ESPOON sivistystoimeen suunnitellaan varsin merkittävää organisaatio- uudistusta nopealla aikataululla. Kyseessä on ainakin kolme demareille tärkeää asiaa: työväen- opiston ja aikuislukion liittäminen Omniaan ja nuoriso- ja liikuntatoimen yhdistäminen. Uudistus-suunnitelma tulee kaupungin-hallituksen käsittelyyn jo 27.5. ja valtuustoon 10.6.
Demarien kunnallisjärjestö järjesti pika-aikataululla tänään Omenan kirjastossa keskustelutilaisuuden, jossa hiottiin yhteistä kantaa. Paikalla oli parikymmentä aktiivia, mm. toinen KH:n jäsenemme, kaksi valtuutettua, kolme varavaltuutettua, liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja ja jäsen; opetus- ja varhaiskasvatus- lautakunnan jäsen ja vaajäsen. Tärkeää taustatietoa toi myös nuorisotoimen- johtajaa Lasse Talasmaa.
Uudistus sai kyllä keskusteluissa aika lailla kyytiä. Asiakirjoista löytyi asiavirheitä. Niistä ei selviä, mitä hyötyä tavoitellaan. Uhka-analyysi on heppoinen. Järjestöjä ei ole kuultu.
Keskustelu oli todellakin tarpeen.
Tietoa uudistuksesta tihkuu pikku hiljaa, ja kokonaiskuvaa on vaikea muodostaa, kuten Hannele Kerola totesi.
- Mitä tällä uudistuksella tavoitellaan? Mikä on sen toteuduttua paremmin? Säästääkö se rahaa?, hän kysyi.
Konklaavin enemmistön kanta oli, että nuorisoon pitää erityisesti panostaa. On kysyttävä, tukeeko organisaatiouudistus tätä?
Jarkko Rahkonen ja Veikko Simpanen nostivat esiin todella tärkeän kysymyksen:
- Miksi on niin kiire? Ajoitus on aivan outo. Kuntauudistus voi johtaa Omnian purkamiseen. Metropoliratkaisu voi johtaa siihen, että toisen asteen koulutus siirtyykin metropolihallintoon?
TYÖVÄENOPISTON itsenäisyyttä puolustettiin voimakkaasti. Hannu Suntio korosti aikuislukion opettajien mielipiteen kuuntelemista.
Kaikki kolme kysymystä herättivät paljon tunteita. KH:n jäsen Hannele Kerola aikoo esittää suunnitelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, ja sai ajatukselle paljon tukea.
PORUKKA oli niin puheliasta, ettei puheenjohtaja Vilske ehtinyt käydä läpi sivistystoimenjohtaja Sampo Suihkon lähettämiä vastauksia aikaisemmin viikolla demarien tekemiin kysymyksiin. Laitan kysymykset ja vastaukset tähän jutun perään. SS:n luvalla.
"Arvoisa vastaanottaja
Kiitos hyvistä kysymyksistä. Yritän vastata niihin omin sanoin lyhyesti ja selkeästi. Kaupunginhalltuksen esityslistalla sekä liitteinä on tarkemmat perustelut sekä aikuiskoulutuksen selvitysraportti.
Sivistystoimen palveluiden kehittämismahdollisuuksia on tarkasteltu kevään aikana kaikkien yksiköiden osalta. Tähän tarkasteluun on kahdeksassa työryhmässä osallistunut lähes 100 työntekijää, mukaanlukien kaikki yksiköiden johtajat ja heidän lähimmät työtoverinsa sekä jokaisessa rymässä henkilöstön ja järjestöjen edustajat. Tavoitteena oli tarkastella palveluita asiakkaiden/kuntalaisten näkökulmasta (palveluiden saatavuus ja saavutettavuus) sekä johtamisen näkökulmasta. Jälkimmäinen tarkastelu käynnistettiin, koska sivistystoimen tulosyksiköiden johtajien vakansseista (7) kolme on vapautunut eläköitymisten takia ja samasta syystä myös useampia muita esimiestason tehtäviä on vapautunut/vapautumassa. On aikamoinen sukupolven vaihdoksen aika - ja samalla mahdollisuus tarkastella tulevaisuuden johtamisen osaamistarvetta ja mahdollisuuksia keventää hallintoa/byrokratiaa. Muutos on aina myös mahdollisuus!
