Ohjelmajohtamista kehittämässä

Kehitysohjelmilla on neljän vuoden kaari. Ensimmäinen vuosi kuluu
pitkälti suunnitteluun. Kullekin seuraavalla vuodelle 2014, 2015 ja
2016 laaditaan aina oma suunnitelma ja sitä myös arvioidaan.

         ESPOO on siis käynnistämässä viittä poikkihallinnollista, poliittisesti ohjattua  kehitysohjelmaa, jotka kaikki sisältävät useita projekteja. Kehitysohjelmien aihealueet ovat: Osallistuva Espoo, Nuorten elinvoimaisuus, Ikääntyvä Espoo, Kestävä kehitys ja Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys.  Valtuusto nimesi näille ohjelmille ohjausryhmien luottamus-henkilöjäsenet (5)  ja heistä yhden puheenjohtajaksi. Ks. nimet tästä:  linkki 

Kaupunginjohtaja nimesi helmikuun lopulla ohjelmien virkamiesjäsenet (5).

Omistajien ja puheenjohtajien tapaaminen

         NÄIDEN  kehitysohjelmien omistajien (virkamies)  ja ohjausryhmien puheenjohtajien (poliitikko)  ensimmäinen yhteinen tapaaminen  pidettiin valtuustotalolla SDP:n ryhmän huoneessa 25.2. -13 klo 14-16. Tilaisuuden puheenjohtajana oli kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, ja paikalla olivat myös kaikki toimialajohtajat ja muitakin tärkeitä virkamiehiä. Myös jokainen ohjausryhmän puheenjohtaja oli saanut ajan sopimaan kalenteriinsa.

Tapaamisen tarkoitus oli muodostaa yhteinen käsitys ohjelmajohtamisesta. Kyseessä on uudenlainen johtamisen malli, jossa Espoo on kuntatasolla kiinnostavasti pioneerina liikkeellä. Sen avulla halutaan uudistaa kaupungissa käynnissä olevien projektien johtamista. Ohjelmat koostuvat projekteista ja itsenäisistä toimenpiteistä.

          -  Ohjelmajohtaminen on tulevaisuusorientoitunut tapa johtaa, kaupunginjohtaja avasi.  Se on osa Espoo-tarinan toimeenpanoa. Haluamme saada aikaan kehitystä leveillä hartioilla.
- Espoossa kehitetään nyt yhtä aikaa sekä yksittäisten  projektien johtamisen mallia että ohjelmajohtamisen mallia.

Mielenkiintoinen dia, joka kuvaa ohjelman oletettua elinkaarta.  Tässä
näkyy, että valtaosa ohjelman kestosta tuottaa aluksi vain kuluja, Toive
on, että ohjelman päättyessä sen hyödyt ovat jo kuluja suuremmat.

Espoossa on nyt noin  500 erillistä ohjelmaa ja projektia. Ne on käytävä läpi.  Projektit aloitetaan, mutta ne myös lopetetaan, kun on tarve.
- Parhaiten onnistutaan niissä hankkeissa,  missä saadaan espoolaiset ja henkilökunta hyvällä tavalla sitoutumaan, Mäkelä korosti. On tärkeää asettaa yhdessä ohjelmien tavoitteet. Ja tätähän on jo tehtykin mm. Korpilammen seminaarissa.
- Nyt tavoitellaan konkreettista, näkyvää tulosta. Hyötyjä
- Ja hyödyt on myös hyödynnettävä, pantava jakoon, innostuin minä

KUKIN kehittämisohjelma siis koordinoi projektisalkkua. Ohjelmat asettavat kahdenlaisia tavoitteita: konkreetteja tavoitteita ja hyötytavoitteita (esim. asukastyytyväisyys kasvaa, työttömyysaste laskee). Jokainen ohjelma saa käyttöönsä projektipäällikön ja myöhemmin myös omaa määrärahaa.

         OHJELMAJOHTAMINEN innostutti paikalla olleita. Kyseessä on oppimisen paikka kaikille. Ideaa suunnitellaan nyt rauhassa, jotta ohjelmat saadaan huolella raiteille. Prosessia tukemaan on kutsuttu myös Aalto-yliopisto.

Ohjelmajohtamisen seminaari

         KAIKKI viiden kehittämisohjelman ohjausryhmien jäsenet on kutsuttu torstaina 7.3. seminaariin Hotelli Meripuistoon klo 13.30-18.00. Seminaarissa perehdytetään muutkin kuin puheenjohtajat tähän ideaan ja  työstetään sitten ryhmittäin  kunkin ohjelman ohjelmakuvausta. Ohjelmakuvauksen  on  oltava valmis 10.6.-13. Sen  otsikoita ovat mm.  projektit, tuotokset, tuotostavoitteet ja hyötytavoitteet, aikataulu jakustannukset. Virikemateriaalina on valtuuston strategiaseminaarissa Korpilammella kokoamat ideat. Ne löytyvät tästä linkistä: http://www.espoo.fi/download/noname/%7BA28D6A67-EA7F-4998-A370-DA9956A197E3%7D/32959

Nuorten voimaannuttamisen kehitysohjelman työskentelyn osalta minä tapaan tämän ohjelman omistajan Sampo Suihkon ensi tiistaina.