Uusien valtuutettujen toinen koulutusseminaari

KOULUTUS alkoi taas  tukevilla voileivillä ja kahvilla. Ohjelma meni heti uusiksi, kun toimialajohtajat ovat vielä KH:n kokouksessa. Tarkoitus on kuitenkin esitellä kaikki toimialat nopeasti. Ojenteessä on noin 50 sivua :-) Kullakin kolme diaa.

Ensimmäisenä on vuorossa tekninen toimi. Investointibudjetti on noin 500 miljoonaa! Kuulemme vuoden 2012 painopisteistä.  Tiesittekö, että Länsimetro omistaa vain reiän?

SEURAAVAKSI esiintyy Mauri Suurperko, joka on liiketoimintajohtaja Palveluliiketoimialalla (Espoo Catering, Espoo kiinteistöpalvelut, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Espoo talouspalvelut, Espoo Henkilöstöpalvelut (myös työterveys),  Tietotekniikkapalvelut, Kaupunkitietoa). Liikevaihto 239 miljoonaa €.

Illan miesalustajat. Valitettavasti Virpi
Ala-Ahosta ei löytynyt netistä kuvaa

VUOROON tulee nyt rahoitusjohtaja Reijo Tuori puhumaan konserniyhteisöistä ja ohjauksesta.Valtavia investointiohjelmia. Peruskunnalla on 19 tytäryhtiötä (mm. Espoon asunnot ja Omnia- (siis osa) ja 4 säätiötä. Ohjaus= koko konserni toimimaan yhteisten päämäärien hyväksi (jotka valtuusto asettaa).

KELLO on nyt 18.45 ja mikrofoniin tarttuu kaupunginreviissori Virpi Ala-Aho. Kuulemme kuinka tarkastuslautakunta, tilintarkastaja  ja ulkoisen tarkastuksen yksikkö valvovat , että valtuuston tavoitteet toteutuvat. Kahdessa minuutissa kaikki.

NYT kello on 18.47, ja toimialajohtaja Sampo Suihko on juuri laulanut White Christmas- laulun ja esittelee nyt sivistystoimea.  Koko budjetti 677 miljoona €.  Budjetti kunnossa. Hyvää väkeä töissä. Vireitä innovaatioita (mm. svenska Rum, aikuiskoulutuksen kehittäminen).

JUHA Metso esittelee nyt sosiaali- ja terveystoimea. Fokus arvon tuottaminen asiakkaille. 704 miljonaa € budjetti. Kehittämistoimintaa tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa. Sähköisiä palveluita. Omatoimista hoitoa. Ennaltaehkäisyä.

KLO 19.15 vuorossa on kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Kuntauudistukseen liittyvät selvittely ja Apotti veivät KH:ssä enemmän aikaa kuin oli ajateltu.  36 uutta valtuutettua 75 valtuutetun joukossa! Uutta voimaa, kuulema!  Espoo tarina- yhdessä ymmärretään tavoitteet.
- Espoo syntymäpäivä 27.8. 1556
- ensimmäiset 500 vuotta hitaan kasvun aikaa :-)
- asukkaita nyt 252 439.  26 000 vieraskielistä.
- Menot 1,5 miljardia.

Lehterilla oppipoikana

TÄNÄÄN kokontui Espoon Wanha Valtuusto viimeiseen kokoukseen. Istuimme Waltarin kanssa lehterillä noin 30 muun kanssa. Seurasin kokousta about kaksi tuntia, sitten alkoi taas oma elämä. Mitä (pientä) näin:

• Esityslistan pituus oli 110 sivua (+ edellisen kokouksen toivomukset).
• Puheenjohtajalla (Kasvi) oli kiire.  Hän oli jämäkkä ja halutessaan pikkuisen ilkeä.
• Esittelijät istuivat hiljaa salin reunalla. 
• Pääosa valtuustosta oli  sekin hiljaa. Muutamat käyttivät useita puheenvuoroja. Yksi kaikkein eniten.
• Äänestyslaitteet ovat ilmeisen hankalat käyttää. Koko ajan joku painoi väärää nappulaa.
• 4 vuotta ei ole riitänyt kaikille esim. toivomuksen ja muutosehdotuksen erottamiseen:-) Lohduttavaa. 
• Toivoisin, että nyt kuulemani ilkeily ei jäisi tavaksi. 

Kunnallisjärjestön edustajisto koolla

YLIN KUVA: Turunen ja Vilske pitämässä asioita järjestyksessä. KESKIRIVI
(vasen). Mainingin koulun auditorio oli oikein sopiva kokoustila.  (oikea)
Jarkko Rahkonen käytti useita harkittuja puheenvuoroja.  Hän haastoi roh-
keasti Sistosen KH:n paikassa, eikä montaa ääntä vaille jäänytkään. ALARIVI:
(vasen). Markku Sistonen valittiin KH:n varapuheenjohtajaksi. (oikea) Totisesti
saimme äänestää.

TÄNÄÄN osallistuin ensimmäisen kerran Espoon demarien kunnallisjärjestön kokoukseen.  Edustajisto oli kutsuttu koolle päättämään tyypillisisesti  syyskokous-asioista ja ehkä epätyypillisesti kuntavaalien johdosta avautuneista luottamus-miespaikoista.

KOKOUS alkoi Mainingin koululla klo 10, ja klo 15 minun  oli aika aloittaa oma elämä, vaikka 3. luokan lm-paikat olivat vielä auki mitenkään niitä vähättelemättä.

JUKKA Vilskeellä riitti hommaa. Lähes joka tehtävästä äänestettiin. Osa varahenkilöpaikoista jäi kunnallistoimikunnan ja osa KH:n valvontapaikoista KH-ryhmän keskenään päätettäviksi.

Tärkein päätös koski KH:a: Sinne valittiin Markku Sistonen ja Hannele Kerola. Varalle Vilske ja Jungner.

Todellinen työ tehdään kuulema lautakunnissa. Ymmärsin, että mahdollisimman monelle aktiiville oli tosissaan mietitty sopivaa paikkaa. Kaikille ei valitettavasti saatu kaikkein mieleisintä. 

Itse ilahduin kovasti (mitään muuta valintaa halveeraamatta) mm. seuraavista valinnoista. Nuoria, nälkäisiä ihmisiä!

• Sosterin puheenjohtajaksi: Johanna Värmälä.   
• Liikunta- ja nuorisolautakunnan pj:ksi Antti Aarnio ja jäseneksi Tipsu Sollasvaara.
• Opetuslautakuntaan: Waltari ja Eväsjoki. Varalle  Merja Vuori
• Kulttuurilautakuntaan: Jasminiitta Lumme. Varalle Hannu Suntio.
• Ympäristölautakuntaan: Katja Koivumäki.
• Kaupunkisuunnittelulautakuntaan jäseneksi Jukka Lahti. Varalle Sakari Heiskanen
• Palveluliikelaitoksen johtokuntaan Jussi Päiviö.

MEILLE vanhemmille (ja monen osalta myös kokeneille) järjestyi myös monia hyviä paikkoja. 

Minut valittiin yksimielisesti Nuorten elinvoimaisuuden ohjelmaryhmän puheenjohtajaksi (koska olin ainoa miesehdokas miespaikalle:-)). Nöyrä kiitos. Upea tehtävä.

Upeaa itsenäisyyspäivää

KAUNIS kiitos Espoonalahden demareille vaikuttavasta itsenäisyyspäiväjuhlasta Mainingin koulun auditorioissa tänään klo 12-13.  Puheet olivat tietysti hienoja, mutta erityisesti minua pysäytti musikki mm.  Soliseva-kuoron hienot kolme laulua. Kuinka upea harrastus kuoro onkaan - ei vain niille, jotka osavat laulaa, vaan myös muille, jotka jaksavat kuunnella. Sovitukset olivat taitavia, viehättäviä.

KIITOS  myös kahvitarjoilun eteen vaivaa nähneille. Kuuma kahvi ja maukas karjalan piirakka auttoivat taas työntymään lumituiskuun.

Lastun yläosassa on linkki noin 4 minuutin mittaiseen klipsiin. Se on kuvattu kännykällä (iPhone) ja editoitu iMovie-ohjelmalla. Var så god.

Uusien valtuutettujen koulutus

ESPOO järjesti uusille valtuutetuille ja varavaltuuteille koulutustilaisuuden tänään maanantaina. Klo 17 oli tarjolla kahvia ja sämpylää.

Itse tilaisuus alkoi klo 17.30.

PERUSFAKTOJA
- valtuutettuja on 75.
- päätösvaltainen kun 50 paikalla.
- muutosesitys (lisäys, poisto, muutos) on eri asia kuin toivomusesitys = ponsi  (vinkki, kuinka pantaisiin toimeen).
- Kok (29), Vihr (13), SDP (10), Perus (10), RKP (7), Kesk (2), Vas (2), KD (2).

TÄSSÄ ideoita, jotka minusta tuntuivat hyvältä. Kaupunginvatuuston puheenjohtaja JJ. Kasvi alustaa

• Kunnioita toisia, mielipide-eroista huolimatta
• Haluatko vaikuttaa vai näkyä? Vaikuttaminen tapahtuu aikaisemmin - ei valtuustosalissa.
• Puheenjohtaja voi keskeyttää puheen- jotta kaikilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä.
• Hyvä puheenvuoro vie keskustelua eteenpäin, tuo uusia ajatuksia, käsittelee oikeaa asiaa, keskittyy omiin ajatuksiin ei toisiin,
• Älä provossoidu. Kuuntele.
• Toimittakaa esitykset hyvissä ajoin.
• Puhu, vain kun sinulla on oikeasti asiaa. Tulet paremmin kuulluksi.
• Kysy virkamiehiltä, - aloite-kysymys vie paljon aikaa.
• Joskus täytyy koukata median kautta.

NYT puhuu kaupunginsihteeri Jouni Majuri. Odotettavissa 40 diaa.

1. Espoon organisaatio

Valtuuston kokoukset tallennetaan verkkoon.

Organisaatiota muutetaan (KH päätti yksimielisesti omalta osaltaan)
Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tärkeitä mm. budjetti ja strategia.
KH on asettanut valtuuston neuvottelutoimikunnan sujuvoittamaan kokouksia.

2. Lait

Mm. kuntalaki ja oma työjärjestys - ja rikoslaki.

3. Ohjeita
Ensimmäinen kokous ma 28.1.-13 klo 17.30. Kokoukset kestävät usein klo 23:een.  Esteestä ilmoitettava. Varat eivät ole henkilökohtaisia. Kaupunki hoitaa hakemisen  kaksi soittoa ekalle...) Ilmoitus; valtuustonsihteeri@espoo.fi Kokouksesta poissaoloon  on  oltava pätevä syy. Kahden tunnin jälkeen tulee palkkio.

Nimenhuutoharjoitus

Valtuutetuilla on koje, jossa on henkilökohtainen sirukortti. Puheenvuoro (ensimmäinen: 5, seuraavat 3 min) puhujakorokkeella. Repliikki 1 min omalta paikalta (kommentoidaan jonkun puheenvuoroa). Puheenvuoroa voi havainnollistaa yhdellä sivulla (joko videotykillä tai dokumenttikameralla). Näytettävä etukäteen.

Kutsu äänestyksen välitetään  koko taloon äänimerkeillä.

Jäävin pitää poistua yleisölehterille.

Harjoittelimme sitten äänestämistä. Metroa päätettiin jatkaa Kivenlahteen :-)

Äänestykset ovat avoimia (kaikki näkevät, mitä kukin äänestää). Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin.

Ehdotusta on kannatettava. Voi ehdottaa myös asian palauttamista.  Eriävä mielipide pitää ilmoittaa heti (on äänestettävä vastaan).

Pöytäkirjantarkastajien oltava koko ajan läsnä. Ovat eri puolueesta kuin puheenjohtaja.

Valtuutettu voi tehdä myös aloitteita (12 nimeä) ja KH:lle kysymyksen.

Esteellisyys - jos koskee henkiökohtaisesti. Tosi harvoin muusta syystä.

Pääasiassa asiat ovat julkisia. Salassapidettävät pidetään salassa.

Valtuutetuilla on tietojensaantioikeus päätöksentekoon (ei muuhun).

Kokouksissa tarjotaan ateria klo 16.30-17.30 ja iltapaa klo 19.30-20. Tiloja voi varata 09-8162 2000 (ma-to 8-20, ja pe 8-16). Kokouspalkkio on 245 € kokous/valtuuston seminaari.

Valtuutetuille voidaan järjestää kyselytilaisuuksia ja seminaareja ( 31.1.- 1.2 ja 13.5) Hotelli Korpilammella.

Valtuutetuille tarjotaan keväällä tietokonetta ja verkkoyhteyttä (tai vastaavan summan rahaa). Kokoukset toteutetaan paperittomina. Valtuuston pulpeteille tulee kiinteä kone (ketjulla kiinni).

Luottamustehtäväpaikat jaossa

Eikö olisi vähän upeaa mainostaa itseään  näin. Kuvamanipulaatio on tehty
PhotoFunia appsilla,

VAALIT on nyt käyty ja äänet laskettu. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Seuraavaksi aletaan jakaa luottamustehtäviä. Valtuusto hyväksyy 10.12. kokouksessaan uuden luottamustehtävä-organisaation. Ja oikeasti vasta sen jälkeen voidaan lopullisesti pudotella nimiä eri pelipaikoille.

Espoon Demarien kunnallisjärjestön edustajisto on kutsuttu koolle 8.12. pohtimaan SDP:n ehdokkaita eri posteihin. Todennäköisesti tarvitaan kuitenkin myös toinen kokous, kun tiedetään lopullinen rakenne.

MILLAISIA tehtäviä itse tavoittelen? Kysyjille olen sanonut, että menen sinne, missä minusta on eniten hyötyä ja vähiten haittaa.  Luotan neuvottelijoiden arvostelukykyyn. En ole lähtenyt tähän toimintaan vallanhimon vuoksi. Mutta en myöskään pelkää töitä. Opetuslautakuntaan en kelpaa - harmi.

Toivoisin  että minulle ensisijaisesti löytyisi tehtävä, joissa voisin edistää lasten, nuorten  ja perheiden hyvinvointia. Tuota työtä voi tehdä useastakin paikasta käsin. Meitä valtuutettuja on vähän, ja moneen tehtävään halutaan juuri valtuutettu. Ehkä kaikkein lähinnä omaa sydäntäni näissä reunaehdoissa on nuorison voimaantumisen ohjelmaryhmä. Mutta untuvikko hoitaa sen postin, jonka puolue antaa.

Valtuustoryhmän kokous

OLIHAN se pysäyttävää osallistua elämänsä ensimmäiseen Espoon demarien valtuustoryhmän kokoukseen. Paikalle oli kutsuttu myös kolme uutta valtuutettua. Minä taisin olla ainut, joka totteli. Vanhasta valtuustosta paikalla oli useita. Myös molemmat KH:n edustajat.

KOKOUKSENA normikokous. Esityslistassa oli otsikot- muu kuultiin suullisesti kokouksessa.

ELÄMME hetkistä aikaa. Samaan aikaan uudistetaan lautakuntarakennetta ja jaetaan luottamushenkilöpaikkoja eri puolueiden kesken. Pöydällä on malli, jossa Sitossa olisi vain kaksi lautakuntaa: Opetuslautakunta ja Liikunta-kulttuuri-nuoriso-lautakunta.

Keskiviikkona tiedetään mm. montako lautakuntaa Sitoon jää. Ihan uutta ovat ohjelmaryhmät, joissa ideoidaan tiettyjä lautakuntarajat ylittäviä teemoja. Juuri nyt niitä on viisi (mm. nuorison elinvoimaisuus)  Demareille olisi tärkeää  saada asuntopolitiikka  yhdeksi/yhteen teemaan.

Nöyrä kiitos!

KIITÄN  lämpimästi kaikkia minua äänestäneitä ja muutoin vaali-iloa kanssani jakaneita. Ja ihan erikseen niitä, joiden refereitä sain käyttää flyereissä.

367 (tarkistus toi yhden äänen lisää)  ääntä on kova määrä ensikertalaiselle.  Ja yksin Lippajärveltä ääniä tuli 125! Ja ne  ovat tulleet suurella todennäköisyydellä Auroran koulun oppilaitten vanhemmilta.

Teen kaikkeni, että olen tämän luottamuksen arvoinen. Kiitos.

Martti

Kuinka paljon ääniä tarvitaan läpimenoon?

PhotoFunialla tehty kuva ihmisjoukosta hämmästelemässä, ketä
kannattaa äänestää.

JOKSEENKIN viiden ja puolen tunnin kuluttua yleiskuva vaalien tuloksesta alkaa hahmottua. Kuinka demarien kampanja osui kansalaisten arvoihin koko maassa ja Espoossa erikseen?

ESPOON on maan toiseksi suurin kaupunki, joten tämän alueen tuloksia puolueiden keskinäisistä suhteista saadaan varmaan odottaa ainakin klo 22:een. Kiinnostavin kysymys tietenkin on, kuinka monta paikkaa kullekin puolueelle tulee. Viimeiset paikat  varmistunevat vasta ensi viikolla.
Viime vaaleissa Espoon demarit saivat 9 paikkaa.

Toiseksi kiinnostavin kysymys on, ketkä valtuustopaikoille saavat  tammikuussa istua. Eniten ääniä saaneet  ovat nopeasti selvillä. Mutta viimeiset paikat ratkevat varsin myöhään. Viime vaaleissa tarkistuslaskut toivat vielä valintoihin muutoksia useankin päivän kuluttua.

PIENIN äänimäärä kunnallisvaaleissa vuonna 2008  oli Espoossa  kolme.  Todella suuria äänimääriä sai vain kymmenkunta ehdokasta. Suurin äänimäärä oli  Timo Soinilla: 8206. Maria Guzenina-Richardson (5192) oli demareille  äärimmäisen tärkeä ehdokas. Hän veti äänillään mukaan monta itse vähän ääniä saanutta. Tyypillisin ehdokkaiden saama äänimäärä oli  51-100.

LÄPIMENOON tarvittava äänimäärä oli alhaisimmillaan neljä vuotta sitten 178 henkilökohtaista ääntä (Terttu Savola).  Läpi mennään  ns. vertailuluvun perusteella, joka vaihtelee eri puolueissa.  Demareissa tarvittiin  tuolloin vähintään  301  ääntä (Maria Jungner). Varavaltuutetuksi pääsi äänimäärällä 126- 501.  Viimeinen demarien varavaltuutettu Hanne Hovi sai vaaleissa 148 henkilökohtaista ääntä.

Ks.lisää tästä linkistä.

Menisikö Hellström läpi?

MILTÄ tilanne näyttää omalta osaltani? Vaalifilosofiani on, että minua (politiikassa täysin näyttöjä antamattonta) äänestävät vain ne ihmiset, joiden kanssa olen ollut toistuvasti ja myönteisissä merkeissä tekemisissä.  Tämän ryhmän eräänlaisen ehdottoman  maksimikoon voi karkeasti arvioida:

• Omat - nyt aikuiset oppilaani luokanopettajavuosilta Espoossa (1978- 1989) Sepon ja Niipperin kouluissa ( yhteensä noin 200) ja heidän vanhempansa (yhteensä noin 300)
• Auroran koulussa oppilaina vuosina 1989- 2012 olleet oppilaat (ikäluokka on 50; 23*50 = 1150) ja heidän vanhempansa (noin 2000). Luvusta on kuitenkin vähennettävä seitsemän ikäluokkaa lapsia, jotka eivät saa äänestää- siis jäljelle jää 800).
• Espoolaiset peruskoulun opettajat (heitä on noin 1500).
• Joukko espoolaisia, joita olen kohdannut erilaisissa yhteistyöhankkeissa (heitä on ehkä 100).
• Lippajärvellä ja Järvenperässä naapureina asuvia  ja muutoin tuttuja (heitä on ehkä 100).

NÄIN  populaatio, joista valikoidutaan äänestämään minua,  on  yhteensä noin  5000 (jos oikein laskin). Kaikista espoolaisista tämä "segmentti" on 0,2 %. 

Tästä populaatiosta jäävät pois:

• ne, jotka eivät  äänestä  lainkaan.
• ne, jotka eivät äänestä periaatteesta demareita.
• ne, jotka eivät muista syistä halua äänestä minua.

JOTTA saisin tuon maagisen 301 ääntä, 6 % minut tuntevista  entisistä oppilaista, heidän vanhemmistaan, koulupuolen ihmisistä, yhteistyökumppaneista  ja naapureista tulisi antaa äänensä minulle.

En ole ollut tällaisissa vaaleissa koskaan ehdokkaana, joten paha mennä veikkaamaan. Tuo 301 on kyllä teoriassa mahdollinen. OAJ:n valtuustovaaleissa olen nimittäin saanut kaksi kertaa noin 300 ääntä- joka oli kummallakin kerralla Espoon osalta ihan huippumääriä. Äänestäjinä olivat tuolloin vain opettajat.

Arvioin mahdollisuuksiani myös katsomalla, millaisia äänimääriä  rehtoriehdokkaat saivat Espoossa 2008: Jarmo Jääskeläinen (Kok.): 527;  Eero Kling (Kok.): 480 ääntä;  Jukka Karhula (Vas.): 418 ääntä. Kaikki  toki aktiivipoliitikkoja.  Jarmo meni läpi, Eero ja Jukka jäivät korkeasta äänimäärästään huolimatta varalle.

PIAN nähdään, millainen on Hellströmin luottamusprosentti. Täytyy muuten muistaa itse käydä äänestämässä.

Viimeinen vaalitilaisuus Sellossa

49 tuntia jäljellä...

Pikku leffa Tapiolan tapahtumasta.

Lauantaina 20.10. Tapiolaan!

Martti (sen Flyeri) edestä ja takaa

Terveisiä ehdokkaiden "kokoontumisajoista"

MATINKYLÄN demarit seisoivat syyssäätä uhmaten teltallaan Isoa Omenaa vastapäätä. Tarjolla oli asian lisäksi esitteitä, Demokraati-lehtiä, kahvia, keksiä ja karkkiakin.

Paikalla oli kymmentunta ehdokasta mm. Sirpa Aarniolehto-Kotilainen, Anu Heinäinen, Martti Kaasinen, Jukka Kivimäki, Katja Koivumäki,  Leena Luhtanen, Tipsu Sollasvaara. Hannu Suntio, Tarja Tallqvist, Reino Uusitalo ja Merja Vuori. Ja minäkin.

Jostain syystä vaalitilaisuuksia ei enää saanut järjestää ihmisille paremmin sopivassa  Omenan kahvilassa. Niinpä oikeita äänestäjiä oli väärällä puolella katua liikkeellä vähän. Heitä kiinnosti erityisesti Matinkylän uimahalliasia.

KAHDEN seuraavan viikon aikana kaikki puolueet ovat aktiivisesti liikkeellä. Itse pyrin osallistumaan tällä viikolla seuraaviin demaritapahtumiin:
- ke 17.10 klo 17- 19 Karakallion torilla (makkaragrilli)
- la 20.10 klo  9-(11)- 13 Entresse, Cafe Rento
- la 20.10 klo 11-13 Tapiolan keskusta. Paikalla ministerit Urpilainen ja Guzenina-Richardson
- su 21.10  klo 11-13 Siwan edustalla Joosepinkadulla.

Martti Hellström 609

Peruskoulu vaatii tukea kehittyäkseen

ESPOON demarien vaalilehti Espoon Ruusu jaetaan joka postilaatikkoon. Siinä esitellään tämän ryhmän kuntavaaliteemat.

Minulle annettiin  mahdollisuus kirjoittaa lehteen kouluasioista. Näin kirjoitin:

Espoolainen peruskoulu vaatii tukea kehittyäkseen
Martti Hellström

Espoo siirtyi peruskouluun 35 vuotta sitten. Tulokset ovat maailman huippuluokkaa Merkkejä peruskoulujärjestelmän rapautumisesta on kuitenkin näkyvissä.  Kehitys on pysäytettävä.

 Jokaisen koulun on oltava riittävän hyvä

Näpit irti opetuksen määrärahoista! Oppilailla on oltava oikeus  hyvään opetukseen, asianmukaisiin oppimateriaaleihin ja järkevän kokoiseen opetusryhmään. Puutteellisia olosuhteita on kompensoitava.  Opetustoimen budjetin on katettava kaikki palkkamenot. Koulujen budjettien on riitettävä luvattuun tuntikehykseen. Vuokrien on vastattava  kiinteistöjen todellista kuntoa, ja katetavoitteen tulee olla kohtuullinen. Oppilashuoltoon ja  avustajapalveluihin on vaattava riittävästi  rahaa. Syrjäytymisvaarassa olevien tueksi on viritettävä hallinnonrajat ylittävä kuntatason moniammatillinen turvaverkko, joka jalkautuu ajoissa tukemaan perheitä.

Koulun  on oltava turvallinen  ja terveellinen

Kahdessa koulussa kolmesta sisäilmassa on ongelmia. Kukaan ei saisi menettää koulutilojen vuoksi terveyttään. Espoossa on huutava pula remonttien aikaisista väistötiloista. Tilatarve tulisi ottaa huomioon koulurakennushankkeissa. Kouluissa väkivaltaa kohtaavat sekä oppilaat että henkilökunta. Väkivallalle on saatava nollatoleranssi. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus iltapäivätoimintapaikkaan. Koulupäivästä tulisi rakentaa ehyt, turvallinen ja monipuolinen kokonaisuus.

Opetusta on uudistettava

Tutkimusten mukaan kouluissa, joissa voidaan hyvin, opitaan myös hyvin. Osaamistavoitteiden rinnalle tulee nostaa onnistumisen kokemukset. Meidän opettajien on rakennettava positiivisia koulukokemuksia. Joka päivä. Joka tunti. Jokaiselle oppilaalle. Olemme pudonneet tieto- ja viestintätekniikassa muiden maiden kyydistä. On otettava tiikerinloikka älypuhelimiin  ja tabletteihin .

Kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta on syvennettävä

Lapsia ja nuoria kasvatuksessa tarvitaan kumppanuutta, jossa on yhteinen päämäärä ja selkeä työnjako.  Yhteistyötä on arvostettava niin paljon, että  siihen saadaan käyttää siihen työaikaa. Koulu ei  kuitenkaan ole kaikkeuden keskus. Pedagogiikalla ei ratkaista kaikkia ongelmia., vaikka monia kyllä.
  

Espoon demarit hienosti esillä Demokraatissa

Tipsu,  Jukka, Markku ja Maria. Mainio nelikko edustaa
espoolaisia demareita Demokraatin haastattelussa.

TÄMÄN keskiviikon DEMOKRAATISSA ovat espoolaiset upeasti näkyvissä.  Etusivulle asti puffattu Espoon aukeama on otsikoitu komeasti "Nyt on sauma räväyttää kunnolla". Tavoitteeksi on  asetettu 11 nykyisen lisäksi jopa 8 uutta paikkaa. On siinä haastetta. Vaikka valtuutettujen määrä kasvaa. Vaikka Kokoomuksen ehdokaslistalta jääkin  pois kovia nimiä.  Vaikka Perussuomalaisilla  ei ole oikein linjaa, kuinka Espoota tulisi kehittää.

Mutta perusteita uhoon on. Pienellä valtuustoryhmällä on saatu paljon aikaan:
- Metro tulee.
- Sosiaali- ja teveyspuolelle on saatu lisää rahaa.
- Vanhuspalveluiden kriteereissä ei hinta yksin ratkaise vaan myös laatu.
- Koulujen iltapäivätoiminnan leikkauksia on torjuttu.

Mainiosti toimitetussa jutussa nousevat hyvin esiin espoolaisdemarien keskeiset näkemykset:
- Palveluiden yksityistämiselle loppu; lääkäripalveluissa on jo kaaos.
- On hyvä, että puolueiden  erot ovat tulleet näkyviin.
- Peruskoulun on  oltava rittävän hyvä. Eliittikouluja ei tarvita.
- Espoo olkoon  jatkossakin itsenäinen.
- Syrjäytyminen on estettävä
- Yhteiskuntatakuu nuorille!
- Emme hae kuuta taivaalta vaan järkeviä ratkaisuja tavallisten espoolaisten hyväksi.

LYHENNELMÄ jutusta löytyy myös demokraatin nettisivuilta. Tässä linkki.

DEMOKRAATIN keskiviikon numerossa espoolaisväriä tuovat  myös terävä Maria Guzenina-Richardssonin kolumni vanhusten vaipoista ja eräästä espoolaisrehtorista tehty aukeaman juttu otsikolla "Lapsen kohtaaminen on koulupäivän kohokohta" :-) ks. tarkemmin tästä linkistä.

Nyt se alkaa kunnolla!

VAALIMAINOKSET ovat nyt ilmestyneet Espoon teiden varsille. Nyt se vaalityö alkaa kunnolla. Aikaa  on 2,5 viikkoa.

ESPOON demareilla on komea lista ehdokkaita. Mukana mm. nykyinen ja ex-ministeri, kaupunginhallituksen  varapuheenjohtaja. Lautakunnan puheenjohtajia. Miehiä ja naisia. Nuoria ja vanhoja. Opiskelijoita, työväkeä ja eläkeläisiä. Julkisuudessa tulikastettuja ja uusia kasvoja. Konkareita ja uutta virtaa. Kaikilla yksi yhteinen päämäärä: hyvinvoiva Espoo. Espoo, joka pitää kaikista espoolaisista huolta.

MONEN alan osaajia. Koulupuoleltakin monta kovaa ammattilaista: Martti Hellström, Jukka Kivinen, Jasminiitta Lumme ja Hannu Suntio.

MUISTETAAN äänestää! Eikö niin.

Asumisen hinta karkaa käsistä!

ASUMISEN hinta on karkaamassa  käsistä. Asuminen on kuitenkin perusoikeus.

MINISTERI on paljon vartijana. Upeaa saada hänet Espooseen.

Suurella joukolla paikalle, eikö vaan!

Vaalityössä Itä-merellä

Jokaisella puoluella oli oma piste. Demarien pistettä johti
kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Markku Sistonen.

TAKANA ehkä kymmenes espoolaisten opettajien ja poliittisten päättäjien yhteinen laivaseminaari.  Vaalityötä tekivät tietysti kaikki mukana olleet ehdokkaat. SDP:stä meitä oli mukana kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Markku Sistonen,  Hannu Suntio ja minä. Perjantai-illan ohjelmaan kuului mm. suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemen alustus. Kuulimme myös Sukon virkamiesten näkemyksiä.  Yhteinen huoli oli tietysti koulutoimen budjetista uupuvat rahat.  Salista kuului syvä huokaus, kun työsuojeluvaltuutetut kertoivat, että peräti 50:ssa espoolaiskoulussa on sisäilmaongelmia. Nykyinen korjaustahti on kaksi koulua vuodessa!

Rehtori Jukka Sarpilan  johdolla opettajat sitten kiersivät puolueiden pisteissä ja yhdessä  työstettiin SWOT-analyysia Espoon tilanteesta.

EKOAY:n varapuheenjohtaja Mervi Mattila esitteli päättäjille kolmiportai-
seen tukeen liittyviä haasteita.

LAUANTAINA oli vielä luentojen lisäksi erillinen pienemmän ryhmän päättäjätapaaaminen. Tuossa tapaamisessa olivat läsnä matkalle lähteneet eri puolueita edustaneet espoolaispoliitikot (mm. Kurt Byman (sit.),  Martti Merra (Kok), Marjo Matikka (Vihr.), Jukka Nieminen (Kok), ja Kari Uotila (Vas.), virkamiehet sekä OAJ:n ja EKOAY:n iskujoukko.   Keskusteluteemoja oli kolme: kolmiportaisen tuen aiheuttama lisätyö, koulujen kokonaisbudjetti ja nsi vuoden budjetti.

Keskustelu oli aktiivista, rakentavaa  ja rehellistä. Kokeneet päättäjät  opettivat  perusasioita budjettineuvotteluista. Espoon budjetti on noin 1,5 miljardia. Käytännössä poliitikot ovat tehneet kaupunginjohtajan esitykseen (joka annetaan nyt kolme päivää ennen vaaleja) vuosittain VAIN  3-4 miljoonan euron edestä muutoksia. Niin käynee tänäkin vuonna. Koulupuolella on 5,1 miljoonan euron aukko. Mutta aukkoja on muillakin toimialoilla. Pitkään keskusteltiin tilavuokrista. Jos niitä halutaan alas, on tyydyttävä vaatimattomampiin arkkitehtonisiin ratkaisuihin.

NYT sitä ollaan sunnuntai-aamussa, ja kohta taas jalat tukevasti kotimaan kamaralla. Vaalityötä on tehty siis koko viikonloppu.  Hyvä reissu.

Nimettömiä refereitä

KIRJOITN  naamikirjassa: "Näin vaalien alla sitä jää pohtimaan, millainen kuva ihmisillä on minusta?"

Tällaisia kuvia sain. Julkaisen ne ilman nimiä:

-  Pää täynnä visioita ja  aina vauhti päällä, sellainen kuva mulla on susta.
- Just tommonen kuin yllä. Opettaja-lehden mielipideosaston sarjakuvasankari muistuttaa sinua myös.
- 5 adjektiivia: energinen, aikaansaava, osaava, päämääriinsä sitoutunut, ei tyhmä.
- Taiteellinen, osaava älykkö, inhimillinen, menevä
- Toimeenpaneva ajattelija ja uudistava. Aina muita auttava!
- Lämmin, välittävä ja osaava.
- Vaikuttava! Mun lapset eivät ole koskaan sinua edes nähneet ja silti saavat sinun "oppeja" harva se kerta kun autan läksyissä tms. Itsekin välillä ihmettelen kuinka jostain syövereistä ammennan aina jotain omille muksuille sinun opeista tai tavoista/tyylistä opettaa. Vaikutat siis jopa siellä missä et ole koskaan ollut.
- Aktiivinen, energinen, huumorintajuinen, lapsilähtöinen, kiinnostunut vempaimista.
- Koulumaailman visionäärinen sekä disruptiivinen kehäkettu, joka ei unohda yksilöä.
- Kokeilin vaalikonetta. Sijoituit mun listalla pronssille. Aika metkaa
- Ei pössömpää:-) Jatka rohkeasti harrastusta piirustuksen parissa. Politiikka tuntuu kaipaavan juuri sinua!

HAUSKOJA ihmisiä! Olisikohan  noista ominaisuuksista hyötyä politiikassa?

Webinaarissa ministerin kanssa

OLIN niiden ensimmäisen 100 joukossa, jotka ilmoittautuivat tänään klo 17.30 alkaneeseen Kuntavaalien nettikeskusteluun. Keskusteluun osallistujille lähetettiin linkki. Softana oli Adobeconnect. Lopulta meitä oli paikalla noin 30 eri puolilta Suomea.

OPETUSMINISTERI Jukka Gustafsson puhui puolisen tuntia (tulitikkulaatikon kokoisena). Ruudun oikeassa reunassa oliva diat ja Jukan naaman alla chat-taulu, jossa  osallitujat kommentoivat kuulemaansa ja muutakin.

PÄHKINÄNKUORESSA kuvaisin keskustelua näin:

• Peruskoulu on suomalaisten ylpeyden aihe- ja demarien silmäterä.
• Hallitus satsaa nyt yli 80 miljoonaa korvamerkittyä rahaa mm. opetusryhmien pienentämiseen.
• Opettajia halutaan kuunnella. Jokaisella on oikeus kiusaamattomaan kouluun (aina vängästi sanottu). Jokaiselle on myös oikeus tukeen. 
• Koulujen tulee saada rahaa tarpeiden mukaan
• Koulujen erilaistuminen on pysäytettävä. Jokaisen lähikoulun on oltava riittävän hyvä.
• Hyvät tavat ovat demareille tärkeitä.
• Kurinpitoon tulee opettajille uusia keinoja. Jälki-istuntoa halutaan modernisoida.
• Osallistujat olivat huolissaan erityisluokkien katoamisesta, koulujen lakkauttamisesta, putteellisista kouluterveydenhuollosta, epäonnistuneista opettajista.
• Itse tungin chattiin huolta koulujen sisäilmaongelmista ja muistutin pedagogisen hyvinvoinnin merkityksestä.  Koulun ongelmat eivät poistu kuritusta lisäämällä.

PUHUJAN kuva saisi olla suurempi. Osallistujien ääntä ei saatu kuulumaan. Mutta ihmiset olivat oikein tyytyväisiä. 

 

Tässä joukossa!

Mitä espoolainen isä Pauli Wihuri kirjoitti Martista

OLEN ollut rehtorina Aurorassa vuodesta 1989 alkaen. Tänä aikana meillä on ollut kuusi johtokuntaa. Pauli Wihuri toimi johtokuntamme puheenjohtajana nelivuotiskauden 2001-2004. Sitä ennen hän oli aktiivinen toimija Auroran koti ja koulu yhdistyksessä. Hän veti mm. kunnianhimoista koko kylä kasvattaa - hanketta. Paulin johtama johtokunta  vaikutti ratkaisevasti siihen, että Aurora lopulta sai uudet parakit ja vanhat, sisäilmaongelmista kärsineet  purettiin.

Mitä Pauli Wihuri kirjoitti Martista? 

"Tutustuin Marttiin toimiessani Auroran koulun johtokunnan puheenjohtajana. Martti on innovatiivinen ja innostava opettajien ja koulun johtaja, jonka sydän, sanat ja teot ovat paikallaan oppilaiden ja opettajien parhaaksi. Kunta tarvitsee valtuustoon johtajia, jotka ymmärtävät pitkältä ajalta ja kattavasti käytännön paineet, joissa koulut, opettajat ja oppilaat painivat, ja jotka löytävät innovatiivisia käytännön ratkaisuja."

Pauli Wihuri – Espoolainen isä

Mitä TeT Tapio Toivanen kirjoittaa Martista

Tapio Toivasen kuva on lainattu Helsingin yliopiston
sivuilta.

MISTÄ näitä refereitä tippuu? Vuorossa ovat yliopistolehtori, teatteritaiteen tohtori  Tapio Toivasen rivit.  Tapio on valtakunnan tason draamakasvatuksen isoja nimiä.  Opin tuntemaan Tapion 1980-luvun puolivälissä, kun toimimme molemmat harjoittelukoululla Helsingissä. Yhteistyömme ja ystävyytemme on jatkunut yli neljännesvuosisadan. Se on tuottanut paitsi hyvää mieltä myös yhä käyttökelpoisia opetusmateriaaleja.  Lisää tietoja Tapiosta löytyy mm. tästä linkistä.

Mitä Tapio kirjoitti?

"Martti on innovoiva, innostava ja aikaansaava. Ei vain puheissaan vaan teoissaan. Kahdenkymmenen viiden vuoden tuntemisella voin sanoa, että Martti on mies ja ystävä, johon voi luottaa.

Tapio Toivanen"

Vaaliteltalla Tapiolassa

Kuvassa ehdokkaista lisäkseni mm. Hannu Sutio,  Juha Vilske, Leena
Luhtanen, Maria Guzenina-Richardson ja Johanna Värmälä.

TÄNÄÄN lauantaina vaalikalenteriin oli merkitty varaus Tapiolan demarien tapahtumalle.

Paikalla oli väkeä useita kymmeniä, eikä vain pelkkiä ehdokkaita:-) Mutta onneksi heitäkin (po. meitäkin) oli. Ohikulkijoille oli tarjolla kuumaa grillimakkaraa ja espoolaisehdokkaiden pikkupuheita.

Tapahtuman juontajana ja kellottajana oli  Tapiolan demarien puheenjohtaja Pekka Vaara.
Trubaduuri Seppo Lammilla on kerta kaikkiaan upeaa ääni, ja juuri tämäntyyppiseen tilaisuuteen sopiva ohjelmisto.

Ehdoton päätähti oli peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardson. Hän piti innostavan ja uskoa valavan puheen.
- Puhumme liikaa ongelmista. Meidän demarien pitää nostaa esiin asioita, joita olemme saaneet aikaan, ministeri yllytti. Hän listasi  sellaisia ihmisten arkea helpottavia, konkreetteja asioita, joita demarit olivat jo vuodessa saaneet hallituksessa läpi. Peruspäivärahaa  on korotettu 120 eurolla. Työttömyysturvaan ei pian vaikuta vähentävästi puolison tulot. Pätkätyö ei pudota kuuden ensimmäisen kuukauden aikana asumistukea. Oppilashuollon kehittämiseen on varattu lisää rahaa jne.  Ja hallituskautta  on vielä kolme jäljellä.
- Juna ei pysähdy, hän vakuutti.

EHDOKKAITA  oli paikalla tosi paljon - kaikkia en ehtinyt edes kätellä. Näin omin silmin (edellä jo mainittujen lisäksi)  mm. Antti Aarnion, Minna Eväsojan, Sakari Heiskasen, Nasu Kuuvalon, Jukka Lahden, Jaakko Maurialan, Ari Paukun, Tarja Tallqvistin, Martti Tieahon ja  Merja Vuoren.

Mikrofoniin tarttuneet  vaaliehdokkaat nostivat  esiin  monia edessä olevia tärkeitä, ratkaistava asioita. Näitä ovat mm. lasten ja vanhusten palvelut, kohtuuhintaiset asunnot, metron jatkaminen Kivenlahteen jopa Kirkkonummelle saakka , peruskoulun eriarvoistumisen pysäyttäminen, koulupsykologipalveluiden kehittäminen ja  ilman laadusta huolehtiminen.

Kiitos järjestäjille hyvästä syystä piipahtaa Tapiolassa.

Olisiko vaali-ilmoitus tällainen? Versio 2

Martti Hellström ehdokas nro 609

Mitä opetusneuvos Jukka Kuittinen kirjoitti Martista

LISÄÄ refereitä. Vuorossa ovat opeusneuvos, rehtori  Jukka Kuittisen  rivit.  Jukka on Suomen rehtorit ry:n varapuheenjohtaja ja kansaimvälisesti otteestaan sekä mediakasvatuksesta kuuluisan Saarnilaakson koulun rehtori. Olen oppinut tuntemaan Jukkaa ennen muuta EKOAY:N rehtorijaostossa jossa olemme molemmat toimineet vuosikausia.

Mitä Jukka  kirjoitti?

Tunnen Martti Hellströmin taitavavana,  tarmokkaana ja kutsumuksellisena opetus- ja kasvatusalan olympiatasoisena moniottelijana, jonka kyvyille olisi käyttöä minkä tahansa puolueen kuntapolitiikassa.

Jukka Kuittinen
opetusneuvos, Helsinki

Opetusministeri Jukka Gustafsson vieraili Espoossa

SANKKA joukko  koulutuspolitiikan ystäviä oli koolla tänään tiistaina Espoon valtuustotalolla. "Stagella" oli opetusministeri Jukka Gustafsson, tapahtuman puheenjohtajana Jukka Vilske ja  minä Hellströmin Martti. Salissa kokeneita vaikuttajia: mm. Leena Luhtanen, Jaakko Mauriala, T Hannu Suntio.... Sekä nuorempaa polvea mm. Tipsu Sollasvaara,  Antti Aarnio, Wihuri....Kunnallisvaaliehdokkaitten lisäksi ihan  "oikeitakin ihmisiä".

Espoon demarien kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Vilske avasi tilaisuuden toivottamalla ministerin ja meidät kaikki muutkin tervetulleiksi. Koulutus on SDP:lle tärkeä asia:
- Opetusta ei saa tappaa, Jukka nostatti tunnelmaa.

OPETUSMINISTERI Jukka Gustafsson on innostava esiintyjä. Hän on arvojohtaja  ja  samalla nöyrä, herkkä kuuntelija. Ministerille oli varattu aikaa 15 minuuttia, ja hän ehti siinä ajassa avata kuulijoille tärkeimmät, ajankohtaiset koulutuspoliittiset teemat.

Peruskoulusta

Peruskoulun, joka on tänään 40-vuotias,  isänä pidetään R.H.Oittista, viisinkertaista opetusministeriä. Hän  esitteli vuonna 1949 SDP:n sisällä ideansa uudesta koulutusjärjestelmästä. Tuon uuden koulun tuli edistää sosiaalisuutta. Keinovalikkoon kuului oppilaiden itsehallintoa, ryhmäopiskelua, keskikoulua vastaava oppimäärä.
- Upeita unelmia,  Gustafsson  kuvasi. Ja kuinka pitkän aikaa  yhteiskunnallisen vaikuttaminen viekään? Peruskoulu oli totta vasta vuonna 1972.
- On tärkeää muistaa, että peruskoulu oli nimenomaan vasemmiston ja keskustan hanke.  Kokoomus vastusti sitä pitkään tasapäistävänä, Jukka totesi.

Tänään meillä on kansallinen koulutuspolitiikka, jota muut maat kadehtivat. Ja samanlaista ei ole meilläkään saatu esim. terveyspolitiikkaan.
- Meillä on vain 80 yksityiskoulua, ja ne  kivalla tavalla täydentävät järjestelmäämme. Emme ole päästäneet markkinoita kouluun, ministeri totesi.

Keskimäärin peruskoulu on hänen mukaansa  "aika hyvä". Tuo hyvyys näkyy  erityisesti vierailuilla  maaseudulla. Suomalainen opettajakunta on hyvä ja motivoitunut. Lapset ovat  ihan jees.
- Isoissa kaupungeissa ylikorostuu mielikuva kurinpidon tarpeesa.

Opetusministeri oli ylpeä omasta hallituksestaan.
- Ensi vuoden budjetissa on varattu 60 miljoona  ryhmäkokojen pienentämiseen. Korvamerkittyä  rahaa. Se on poliittinen arvovalinta, hän totesi.  - Pieni ryhmäkoko auttaa opettajaa jaksamaan.  Uusi tuntijako on valmis. Vaikka se ei ole vallankumouksellinen, se vastaa SDP:n tavoitteita.
- Kunnilla on  hyvä mahdollisuus kehittää sen pohjalta koulujensa opetusta.

Mutta on peruskoulussa ongelmiakin.
- 6 % :lla pojista on erittäin puutteellinen luku- ja kirjoitustaito. Skandaali on, että tutkimusten mukaan tämä 6 %:ia ei ole saanut tukiopetusta yläasteella. Armovitoset ovat väää ratkaisu

Muut koulumuodot

OPETUSMINISTERI ehti käydä läpi myös muiden koulumuotojen tilannetta:
- Lukion kehittäminen alkaa pian. Yleissivistävää opetusta olisi saatava lähemmäksi  työelämää. Tämä vaatii mm. panostusta opintojen ohjaukseen.
- Varhaiskasvatuslain uudistus käynistty. Ensi vuonna 200 000 lasta  lisää "kaatuu ministerin syliin". Toivottavaa on, että lasten kasvu- ja kipukohtiin päästän kiinni nyt jo aiemmin.
- Iloisia asioita  on myös yhteiskuntatakuu nuorille- ja sen  osana  koulutustakuu. Jokaiselle taataan aloituspaikka peruskoulun jälkeen. 3 kk:n  työttömyyden jälkeen jokaiselle luvataan työtä, harjoittelua, työpaja, kuntoutusta tms. Tämä  ei tule olemaan  helppo juttu. Elinkeinoelämä pitää saada mukaan.
- 110 000 nuorta  on  tänään ilman ammattitutkintoa. Hallitus satsaa 27 miljoonaa nuorten osaamisohjelmaan.
- Ammatillisessa koulutuksessa  kehitetään tutkintojärjestelmää. Tänään kaikki valmistuvat eivät oikeasti ossa. Yksi työkalu on laadun käsikirja.  Myös rahoitusjärjestelmää uudistetaan. Nyt puututaan keskeyttämisiin (jopa 20 - 30 % pääkaupunkiseudulla). Ministeri muistutti, että hänellä on myös
omia kokemuksia tosi laadukkaasta koulutusta.
- Korkea-asteella meillä on tiede- ja ammattikorkeakoulut. Ministerin mukaan  yliopistolaitos on aika hyvässä jamassa. Ammattikorkeakouluissa on tehty tiettyä ravistelua aloille, joilta ei työllisty.

KUVA: Tellervo Haapajoki-Hellevaara

Hellströmin puheenvuoro

OLI sovittu, että ministerin jälkeen minä puhun 10 minuuttia Espoon tilanteesta. Käytin koko ajan. Jos oikein muistan, niin puhuin about näin:

"Arvoisa opetusministeri!

Ministerin vierailu on aina  juhlava hetki. Ja erityisesti tänä syksynä, kun tulee kuluneeksi 35  vuotta siitä, kun Espoo siirtyi peruskouluun. Peruskoulun tulokset Suomessa ovat  maailman huippuluokkaa ja Espoossa vielä parempia kuin Suomessa keskimäärin. Merkkejä peruskoulujärjestelmän rapautumisesta on kuitenkin näkyvissä. Tämä kehitys on pysäytettävä. Jokaisen koulun olisi  oltava riittävän hyvä jokaiselle lapselle.

Mitä siis hyvä on? Filosofi Eero Ojasen mukaan hyvällä on neljä tasoa:
1. Teknis-toiminnallinen
2. Kokemuksellinen
3. Edistää tasa-arvo ja oikeudenmukaiuutta
4. Edistää hyvää maailmassa.

1. Teknis-toiminnalisesti hyvä

Hyvässä koululla oppilailla on oikeus  relevanttiin opetukseen,  tämän ajan kasvatustieteen tulosten mukaisiin menetelmiin, päteviin opettajiin, asianmukaisiin oppimateriaaleihin ja järkevän kokoiseen opetusryhmään.  Hyvässä koulussa  vaatimusten ja resurssien väliilä oikea suhde.
* meillä on hyvät oppimistulokset
* halvalla

 Mutta onko laatu tasaista vaikka onko joukossa sekundaa?

2. Kokemuksellinen hyvä

Kokemuksellinen hyvä on  tylsän, ikävän, kurjan  jopa pelottavan ja pahan vastakohta. Hyvä koulu on ilmapiiriltään kevyt. Kohtaamiset ovat  tahdikkaita,  välittäviä, kunnioitavia. Opettajat ovat  innostavia ja kannustavia.  Koulussa vallitsee pedagogista hyvinvointia!  Se on kiirettömyyttä, oikeutta olla oma itsensä. Oikeutta vaikuttaa. Oikeutta osallistua.

Onko peruskoulu kokemuksellisesti hyvä? Tutkimusten mukaan kouluissa, joissa voidaan hyvin, opitaan myös hyvin. Osaamistavoitteiden rinnalle tulee nostaa onnistumisen kokemukset. Meidän opettajien on rakennettava positiivisia koulukokemuksia. Joka päivä. Joka tunti. Jokaiselle oppilaalle Opettaja tarvitsee aikaa kohdata oppilaita. Työaika valutetaa vääriin asiohin. Yksi  syy on dokumennointi-idiotismi. Uudistukset ajetaan koulun puoliraakoina. Mitään ei viedä loppuun.

* Lapset  kuitenkin vertaavat koulua vankilaan
* Lehdissä on järkyttäviä uutisia, kuinka  vanhukset yhä työstävät koulukokemuksiaan. Heillä on ollut Hirviö opettajana. Ei koskaan sellaista.

3. Hyvä koulu edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Hyvä on myös sitä, että jokainen koulu on  riittävän hyvä. Lähikoulu kelpaa ja siitä voidaan olla ylpeitä. Koulua ei vaihdeta, jotta saisi omalle lapsellen parempien perheiden lapset kavereiksi .

* Kouluissa on huikeat erot; Ulkoisissa olosuhteissa, tiloissa, välineissä.
* Kuntien välillä toiminnan edellytyksissä. Annetun opetuksen määrässä ja laadussa.
* Painotettu opetus on organisatorisen segregaation keskeinen väline.  

Koulushoppailun sijaan vahvuusvalinnan mahdollisuuksia jokaisen koulun sisälle. Puutteellisia olosuhteita on kompensoitava. Yksin onnistumisesta yhdessä onnistumiseen.

Tämä edellyttää paljon. Opetusryhmäkoolta. On purettava kiire.  On otettava käyttöön kaikki keinot oppia ja antaa näyttö osaamisesta. Oppilashuoltoon ja  avustajapalveluihin on vaattava riittävästi  rahaa. Syrjäytymisvaarassa olevien tueksi on viritettävä hallinnonrajat ylittävä kuntatason moniammatillinen turvaverkko, joka jalkautuu ajoissa tukemaan perheitä.

Mennään vielä syvemmälle: onko koulu riittävän hyvä kaikille lapsille. Onko se yhtä hyvä kaikille? Jokaiselle lapselle?  Tasa-arvoisesti hyvässä koulussa jokainen saa kasvaa täyteen mittaansa. Omista edellytyksistään. Jokainen saa kasvaa  omaksi itsekseen. Se  edellyttää erilaisuuden sietoa ja jopa sen ruokkimista. Koulussa tulee olla tilaa omien vahvuuksien etsimiselle.  Kerhotyöllä on tässä  iso merkitys- myös valinnaisuudella ja  ja vapaaehtosuudella. Oppilaiden uudenlaisella roolituksella. Koulussa fokusta on laajennettava:  maailma on tärkeä ja mielenkiintoinen. Totta, mutta myös juuri sinä olet tärkeä ja mielenkiintoinen. Ja sinun ja maailman leikkauspiste. Otatko vastuun?

4. Koulun on edistettävä hyvää maailmassa.

Edistääkö peruskoulu hyvää? Mitä hyvää tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisäksi? Pahaa edistää koulu, joka  vie terveyden. Koulun  on oltava turvallinen  ja terveellinen.  Kahdessa koulussa kolmesta sisäilmassa on ongelmia. Kukaan ei saisi menettää koulutilojen vuoksi terveyttään. Monessa kunnassa tunnistetaan vastuuton suhtautuminen sairastuviin ihmisiin.

Kouluissa väkivaltaa kohtaavat sekä oppilaat että henkilökunta. Väkivallalle on saatava nollatoleranssi.
Pahoinvoinnin ja kiusaamisen sijaan  koulun on luotava hyvinvointia.  Koulupäivän tulee olla rikas, monipuolinen, väljä. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus iltapäivätoimintapaikkaan. Koulupäivästä tulisi rakentaa ehyt, turvallinen ja monipuolinen kokonaisuus.

Miten upea peruskoulumme on sitä jatkossakin?

On tärkeää tiedostaa, että missään eikä koskaan lapset  ole saaneet yhtä hyvää opetusta yhtä hyvin koulutetuilta opettajilta kuin peruskoulussa Suomessa. Suomalaisen peruskoulun koulutuspoliittinen arkkitehtuuri on upea.  Luottamus. Ei testejä Ei tarkastuksia. Akateemisesti koulutetut opettajat. Hyvinvointivaltion turvaverkot kouluruuasta alkaen.

Se ei ole itsestäänselvyys. Peruskoulu voidaan tuhota helposti. Peruskoulu tuhoutuu, jos valtio hylkää sen. Tai opettajat.
-  Säästetään koulu hengiltä.
-  Viedään työltä usko ja eettinen perusta
-  Luvataan koulun puolesta mahdottomia. Koulu ei ole kaikkeuden keskus. Pedagogiikalla ei ratkaista kaikkia ongelmia, vaikka monia kyllä
- Tukahdutetaan koulu töillä.
- Viedään opettajlta mahdollisuudet  onnistua työssään.
- Leikataan opettajankoulutuksen resursseja  niin, että opiskelijat opettelevat opettajiksi keskenään. Laiminlyödään opettajien täydennyskoulutus.

Näin meidän minusta  tulisi toimia: 

1. Jokaisen opettajan on  päivitettävä päänsä  ja sydämensä. Koulu ei  ole tiedon monistamo- sen tulee olla onnistumistehdas! Osaamistavoitteiden rinnalle tulee nostaa onnistumisen kokemukset. Yhdessä onnistumisen kokemukset.

2 Jokainen kunnan on kirkastettava arvonsa. Espoo on monessa suhteessa hoitanut asiat mallikkaasti. Yhteisyö päättäjät- virkamiehet- tosiasiallisen toiminnan tekijät ja vanhemmat on vahvuus.  Silti  luemme taas lehdistä leikkausuhkista.

On kuntia, joissa aivojen  tilalle on istutettu säästöporsas. Ja  joissa kuvitellaan  tosissaan, että peruskoulu on ilmainen. Se maksaa. Koulu maksaa.

On toki kummallisuuksia Espoossakin. Kuntien kiinteistöistä vastaavien laitosten monopolimaisen ala-arvoiset ja/tai liian kalliit palvelut kuormittavat kuntien opetustoimien rahoitusta. Rahan siirtäminen taskusta toiseen keinotekoisella yksipuolisesti määritellyllä markkinahinnalla vie opetustoimelta turhaan rahaa. Vuokrien on vastattava  kiinteistöjen todellista kuntoa, ja katetavoitteen tulee olla kohtuullinen.

3. Valtion on kannettava vastuunsa: Näpit irti koulujen rahoista, arvoisa ministeri! Valtion ja kuntien suhde on laitettava kuntoon. Valtion on tunnettava ja kannettava oma vastuunsa. Olemme pudonneet tieto- ja viestintätekniikassa muiden maiden kyydistä. On otettava tiikerinloikka älypuhelimiin  ja tabletteihin .

Peruskoulun rapauttamiselle on pantava piste. Tarvitsemmeko kansallisen hankkeen peruskoulun pelastamiseksi samaan tapaan kuin 1800-luvulla? Kiireellisimmin apua tarvitaan  sairaisiin koulurakennuksiin. Edessä on  miljardiluokan rakennustyömaa. Oikein organisoituna esim. kuntien itse järjestämänä  se tarjoaisi uskomattoman määrän työpaikkoja ja lisäisi yhteiskunnallista hyvinvointia.

Arvoisa ministeri. Peruskoulu on ilmeisesti Suomen ainoa Brändi. Tuoreen tutkimuksen mukaan peruskoulu on myös suomalaisten mielestä Suomen paras historiallinen tapahtuma. Peruskoulu edistää hyvää Suomessa. Mutta myös laajemmin. Meillä on aivan oma tiemme.  Pidetään Suomi immuunina testitaudille.

Professoi Diane Ravitch kävi vuosi sitten Suomessa. Hän pyysi, etteivät suomalaiset kopioisi Yhdysvalloissa tehtyjä koultuspoliittisia ratkaisuja. Amerikassa vahvat voimat ajavat viittä asiaa: (1) Lisää testejä.  (2) Koulutukseen halutaan vapaat markkinat (ts. bisnesmaailma uskoo saavansa ns. charter-kouluista kunnon katteet). (3) Opettajien koulutuksen arvo  on kyseenalaistettu. Opettajankoulutus halutaan pois collegeista. Maassa on käynnistetty hanke "Teaching America", joka kouluttaa opettajia muutamassa viikossa! Rehtoreiksi ja tarkastajiksi halutaan ihmisiä, joilla ei ole lainkaan  kasvatusalan koulutusta. (4) Opettajien ammattijärjestö halutaan kieltää. (5) Opettajan palkka halutaan sitoa oppilaiden testituloksiin.

Ravitch vetosi  meihin: "Suomalaiset jatkakaa ihanaa järjestelmäänne. Pitäkää mallinne elossa, niin me voimme vielä kiittää teitä."

Yleisö kysyi ja keskusteli

Tapahtuman puheenjohtaja Jukka Vilske   oli jättänyt viisaasti aikaa kysymyksille. Niitä riitti:
- Kuinka mm. liikunnan arvosana voitaisiin ottaa huomioon lukioon otettaessa?
- Kuinka  lukion ja ammatillisen  koulutuksen yhteistyötä voitaisiin tehostaa?
- Tarvitaanko ryhmäkokoihin normiohjausta?
- Pitäisikö iltapäivätoimintaa normiohjata voimakkaammin?
- Kuinka tarkasti opetusryhmäkokojen pienentämiseen suunnattujen rahojen käyttöä seurataan?
- Miksei uskonnonopetusta järkeistetty tuntijakouudistuksessa?
- Kuinka voisimme edistää tasa-arvoa myös tiedeyliopistoon pääsyssä?
- Miten vanhemmat saataisiin paremmin mukaan kouluun?
- Pitäisikö numeroarvostelusta luopua?
- Miksi vanhemmuus on niin vaikea asia?

JA Gustafsson vastasi. Elegantisti. Hän halusi kehittää koulua yhä yhteisöllisemmäksi. Viihtyisämmäksi. Siten kurinalaisemmaksi, että oppilaat myös opiskelisivat. Tapakultturia tulisi hänestä elvyttää. Kasvatuksen arvoa nostaa. Käytösnumero tulisi palauttaa.

TILAISUUS päättyi noin 19.40. Tanks.

Mitä tutkija Liisa Ilomäki kirjoitti Hellströmin Martista?

LISÄÄ refereitä. Tällä kertaa julkaisen nöyrästi kiittäen tutkija Liisa Ilomäen rivit.  Tutustuin häneen 1990-luvulla, kun Freenettiä tuotiin Suomeen. Sen jälkeen olemme saaneet kohdata erilaisissa ympyröissä. Liisa on töissä Helsingin yliopistolla, ja hänestä löytää lisää tietoa mm. tästä linkistä. 

Mitä Liisa kirjoitti?

Olen tuntenut Martin parikymmentä vuotta kekseliäänä rehtorina, joka myös toteuttaa suunnitelmansa.  Tiedän Martin: energinen, aikaansaava, fiksusti kyseenalaistava ja koulumaailman rautainen ammattilainen. Hän tuo varmasti uutta ajattelua myös kunnallispolitiikkaan.

Liisa Ilomäki
Tutkija Helsingin yliopistosta

Käyntikorttini ensimmäinen aihio

NYT on sitten valittu slogan, jolla mennään. Tuhansista hyvistä valitsin kolmen sanan idean osaa ja uskaltaa. Googletin sen, ja näin, ettei sitä juuri ole käytetty. Lisäksi leikin sanoilla. Kirjoitin ne uudelleen muotoon "osaaja uskaltaa".  Itse asiassa tuo slogan on aika syvämerkityksinen. Emme pärjää tulevaisuudessa ilman osaamista emmekä uskaltamista. Molempia sanoja on käytetty myös puhuttaessa minusta. 

KORTIN  kuva on virallinen vaalikuva. Muokkasin sitä hieman camera+ ohjelmalla. Harmi etten osannut värjätä kravattia punaiseksi (se oli sitä oikeasti).

Mitä emeritus-professori Pertti Kansanen kirjoittaa Martista

SEURAAVAT rivit minusta on kirjoittanut kasvatustieteen emeritus-professori Pertti Kansanen. Minulla oli ilo työskennellä mm. hänen assistenttinaan 1980-luvun puolivälissä. Yhteistyö jatkuu yhä. Pertti Kansanen oli  väitöskirjatyöni  ohjaaja, ja pidän häntä merkittävimpänä opettajanani kasvatustieteen alalla.

Kansanen oli legendaarisen Matti Koskenniemen, Suomen kasvatustieteen Gand Old Manin "tallissa", ja häntä pidetään yhtenä akateemisen, omaa työtään tutkivan  luokanopettaja-koulutusideaalin isänä. Kansanen jäi eläkkeelle Helsingin OKL:lta  joitakin vuosia sitten, mutta jatkaa yhä työtä  akateemisessa maailmassa monissa kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Lisätietoja hänestä tästä linkistä.

Mitä siis Kansanen kirjoitti

"Mieleeni on jäänyt erityisesti Martti Hellströmin aktiivinen ja innovatiivinen panos hänen toimiessaan opettajankoulutuslaitoksella lehtorina. Hän oli aina valmis haastamaan keskusteluun ja tuomaan siihen tuoreita näkökohtia. Rehtorina hän on toiminut erittäin aktiivisesti omassa koulussaan sekä kouluasioissa myös laajemmin yhteiskunnassa. Hän on päätoimittaja Luokanopettaja-lehdessä ja hän on innostuksellaan tehnyt lehdestään toimivan keskustelufoorumin sekä nostanut lehtensä profiilia opettajakunnassa. Monella muullakin tavalla Martti Hellström on osoittautunut aktiiviseksi osallistujaksi ja keskustelijaksi. Viime vuosina olemme perehtyneet yhdessä kasvatuksen klassikoihin, yhteistyö on ollut innostavaa. Martti Hellström on pedagogi, joka osaa työnsä ja osaa myös perustella sen, mitä tekee. Kaikessa siinä on positiivinen lataus. Hänen toimintansa on täynnä energiaa, joka edelleen heijastuu ympäristöön. Tulosta syntyy.

Pertti Kansanen"

KoKon paneeli oli hienosti hoidettu!

TERVEISIÄ KoKon (Espoon koti ja koulu yhdistysten yhteistyöelin)  "Kuntavaalit ovat ovella- vaikuta ja osallistu-KoKon suuresta  koulukeskustelusta"  Ruusutorpan koulun aulasta. Minulla on ilo edustaa tilaisuden paneelissa SDP:tä.

TILAISUUS oli taidolla järjestetty. Ruusutorpan koulun 4C-luokan äidit olivat leiponeet ihania piirakoita, tytöt olivat taitavia kassaneitejä ja kahvi oli hyvää. Yleisöä paikalla oli arvioni mukaan noin 30- ja heissä myös useita ehdokkaita.

PANEELIN rakenteesta kannattaa ottaa oppia. (1) Asiantuntija-alustukset (3 kpl) ja kunkin jälkeen  (2) Nippu kysymyksiä, (3) Pikakysymyksiä, joihin vastattiin värilapuilla ja (4) Yleisökysymyksiä. Ja äärimmäisen tiukka kiinnipito aikataulusta.

PÄÄTEEMOJA oli kolme
- koti ja koulu (alustajana Tuomas Kurttila)
- opettaja todellisuus (alustajana Mervi Mattila)
- koulun tulevaisuus (alustajana Sanna Lauslahti.

PANEELISSA meitä  valuustoon pyrkiviä oli Seppo Huhta (PS). Kaarina Järvenpää (KD), Tiina Ahlfors (Vas.),  Marika Niemi (Kok),  Terttu Saraste (Vihr) ja Katarina Hellsten-Palomäki (RKP).  Vanhempia paneelissa edusti Leena Kiuru.

Panelistina oli hieman vaikea yhtä aikaa puhua, kuunnella ja tehdä muistiinpanoja. Mutta näin asiat kuulin:
(1)  Ovatko koulut turvallisia ja terveellisiä – vaiko sisäilmaongelmista kärsiviä homepesiä?
- Olimme yksimielisiä, sisäilmaongelmat ovat äärimmäisen vakava asia, joka ei ratkea nopeasti. Hallitus on ohjannut ensi vuonna homekoulukorjauskiin 50 miljoonaa euroa Ongelmana on mm. väistötilojen puute. Seppo Huhta ehdotti Espoon rahastojen (500 milj. euroa purkua). Nostin esiin vakavan huolen rakentamisen ja sen valvonnan tasosta. Tarvitsisimme laajan kansallisen peruskoulun pelastusohjelman, jonka rahoittamiseen osallistuisi myös liike-elämä.

(2) Miksi koulu maksaa sisäistä vuokraa, ja mihin rahat menevät?
- Kaikki yksimielisen kriittisiä uuteen systeemiin, jossa vuokrat kohovat yli sietokyvyn.

(3) Onko kouluissa riittävästi aikuisia, jotta lasten tarpeet tulevat kohdatuiksi?
- Ei ole. Kaikki halusivat vahvistaa yleisopetusta.  Huolta kannettiin mm. eri hallintokuntien välisestä yhteistyöstä. Marika Niemi kertoi, että lautakunta on tehnyt esityksen avustajamäärärahojen korottamisesta. Yleisön seasta oltiin huolissaan Seuren suuresta laskutuksesta ja avustajien kurjista työehdoista.
- Erillisille erityisluokille löytyi ymmärrystä. Niitäkin tarvitaan.  Itse esitin, että aina tullaan tarvitsemaan noin 2-3 %:lle ikäluokasta pienryhmätyyppistä opetusta, ja mm. väkivaltaisten lasten osalta tukeen on liutettävä myös tuki perheelle.  Inkluusio voi onnistua vain riittävillä resursseilla.
- Kunnat eivät satstaa riittävästi tukitoimiin, koska ei ole pakko. Pyysinkin Lauslahtea viemään eduskuntaan viestiä, että on selkeästi nomeihin kirjattava, että oikeus kaikkeen tukeen on subjektiivinen.
- Lauslahti nosti myös kauniisti esiin Auroran koululla kokeillun turvallisen iltapäivän mallin, joka pitäisi nostaa naftaliinista.

(4) Miten koulu voi tukea perheitä?
-  Oppilashuollolla on suuri merkitys. Henkilöstöä on oltava riittäväati. Kaarina Järvenpää muistutti, että velvoittavia asetuksia rikotaan. Psykologien ja kuraattorien mitoitus on kohtuuton. Seppo Huhta toivoi useampia vanhempaintapaamisia lukuvuoteen. Itse nostin esiin positiivisen puheen merkityksen lapsessanne on vikaa- puheen vaihtoehdoksi. Äänestin myös sen puolesta, että kodin ja koulun yhteistyö olisi myös vanhemmille velvoittavaa.  Ja sen puolesta, että koulukiusaamiseen tulisi voida  puuttua myös koulumatkoilla. Ja sen, että jäljet siivotaan. Sen sijaan vastustin oppilaiden laukkujen tutkimista ja niin kauan kuin laki on mitä se on, itsekeksittyjä lisärangaistuksia.

(5) Miten opettajat voivat
- Mervi Mattila toi esiin sen, kuinka valtavasti opettajan työ on muuttunut. Aikaa ei ole tarpeeksi oppilaiden kohtaamiselle. Itse nostin esiin sen, että kouluissa vallitsee nyt samanlainen dokumentointi-idiotismi, joka haittaa myös hoitajia ja lääkäreitä,

(6) Mitä tulevaisuudessa pitäisi taitaa?
- Paneelin kannan voi tiivistää kahteen asiaan: perustaidot ja ihmisten kanssa toimeen tulemisen taidot. Itse tiivistin asian niin, että olemme isomman muutoksen äärellä kuin ymmärrämmekään. Mnusta osaamisvaatimukset voi tiivistää päähän, sydämeen ja käsiin. Lasten on opittava erottamaan, mikä on totta ja mikä valetta. On opittava rakentamaan omaa tietämistä. Lasten on opittava kantamaan vastuuta toisistaan. Jokainen on vastuussa jokaisesta. Lapsen on opittava tekemään käsillään tuotteita, ja kokemaan, kuin tekeminen tuottaa iloa. Taito- ja taideaineilla on suuri merkitys. Kun totuus ja kauneus yhtyvät. maailma muuttuu.

(7) Mitä puolueet aikovat tehdä, jotta opetus Espoossa säilyisi laadukkaana säästöjen kurimuksessakin?
- Paneelista ei löytynyt koulusäästöjen kannattajia. Itse muistutin, että sekä Niemen että Lauslahden puheenjohtajakausilla lautakunta on todella pitänyt koululaisten puolta.

HANNU Suntio nosti yleisöpuheenvuorossaan esiin vuoden 2003, jolloin vanhemmat nousivat Espoossa kapinaan koulusäästöjä vastaan.

KAUNIS kiitos mahdollsuudesta osallistua hienoon keskusteluun. Opin paljon.

Mitä Elise Tarvainen kirjoitti Hellströmin Martista

JATKAN minusta kirjoitettujen refereiden julkaisemista.

VUOROSSA on Jyväskylän yliopiston suojissa toimivan Educluster Finlandin liiketoimintajohtajan Elise Tarvaisen kirjoittamat  rivit minusta. Elise vie konkreetisti  suomalaisia opettajia mm. Abu Dhabiin paikallisten emiraattiopettajien kollegoiksi ja mentoreiksi.

Sain tutustua  Eliseen 2000-luvun alussa, edellisen ops-kierroksen alussa. Elise ja Olli Luukkainen kouluttivat silloin Kuntaliiton koulutusyhtiössä opetussuunnitelmatyön kuntatason vetäjiä.  Ja taivavasti kouluttivatkin.  Elisen tie on kulkenut Saarijärveläisen koulun varajohtajan pestistä kunnallispolitiikkaan, sieltä  rehtori-instituuttiin, sieltä Jyväskylän ympäristössä toimivan maakuntaliiton organisaatioon ja lopulta vetämään  pedagogista vientiyritystä EduCluster Finland.

Elise Tarvainen  kirjoittaa näin Martista



”Kiitos, Martti, että laitat itsesi likoon sen kaikkein tärkeimmän – lastemme ja nuortemme – puolesta.
Sinulle opetus ja kasvatus ovat arvotyötä, jota teet paitsi vankalla ammattitaidolla, myös suurella sydämellä. ”

Kolmas virtuaalinen koulualan seminaari Facebookissa

Marko Koskinen on suomalaisen kotikoulun guruja.
Nyt hän on rakentunut nettiin  kotikoulunkäyntiä tukevan
järjestelmän.

VAALITYÖ sosiaalisessa mediassa on selvästi käynnistynyt. Oma avaukseni on ollut  TYÖVÄENTALO-ryhmän luominen facebookiin.  Siellä on pidetty kaksi virtuaalista työväeniltaa, seminaaria koulualan tärkeistä teemoista.  Ensimmäisenä teemana oli  Onko suomalainen peruskoulu oikeasti hyvä?  Toisena teemana oli peruskoulun kasvatuspäämäärä.  Keskustelu oli molemmissa  vilkasta, mutta jälkimmäinen aihe oli ilmeisen vaikea.

TÄMÄN viikon torstaina 20.9, klo 21-22 on seuraava seminaari. Teemana kotikoulut. Suomen ensimmäisen virtuaalisen koulun isä Marko Koskinen yrittää ehtiä keskustelun aikana linjoille. Ks. http://www.feeniks-koulu.fi

"Länsimaissa kotikoulut yleistyvät. Suomessakin on paineita samaan suuntaan. Opetusministeri on ehdottanut kuitenkin kotikouluoikeuden supistamista. Maailmalla syntyy myös business-pohjalta nettikouluja. Onko suuntaus oikea? Pitäisikö kaikkien lasten kuitenkin käydä koulua? Tule keskustelemaan vaikeasta aiheesta FB:n ryhmään TYÖVÄENTALO torstaina 20.9 klo 21-22."

JOS tällainen keskustelutapa kiinnostaa, mukaan pääsee helposti. Ensin on liityttävä facebookiin, ja sitten siellä ryhmään TYÖVÄENTALO. Jäseniä on tällä hetkellä  86.