1. Miksi alunperin on haluttu muuttaa työväenopiston asemaa?
Työväenopiston palveluita, kursseja ja koulutusta, on selvitetty opiskelijan näkökulmasta. On selvitetty mm. työväenopiston asiakkuudet, kurssitarjonta, kursseille osallistuminen, kurssien hinnoittelu/kaupungin subventiot, toimitilat ja niiden käyttöaste, opettajavoimat, ketkä muut kaupungin toimijat tarjoavat vastaavaa koulutusta, missä kaupunginosassa koulutusta tarjotaan...
Johtopäätöksinä on todettu mm, että opiskelijaprofiili painottuu huomattavasti espoolaista väestöä enemmän korkeakoulutettuihin, ikäryhmään yli 50v ja Tapiola/Leppävaara alueelle.
Aliedustettuina ovat maahanmuuttajat, miehet, alle 50 vuotiaat sekä tietyillä Espoon alueilla asuvat (Espoon keskus...).
Koko Espoon aikuiskoulutuskenttää (Työväenopisto, aikuislukio, ammatillinen aikuiskoulutus) on arvioitu asiakkaan saaman ohjauksen, palvelun ja tarjonnan näkökulmasta. Johtopäätöksinä on todettu, että vaikkakin kaikki kolme aikuiskoulutusysikköä toimivat laadukkaasti, ei lain edellyttämä yhteistyö toteudu kovin hyvin ja monia asioita voitaisiin kehittää: tavoitteena on saada aikaan yhteinen palvelutarjotin ja laajat koulutusmahdollisuudet sekä tarjonta kunkin oppijan tarpeiden ja mahdollisuuksien lähtökohdista.
Valmistelutyöryhmä oli yksimielinen tarvittavista kehitystoimenpiteistä. Henkilöstön edustajat jättivät eriävän mielipiteen organisatorisesta ratkaisuesityksestä.
Itse uskon vahvasti siihen, että tulevaisuudessa aikuiskoulutus on yhä tärkeämmässä asemassa: tarvitaan vahvalla profiililla toimiva yhtenäinen aikuiskoulutuksen tarjonta, joka koostuu vapaan sivistystyön, perusopetuksen ja jatkokoulutuksen elementeistä - aina asiakkaan ehdoilla.
2. Jos työväenopisto integroidaan Omniaan, katoaako työväenopiston nimi?
Ei katoa, työväenopisto on perinteinen arvokas nimi espoolaiselle vapaan sivistystyön lippulaivalle (ei katoa myöskään aikuislukion nimi).
3. Jos työväenopisto integroidaan Ominiaan, muutetaanko samalla kurssitarjonnan luonnetta?
En näe mitään syytä muuttaa työväenopiston kurssitarjonnan monipuolista luonnetta - aikuisten koulutustarpeet tulevat jatkossakin määrittämään koulutuksen tarjonnan. Varmasti opiskelijaprofiilia on yo selvityksen perusteella syytä tarkentaa mm alueellisen tasa-arvon ja maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseksi. Eri koulutusmuodot ja niiden kehittäminen antavat myös tähän mahdollisuuksia.
4. Turvataanko työväenopiston määrärahat?
Mahdollisen muutoksen myötä kaupunki tekee sopimuksen 90 prosenttisesti omistamansa kuntayhtymän kanssa. Sopimuksella määritetään kaupungin osoittamien määrärahojen käyttö - aivan kuten on tehty mm Nuorten Työpajojen siirtyessä Omniaan (työpajanuorten määrä on yli kolminkertaistunut Omnia-aikana!) Ammatillisen koulutuksen siirryttyä Espoon kaupungilta ja Kirkkonummen kunnalta Omniaan v. 2000 on opiskelijoiden määrä kasvanut 10000:een (lähes kaksinkertaistunut). Koulutuksen laadun kehitystä olen hieman jäävi kommentoimaan, mutta amiksen vetovoima on viime vuosina kasvanut Espoossa merkittävästi.
En näe estettä sille, etteikö aikuiskoulutus voisi kehittyä kokonaisuutena vastaavasti.
5. Miksi alunperin on haluttu yhdistää nuoriso- ja liikuntatoimi?
Nuorisotoimen rooli on vuosien saatossa muuttunut: Valtioneuvoston päättämä Lasten ja nuorten kehittämisohjelma määrittää nuorisopoliittiset tavoitteet laajoiksi mm koulutoimea, kulttuuria, liikuntaa, nuorisotoimea, sosiaalitoimea... koskevina. Samoin tämän vuoden alusta voimaan astunut nuorisotakuu velvoittaa kaupunkia hyvin laajaan yhteistyöhän nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tähän kokonaisuuteen on tullut uutena elementtinä mm. Nuorten elinvoimaisuuden ohjelmaryhmä sekä nuorten hyvinvoinnin edistämisryhmä. Myös nuorisovaltuusto on osaltaan ottanut roolia nuorisopolitiikan edistämissä.
Nuorisotoimi on erinomaisesti kehittänyt toimintaansa mm. alueellisessa nuorisotyössä, nuorten aktivoinnissa, yksilöllisessä nuorisotyössä ja nuorten tukemisessa, nuorisojärjestötyössä, nuorten hyvinvoinnin edistämisessä sekä nuorten ohjaamisessa ja edunvalvonnassa.
Monilta osin nuorisotoimen antamat palvelut ja likuntatoimen palvelut täydentävät toisiaan: kummallakin on tärkeä tehtävänsä nuoren hyvän elämän eväiden muovaamisessa (yhdessä koulun kanssa) ja kasvattamisessa yhteisöllisyyteen. Molemmilla on oppimista ja antamista toinen toisilleen - molemmissa on vahva ammatillinen osaaminen. Tätä pitäisi hyödyntää, mutta nykymallissa mahdollisuuksia rajaavat hallinnolliset seinät ovat johtaneet turhaan vastakkainasetteluun.
Uskon vahvasti siihen, että tässäkin asiassa moniammatillisuus on voimaa ja luo uutta osaamista ja mahdollisuuksia - yhdessä olemme enemmän!
6. Muuttuuko tällöin nuorisotyön luonne ja nuorisotyöntekijöiden tehtävät?
Ammatillisuus ja kohderyhmä säilyy ja varmasti myös kehittyy - ja samalla toimintakenttä laajenee käsittämään myös liikuntajärjestöjen parissa olevia nuoria aiempaa paremmin.
7. Miten nuorisojärjestöjen avustusten käy?
Nuorisojärjestöjen avustukset pysyvät nykytasossa - ellei valtuusto toisin ohjaa/päätä.
8. Katoaako perinteinen nuorten tukitoiminta?
Ei katoa.
9. Miksi etsivä nuorisotyö on jo nyt ulkoistettu Omnialle?
Omnia on osa kaupungin sivistystoimea, joten kuntayhtymän toiminta ei miltään osin ole ulkoistettua palvelua. Etsivä nuorisotyö soveltuu hyvin Omnian vastuulle, koska ohjaaminen ammatilliseen koulutukseen, valmentavaan koulutukseen tai nuorten työpajohin tapahtuu luontevassa yhteydessä saman talon palveluihin. Myös TE-keskus toimii tiiviissä yhteistyössä Omnian kanssa. Toki etsivä työ ohjaa nuoria hyvässä yhteistyössä kaupungin kymppiluokille sekä jatkossa myös Vamos-mallia hyödyntämällä erilaisiin tukipalveluihin.
Nuorisotakuun toteutumiseksi etsivän nuorisotyön, nuoriso-ohjaajien, Te-toimen ja opinto-ohjauksen saumaton yhteistyö on tavattoman tärkeää.
Etsivästä nuorisotyöstä vastaava viranomainen Espoon kaupungissa on sivistystoimen johtaja (eli minä) nuorisotoimen johdon kieltäydyttyä viime syksynä muihin kiireisiin vedoten tästä lakisääteisestä viranomaistehtävästä.
10. Mitä lisäarvo yhdistäminen tuo nuorisotyölle?
Kuten edellä olen todennut, näen moniammatillisuuden rikastavan molempien palveluyksiköiden toimintaa. Uusi lautakunta on ottanut vahvan ja tasapuolisen roolin palveluiden kehittämisessä.
Lautakunnan resurssit niin henkilöstön kuin toimitilojen ja materiaalin suhteen antavat mahdollisuuden kehittää nuorisotyötä.
Sivistystoimen kokonaisuudessa yhdistetty liikunta-nuoriso palvelut on vahva vaikuttaja ja yhteistyökumppani molemmille opetustoimille sekä kulttuurille.
Palveluiden kehittämisessä kaupungin Tilapalveluiden ja Palveluliikelaitosten kanssa on yhdistetyin voimin enemmän paukkuja ja osaamista.
Liikunnalla on perinteisesti ollut varsin paljon yhteistyökumppaneita. Yhdistämällä nämä voimat nuorisopuolen partnereihin saadaan kokoon merkittävä järjestö- ja toimijaverkko.
yt
Sampo Suihko"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti