoitaan viiteen eri teemaan. Korkeat virkamiehet kaupunginjohtajaa myöten seisoivat sihteereinä flapillä.
 |
| Valtuutetut pohtimassa yhdessä. |
- Vapauden laki
- Kuka tulee, se tulee
- Mitä tapahtuu, se tapahtuu
- Se alkaa, kun se alkaa
- Se loppuu, kun se loppuu.
AIKAA oli runsaasti, ja palkinnoksi oli kahvit.
15.45
Kahvitauon aikana fasilitaattorit valmistautuivat tiivistämään flappien äärellä käydyn keskustelun. Tässä poimintoja
Visio
Vastuullinen ja rohkea. Edelläkävijyys (Hmmm. ei kai pyrkyryyttä?) ei saa vaikuttaa koppavuudelta. Keitä halutaan puhutella? Uutta luova...Onko visio jo toteutunut? Voimaa lisää! Vison pitäisi olla innostava - kaikille? Osallisuus, vaikuttaminen. "Espoosta vain saappaat edellä!" Uutta luova, dynaaminen, mukava...Unelmia?
Kiteytys uusista ajatuksista: inhimillisyys (eettisyys, tasa-arvo, suvaitsevaisuus) ja arvostaminen. Turvallisuus (ennustettavuus...). Vastuullisuus (kaupunki-myös yksityishenkilönä). Yhteishenki ja kannustus (kumppanuus, osallisuus). Rohkeus. Luovuus. Ahkeruus. Yhteishenki. Voimassaolevista arvoista todettiin: Asukas- ja asiakaslähtöisyys, Kestävä kehitys.... Tulisi koskettaa ja innostaa. Luovuus ja innovatiivisuus.
Kuntalaisia ei saa unohtaa. Avoimuus. Luottamus. Demokratia. Vapaus.
16.50
Valtuustokauden näkökulmista
Elinvoima ja kilpailukyky
Miten voidaan saavuttaa? Ympäristön säilyttäminen. Länsi-Metron täysmääräinen hyödyntäminen. Metron jatkaminen. Liikennejärjestelmän suuntaviivat. Aalto-yliopiston hyödyntäminen. Kulttuurille jatketta. Matala kynnys yrittäjyydelle. Korkea osaaminen täällä. Uusia ideoita nuorten työllisyyden kehittämiseen.
 |
| Fasilitaattorit joutuivat parhaimmillaan tiivistämään 2o flap-sivuja. |
Keskustelussa esiin nousi myös asuinkustannukset. Myös kaupungin oltava kilpailukykyinen. Esim. täydennyskoulutus työntekijöille.
Itse käytin puheenvuoron, jossa (1) korosti elinvoiman ja kilpailukyvyn olevan myös jokaisen kuntalaiselle tavoitetila. Elämän arvot kovenevat. Siksi on jatkossakin pidettävä jatkossakin huolta mm. koulutoimen laadusta, kaiken ikäisten voimannuuttamisesta ja myös vastuullisesta hyvinvointiin liittyvästä huolenpidosta. (2) Moniarvoisuutta ei saisi unohtaa.
Asukkaat ja palvelut
1. Nuorten elinvoimaisuus (nuorisotakuu, syrjäytymisen estäminen, uudenlaisia tapoja toimia esim. Icehearts)
2. Maahanmuuttajaväestöön liittyviä asioita yhdessä heidän kanssa (kehittämisukumppanuus).
3. Ikäihmisten palvelut
4. Kokoontumistiloja
5. Kotiin toimitettavat palvelut.
6. Segmentointi.
7. Turvallisuus, saavutettavuus, ohjaus.
8. Tiedon saannin monikanavaisuus
Koti! Liikuntatiloja myös yksityisille.
Resurssit
1. Tilat- peruskorjausvelka. Käytettävyys? Oikea kuva korjaustarpeesta. Pidetään kunnossa. Hyviä arkikäyttöisiä rakennuksia. Hyvä koulutilaratkaisu monistetaan.
2. Hankinta-osto-osaaminen. Tiedämmekö, mitä saamme? Valvommeko? Innovatiivisia hankintoja.
3. Turhan työn lopettaminen.
4. Verkostojen hyödyntäminen.
5. Miten saadaan osaavia työntekijöitä ja osaaminen käyttöön,
6. Tuottavuus-tehokkuus.
7. Peruspalveluiden standardisointi.
8. Vapaakuntamalli?
9. Kolmas sektori.
Nostetaanko veroja? Vahvistetaan veropohjaa? Velkaa velanhoitokyvyn mukaan.
ENSIMMÄINEN seminaaripäivä päättyi klo 18.20.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti