Kaupunginvaltuuston seminaari 31.1. -1.2.-13

Pitkästä aikaa Korpilammella. Sisältäpäin paikat näyttivät
uudistetuilta.

9.15

STRATEGIA-seminaari alkoi juuri Espoon Korpilammella. Valtuuston varapuheenjohtaja Markus Torkki  avaa juuri strategia- käsitettä. Se voidaan ymmärtää  monella tavalla mm. onnistumissuunnitelmaksi.  Se voi olla myös (Espoon) tarina.  Toisin  kuin  esim. Helsingin vastaavassa seminaarissa, Espoossa saadaan strategiaan tänään  vaikuttaa. Paikalla on 67 valtuutettua ja vielä lisäksi varavaltuutettuja. 

9.40

Kaupunginjohtaja  Jukka Mäkelä kertoo nyt valtuustokauden haasteista. Aikaa alustukseen ja keskusteluun on tunti 25 minuuttia. 

- Yhteistyöhön ei riitä tututustuminen, tarvitaan yhdessä tekemistä, Mäkelä aloitti. Siksi toiminnalliset seminaarit ovat tärkeitä.

Hän  nosti esiin myös  johtamisen, jonka  vainkäsitteenä  on dialogin hallinta. Dialogia kuvaavat: 

etsiminen, kysymykset, kuunteleminen, jakaminen, tasapaino, arvostus ja kunnioitus. 

- Emme yritä opettaa toista vaan oppia toisilta.

SITTEN syöksyttiin haasteiisiin:

• Taloudellinen toimintaympäristö vaikeutuu. Kasvu ei hoida enää ongelmia.  Väestö kasvaa. Ikärakenne vanhenee. Vieraskielisen väestön osuus kasvaa. Paineita palveluihin ja invesointeihin. Julkinen velka kasvaa. 
• Väestö kasvaa meillä: Asuntoja tarvitaan noin 2500 asuntoa  vuodessa.
• HUOM! Väestön ikärakenne on Espoossa edelleen  edullinen verrattuna koko Suomeen.
  Meillä myös syntyy lapsia! Kestävyysvajeen selättäminen edellyttäisi 4 %:n julkisen talouden ylijäämää vuonna 2017.
• Tietoyhteiskuntakehitys.
• Monikultturistuminen; Venäläisiä, baltteja ja aasalaisia tulee yhä enemmän. Espooseen muuttavat tulevat usein suoraan työelämään. Meillä työllisyysaste suhteellisen hyvä.
• Kestävä kehitys (myös sosiaalinen)  ja ilmastostrategia
• Kuntarakenneuudistus.

10.10


ESPOON tarina tulee saada kolmelle sivulle ja yhteen kuvaan.

Espoon tarinaan liittäisin (itse) seuraavia asioita:
- se on kasvutarina (väestömäärä: kasvu ei pysähdy)
- se on  monimuotoistumisen tarina (pieni ruotsinkielinen kunta)
se on urbanisoitumisen tarina- vaikka maaseutuakin jää

Edellisestä strategiasta

Edellinen valtuusto arvioi:

• Talous Espoossa kestävässä tasapainossa (päämäärä)
• Taloutta on sopeutettu. Tuottavuuden kehittämistä on jatkettava, 
• Osaava, uudistumiskykyinen henkilöstö: joka parantaa työn tuottavutta. Henkilöstömäärä ei ole kasvanut
• Palveluissa suunta oikea.
• Espoolaiset omatoimiseksi; huolehtivat itsestään
• Vähemmän strategisia tavoitteita (ennen 39); oli päällekkäisyyksiä. Mitattavia 10-20.

Uuden strategian tulisi olla:

• yksinkertaisempi, selkeämpi ja suuntaa-antavampi
• Espoo- tarina: mistä olemme tulossa, mihin olemme menossa ja miten sinne päästän; se kertoo espoolaisista arvoista ja tavoitteista 

SITTEN juoksimme läpi aineistoa, joka on jo saatu espoolaisilta, asukkailta ja työntekiöiltä tarinaan.  Hyviä, arvokkaita  asioita kymmeniä.

11.55

Kahvitauon jälkeen talousjohtaja Reijo Tuori avasi Espoon talouden tilaa. Talous on kunnossa.
Kaupungin elikeinorakenne on moderni.
Tulopuoli vaihtelee- ja kysyntä kasvaa

Yhteensä  Espoon tase on pian 4,5 miljardia (peruskaupunki 3 miljardia). Kunnallisveroaste on alle maan keskiarvon 17.75 Henkilöstöä on 13. 540. Asukasmäärä kasvaa 4500 vuodessa!
- Meille ei  muuttovoittoa maan sisältä.

Haasteita on.
- Toimintakuut kasvavat 5 %; Verotulot kasvavat 2,7 %. Toimintaa on tehostettava
- Espoon verotuloriippuvuus.
- Palvelutarve kasvaa meillä sekä nuorissa että vanhoissa.
- Tiloja tarvitaan lisää- kuinka hillitä kustannuksia.
- Palvelujen osto ylittää jo henkilöstäkulut,
- On haastavaa tehostaa, kun suurimpia palveluita ovat:

• perusopetus 310
• erikoissairaanhoito 223
• varhaiskasvatus 222
• vanhuspalvelut 142 ja esim.  joukkoliikennepalveut 54 (milj. euroa).

- Espoon velka kasvaa investointien vuoksi. Edessä on paljon investointeja. Ei ole kerskarakentamista. Koulurakennuksia rakennetaan/korjataan  8  vuosian 2013-17.
- Valtionosuusjärjestelmä kohtelee tosi kaltoin Vantaata ja Espoota.Valtiolta ei tule lisää.

NYT lounaalle.

Strategiajohtaja  Jorma Valve

13.20

Lounaan  jälkeen (kanaa, riisiä)  pureuduttiin strategiatyöhön. Seuraava poiju (tämän seminaarin jälkeen) on 8.4., jolloin strategialuonnosta käsitellään valtuustossa.  13.5 on  vuorossa valtuuston strategiaseminaari. Strategia hyväksytään valtuustossa  10.6.2013.

15.20

Teoriapläjäyksen jälkeen alkoi Open Space-työskentely. Siirryimme isoon tilaan flappien ympärille. Jokainen sai kulkea vapaasti ja antaa ideoitaan  viiteen eri teemaan.  Korkeat virkamiehet kaupunginjohtajaa myöten seisoivat sihteereinä flapillä.

Valtuutetut pohtimassa yhdessä.

Open Spacen laki oli hauska.
- Vapauden laki
- Kuka tulee, se tulee
- Mitä tapahtuu, se tapahtuu
- Se alkaa, kun se alkaa
- Se loppuu, kun se loppuu.

AIKAA oli runsaasti, ja palkinnoksi oli kahvit.

15.45

Kahvitauon aikana fasilitaattorit valmistautuivat tiivistämään flappien äärellä käydyn keskustelun.  Tässä poimintoja

Visio
Vastuullinen ja rohkea. Edelläkävijyys (Hmmm. ei kai pyrkyryyttä?)  ei saa vaikuttaa koppavuudelta. Keitä halutaan puhutella? Uutta luova...Onko visio jo toteutunut? Voimaa lisää! Vison pitäisi olla innostava - kaikille? Osallisuus, vaikuttaminen. "Espoosta vain saappaat edellä!" Uutta luova, dynaaminen, mukava...Unelmia?

Arvot
Kiteytys uusista ajatuksista: inhimillisyys (eettisyys, tasa-arvo, suvaitsevaisuus) ja arvostaminen.  Turvallisuus (ennustettavuus...). Vastuullisuus (kaupunki-myös yksityishenkilönä). Yhteishenki ja kannustus (kumppanuus, osallisuus). Rohkeus.  Luovuus. Ahkeruus.  Yhteishenki. Voimassaolevista arvoista todettiin:  Asukas- ja asiakaslähtöisyys, Kestävä kehitys.... Tulisi koskettaa ja innostaa. Luovuus ja innovatiivisuus.

Kuntalaisia ei saa unohtaa. Avoimuus. Luottamus. Demokratia. Vapaus.

16.50
Valtuustokauden näkökulmista

Elinvoima ja kilpailukyky
Miten voidaan saavuttaa? Ympäristön säilyttäminen. Länsi-Metron täysmääräinen hyödyntäminen. Metron jatkaminen. Liikennejärjestelmän suuntaviivat. Aalto-yliopiston hyödyntäminen. Kulttuurille jatketta. Matala kynnys yrittäjyydelle. Korkea osaaminen täällä. Uusia ideoita nuorten työllisyyden kehittämiseen.

Fasilitaattorit joutuivat parhaimmillaan tiivistämään 2o flap-sivuja.

Nostoja: yritykset (luodaan edellytyksiä, edellyttää asennetta, toimitiloja, tontteja, liikenne,) - ihmiset (osaavia, koulutus monimuotoisesti, koululaiset kaupungille töihin, elävää kaupunkikulttuuria, katukulttuurinakin,  julkisia kohtaamispaikkoja, pöhinää) - asuminen (monimuotoisuus euroina ja erilaisia ratkaisuja, muunneltavuus, kestävä kehitys, luontoarvot, kaavojen joustavuus, työsuhdeasunnot).

Keskustelussa esiin nousi myös asuinkustannukset. Myös kaupungin oltava kilpailukykyinen. Esim. täydennyskoulutus työntekijöille.

Itse käytin puheenvuoron, jossa (1) korosti elinvoiman ja kilpailukyvyn olevan myös jokaisen kuntalaiselle tavoitetila. Elämän arvot kovenevat. Siksi on jatkossakin pidettävä jatkossakin huolta mm. koulutoimen  laadusta, kaiken ikäisten voimannuuttamisesta ja myös vastuullisesta hyvinvointiin liittyvästä  huolenpidosta.  (2) Moniarvoisuutta ei saisi unohtaa.

Asukkaat ja palvelut
1. Nuorten elinvoimaisuus (nuorisotakuu, syrjäytymisen estäminen, uudenlaisia tapoja toimia esim. Icehearts)
2. Maahanmuuttajaväestöön liittyviä asioita yhdessä heidän kanssa (kehittämisukumppanuus).
3. Ikäihmisten palvelut
4. Kokoontumistiloja
5. Kotiin toimitettavat  palvelut.
6. Segmentointi.
7. Turvallisuus, saavutettavuus, ohjaus.
8. Tiedon saannin monikanavaisuus

Koti! Liikuntatiloja myös yksityisille.

Resurssit
1. Tilat- peruskorjausvelka. Käytettävyys? Oikea kuva korjaustarpeesta. Pidetään kunnossa. Hyviä arkikäyttöisiä rakennuksia. Hyvä koulutilaratkaisu monistetaan.
2. Hankinta-osto-osaaminen. Tiedämmekö, mitä saamme? Valvommeko? Innovatiivisia hankintoja.
3. Turhan työn lopettaminen.
4. Verkostojen hyödyntäminen.
5. Miten saadaan osaavia työntekijöitä ja osaaminen käyttöön,
6. Tuottavuus-tehokkuus.
7. Peruspalveluiden standardisointi.
8. Vapaakuntamalli?
9. Kolmas sektori.

Nostetaanko veroja? Vahvistetaan veropohjaa? Velkaa velanhoitokyvyn mukaan.

ENSIMMÄINEN seminaaripäivä päättyi klo 18.20.

Valtuusto 28.1.2013

Juha Metso pöntössä.

Apotti-info

17.05

Juha Metso esittelee valtuustolle Apotti-hanketta ennen varsinaista kokousta.  Sali on varsin tyhjä.
- Sen tavoitteet ovat hyvä. Mutta ratkaisua pitää kehitellä. Mitään Apotti-ohjelmaa ei vielä ole. On vain kilpailutushanke.
- Apotti on riski ja järjestelmänä vanhanaikainen ja massiivinen. Espoo haluaa käyttää myös kotimaista osaamista. Espoo jatkaa järjestelmien kehittämistä. Espoota kiehtoo modulaarinen järjestelmä.


Itse valtuuston kokous

Puheenjohtajat kukitetaan. 

17.30
Valtuuston kokous alkaa. Leena Luhtanen avaa valtuuston vanhimpana valtuutettuna kokouksen. 7 pulpettia on tyhjänä.   Puolustusministeri on ehtinyt paikalla. Samoin muutama kansanedustaja. Demareista puuttui kokouksen alussa kaksi, pian varavaltuutetut Harriet Klar  ja Martti Tieaho pelastivat tilanteen.  Valtuusto järjestäytyy.

Timo Soini ottaa juuri  puheenjohtajan nuijan, kaulurin ja pitää hyvin positiivisen puheen.
- Ole sellainen kuin olet. Anna arvo toisillekin. Väännetään rehellisesti, kun on väännön paikka.

17.45
KOKOUS keskeytettiin, ja nyt asiantuntijat esittelevät metropolialueen esiselvitystä. Segregaatiosta halutaan eroon, siis siitä, että hyvät veronmaksajat kasautuvat tiettyihin kuntiin.

Valtuutetut saivat esittää kysymyksiä, ja Sistosen Markku pisti pahan. Miten eri vaihtoehdot vaikuttavat palvelujen laatuun ja kustannustehokkuuteen? Miten uusia työpaikkoja (muka) syntyy kunnan rahoja liikuttelemalla. Käsittelyyn on varattu aikaa 1 tunti. Se alkaa olla täynnä.

Martin uran ensimmäinen äänestys. Tulokset taululla.

Nyt asialistaa käydään läpi

18.40
ASIA  5 jo menossa. Kovaa vauhtia päätetään yksimielisesti lautakuntien jne. kokoonpanot. Yhden ohjausryhmän (Kilpailukyky...) kohdalla Kokoomus yrittää nyt  "kaapata" itselleen paitsi puheenjohtajuuden myös varapuheen-johtajuuden Perussuomalaisilta/sitotumattomilta. Eivät ihan niele. Muut puoluet näyttävät tukevan Kokoomusta. Sistonen kertoo, että syynä on se, että Persut eivät suostuneet vaihtamaan varapuheenjohtajaksi valtuutettua. Tämä asia oli sovittu neuvottelutoimikunnassa  ja KH:ssä. Monia, monia puheenvuoroja. Lopulta äänestys. KH:n ehdotus voitti.

Valtuusto kuuntelee. Edessä Persuja.

Kahvitauon jälkeen
20.55
... Kokous jatkuu.  Listalle tulee nyt väliin Apotti-asia.  KH:n esitys saa tukea. Puheenvuoron pitää kohta IT-guru Jyrki Kasvi.
- Valtuustokauden kallein esitys tuodaan heti ensimmäiseen kokoukseen.

21.30
Puolue kerrallaan seisoo  KH:n kielteisen esityksen kannalla. Kävi kiittämässä Kasvia hyvästä blogista- siellä on perustelut mainiosti.

Mutta HUH. Taitaa mennä ilta pitkäksi.

21.35
Yksimielisesti kaatui Apotti.

22.07
Olemme listan kohdassa 22.  Soini ei ottanut Bymanin toivomusta käsittelyyn. Pulpettikaverini joutui jo lähtemään hoitamaan lapsia. Nyt puhutaan pyörätiestä Matinkylään. Toivomus hyväksyttiin. Nyt vuorossa toivomus reumapotilaiden hoidosta.

PUHEENJOHTAJA Soini muistutti, että kokous päättyy klo 23. Ja asiat, joita ei ehditä käsitellä, jäävät pöydälle.

22.43
Johanna Värmälä esittelee toivomustaan laboratoriopalvelujen puutteesta. Ne on saatava jokaiselta terveysasemalle.

DEMARIT ovatkin lähettäneet asiasta mediatiedotteen: "Laboratoriopalvelut tökkivät!
Espoon demarit vaativat, että asukkaiden on saatava laboratoriopalveluja jokaiselta terveysasemalta kaikkina arkipäivinä.

Demarien aloitteesta valtuusto teki vuonna 2010 päätöksen, että väestön tarvitsemat laboratoriopalvelut katsotaan välttämättömiksi lähipalveluiksi kaikilla terveysasemilla. Valtuusto edellytti, että kaupunginhallitus toimii niin, että terveyskeskusasiakkaiden terveydentilan ja sairauden tutkimiseksi tarvittavat laboratoriopalvelut voidaan tulevaisuudessa antaa asiakkaille kaikilla terveysasemilla.

- Laboratoriopalveluja onkin palautettu niille terveysasemille, joilta ne oli jo viety pois - mutta liian hitaasti, toteaa valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Johanna Värmälä. Valtuuston päätöstä ei noudateta, jos terveysasemalta saa laboratoriopalveluja vain yhtenä tai kahtena päivänä viikossa."

22.57
Mari Nevalainen esittelee toivomustaan lapsiperheiden kotipalveluiden kehittämisestä ja mm. tiedotuksen parantamisesta. Se saa kannatusta, ja asia palautetaan valmisteluun.

23.15
Kokous päättyi.

Valtuustoryhmä koolla

TERVEISIÄ metron tunneleista. Espoon vatuutettuja vietiin bussilla pitkin kaupungin rakennushankkeita. Ja matinkylän metroasema oli paikoista "pimein".  Tyhmä, kun en ottanut saappaita. Sai pestä kengät ja housunlahkeet valtuuston vessassa  kurasta :-) Mutta kivaa oli.

NYT sitä istutaan demarien ryhmähuoneessa ja odotellaan kokouksen alkua.

PÄIVITÄN päätöksiä sitä mukaa, kun niitä tehdään.

Markku Sistonen esittelee parhaillaan Apotin ratkaısua. KH kaatoi sen yksimielisesti. Se tulee vielä valtuuston käsittelyyn. Metropolihankkeen selvitysmiehet tulevat valtuuston kokoukseen esittelemään  malleja.

Kokouksen avaus

• Kunnallisjärjestön puheenjohtaja  Vilske  avasi kokouksen  klo 18.40.

Läsnä olevien toteaminen

• Paikalla on nyt  seitsemän valtuutettua. Näin kolme varavaltuutettua saa "äänioikeuden".

Valtuustoryhmän järjestäytyminen

• Valitaan valtuustoryhmän puheenjohtaja. Kaksi ehdokasta Markku Sistonen ja  Veikko Simpanen saivat minuutin aikaa esitellä itseään. Vaali tehtiin sovussa suljetulla lippuäänestyksellä. Äänin 8-2 valittiin Sistonen.
• kaksi varapuheenjohtajaa valittiin kahdella äänestyskierroksella.  Ehdolla olivat Värmälä, Simpanen, Tallqvist ja Hellström. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Johanna Värmälä. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kolmen kierroksen jälkeen Tarja Tallqvist.
• tiedottajaksi valittiin Martti Hellström.
• Sihteerin tehtävä jäi auki.

 Valtuuston listan 28.1.2013 asiat 

• Käytiin läpi lista varsin nopella aikataululla.  

Kunnallispolittiinen valiokunta

Valtuustoryhmän  jälkeen kokoontui kunnallispoliittiinen toimikunta. Siihen kuuluvat puheenjohtajisto, sosterin puheenjohtaja, kunnallistoimikunnan puheenjohtaja varapuheenjohtaja sekä minä tiedottajana.

Valiokunta jakoi istumapaikat. Minun tuolini on nro: 41. Maria Jungnerin vieressä :-)

Asialistalla oli mm. metropolityöryhmän selvitys, apotti ja sosialidemokraattien esiintymiset Espoossa (kokoukset, seminaarit, yhteiset tapahtumat). 

Demarien valtuustoryhmän 1. kokous

Aarno Turusella ja Jukka Vilskeellä on riittänyt työtä
valtuustoryhmän kokouksen järjestelyissä.

ESPOON demarien valtuustoryhmän  vuoden 2013 ensimmäinen kokous pidetään siis maanantaina 21.1.-13 klo 17.30 alkaen SDP:n ryhmähuoneessa.

Kokoukseen on kutsuttu kaikki 10 valtuutettua : Abdirahman Ali * Guzenina-Richardson Maria *  Hellström, Martti *  Jungner, Maria * Luhtanen, Leena *  Lumme, Jasminiitta *  Simpanen, Veikko *  Sistonen, Markku *  Tallqvist, Tarja ja Värmälä, Johanna. Valtuustoryhmään kuuluvat myös  10 varavaltuutettua. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta äänestää he saavat  vain, kun varsiainen valtuutettu on pois. He ovat kutsujärjestyksessä: Kivekäs, Liisa *  Klar, Harriet *  Kerola, Hannele * Aarnio, Antti * Tieaho, Martti *  Rahkonen, Jarkko*  Mauriala, Jaakko * Abdi Abdiftah * Rastimo, Kaisa ja Haapsaari, Helena.


Lisäksi kokoukseen osallistuu  Jukka Vilske (kunnallisjärjestön puheenjohtaja, kokoonkutsuja),  Sinikka Suontio (kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja) ja  Aarno Turunen (sihteeri).

ESITYSLISTALLA on seuraavat asiat:

• Kokouksen avaus 
• Läsnä olevien toteaminen 
• Valtuustoryhmän järjestäytyminen.
• Valitaan valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, tiedottaja ja sihteeri.
• Valtuustoryhmän valittu puheenjohtaja jatkaa kokouksen puheenjohtajana
• Valtuuston listan 28.1.2013. asiat (niitä onkin melkoinen määrä; ilmeisesti puheenjohtajaksi valittu esittelee mahdolliset yhteiset linjaukset)
• Kaupungin uusien ohjelmaryhmien esittely (Olen pyytänyt luvan käyttää lyhyen puheenvuoron)
• Muut asiat
• Kokouksen päättäminen.

ODOTETTAVISSA on   jännittävä ja tärkeä kokous. Puheenjohtajaksi on ainakin kaksi ehdokasta. Naamakirjakeskustelujen pohjalta veikkaan myös, että ryhmä etsii uusia tapoja tehostaa SDP:n näkyvyyttä ulospäin ja  sisäistä tiedonkulkua puolueen eri osastojen, jäsenten  ja  kunnallisjärjestön ja ryhmän välillä. Ei siitä ainakaan haittaa olisi. Koska mukana on monta uutta ihmistä, käytänteitä täytyy varmaan niitäkin kerrata ja opetella.

MIKÄLI ryhmän kokous ei ole salainen (en tiedä onko), laitan päätöksistä realiaikaisesti tietoa.

     

Dialoginen tapa keskustella

TOISESSA ammatillisesti orientoituneessa blogissani esittelin tänään mainion didaktiikka-teoksen "Ilo opettaa". Hyvä kirja antaa aineksia moneen. Tämä oli sellainen.  Pruuki on tunnettu mm. dialogisen opetuksen pioneerina. Hänet on mm. valittu vuonna 2000 Helsingin yliopiston vuoden opettajaksi.

POLIITTISEEN keskusteluun  kuuluu väittely. Näin on varmaankin jatkossakin. Mutta esim. oman ryhmän sisäisessä keskustelussa väittely ei ehkä ole paras tapa keskustella.

Pruukin nostaa teoksessaan esille viehättävällä tavalla rakentavaa keskustelua. Tiivistän  hänen ajatuksiaan  ja niistä ottamiani koppeja seuraavasti (omin sanoin ja omalla vastuullani):

- Ilmaise asiasi niin, että toinen jaksaa kuunnella (lukea).
- Kuuntele niin, että toinen haluaa puhua (kirjoittaa)-
- Puhu omissa nimissäsi - älä väitä, että sinulla on jo totuus. Kenelläkään ei ole. Olemme kaikki matkalla.
- Älä asetu muiden yläpuolelle- mutta älä myöskään alapuolelle kerjäämään suosiota.
- Keskustelun tarkoitus on auttaa toista eteenpäin.
- Keskustelun tarkoitus on ajatella yhdessä, ymmärtää asioita paremmin, useammasta näkökulmasta.
- Kuuntelemisen taito on avaintaito. Kuunteleminen vaatii kykyä laittaa omat ajatukset sivuun.
- "Kuuntele aktiivisesti"- älä pinnallisesti, vain osittain tai puuskittain.
- Yritä ymmärtää mieluummin kuin kritisoida
- Tee yhteenvetoja, ja tarkista oletko ymmärtänyt oikein.
- Ennenkuin  annat kritiikkiä, pohdi onko siitä oikeasti  hänelle hyötyä.
- Jos olet ekspertti, muista,  että noviisi ajattelee toisin. Ekspertti ei ole viisaampi. Hänen skeemansa ovat vain pidemmälle kehittyneitä.

Ohjelmaryhmät - innovatiivinen idea

Espoo on mukana kymmenissä innovaaatiohankkeissa. Nyt
on tarkoitus ulottaa innovointi myös polittisen päätöksen-
teon instrumentteihin. 

MARKKU Markkula oli onnistunut saamaan tiistaina 16.1. -12 peräti neljän pian toimintansa käynnistävän ns. ohjelmaryhmän puheenjohtajat koolle Dipoliin Innovaatio-puutarhan istuntoon.

Meitä oli paikalla Nuorten elinvoimaisuus -aihealueen kehitysohjelmasta Martti Hellström (SDP),  Ikääntyvä Espoo -aihealueen kehitysohjelmasta Kristiina Mustakallio (Kok.),  Kestävä kehitys -aihealueen kehitysohjelmasta Sirpa Hertell (Vihr.) ja  Markku Markkula (Kok.) sekä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -aihealueen kehitysohjelmasta  Saija Äikäs.

Ehdimme puolisen tuntia vaihtaa ajatuksia tästä uudesta luottamustoiminnan instrumentista.  Keksustelu oli vilkasta ja rakentavaa. Kun perinteinen virkamiesten ja luottamushenkilöiden työjako on loppuun kaluttu, on aika etsiä uutta. Ohjelmaryhmissä luottamushenkilöt vievät ja virkamiehet vikisevät- jos asian saa esittää leikillisesti. Ohjelmaryhmät eivät tee päätöksiä, ne ovat yhteisiä ideariihiä. Ne ovat myös innovatiivisia prosesseja.

OHJELMARYHMÄT käynnistyvät kevään aikana. Suunnitteilla on erillinen, kaikille ohjelmaryhmille yhteinen päivän seminaari, jossa lähdetään rakentamaan tätä uutta toimintamallia. Ryhmät eivät istu perinteisiä kokouksia, vaan työmuodot ovat enemmän ideapajoja. Työtä tehdään myös verkossa ja verkostoissa.

Espoon demarien valtuustoryhmä

Valtuustoa koulutetaan

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

KOKO Espoon uusi valtuusto oli kutsuttu maanantaina 14.1.-13 klo 18-20 kouluttautumaan kuntauudistuksen nykytilaan. Alustajana oli kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
- Malleista valittakoon se, joka parhaiten palvelee kuntalaisia ja elinkeinoelämää, Mäkelä korosti. Parhaat argumentit ratkaiskoot.
- Mutta pakkoliitoksia emme hyväksy.

PAIKALLE onkin saapunut melkein salillinen valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Eturivissä istuu myös  ministeri Guzenina- Richardsson.

Metropolialueen esiselvitys
Esiselvitys julkistettiin viime perjantaina. Metropolialueesta halutaan kilpailikykyinen.  Yhdyskuntarakennetta halutaan eheyttää- mm. sosiaalisesti. Ollaan huolissaan tulo- ja lähtömuuttajien tulojen eroista.

Selvitysmiehet tekivät kolme ehdotusta:
(A) Vähäisiä kuntakiitoksia, osakuntaliitoksia ja vahva metropolihallinto. (Alle 20 000 asukkaan kuntia ei jäisi- Kauniainen jäisi).  Metropolihallinnolla omat vaalit, oma valtuusto ja hallitus. Keskeinen työkalu olisi metropolikaava. Vuokra-asunnot olisivat metropolihallinnon alla. Korvaisi Uudenmaan liiton.
(B) Merkittävät kuntaliitokset + (ei niin vahva) metropolikuntayhtymä. Jäisi viisi kuntaa (mm. Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti). Helsinki saisi Sipoon. Vantaa Keravan ja Tuusulan.
(C) Suurkunnat (mm. Helsinki-Vantaa-Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Sipoo) + sopimusyhteistyö.

Nyt selvitysmiehet haluavat kuulla kuntia. Mäkelä ei usko, että vaihtoehdot ovat lukittuja.
- Espoo ei kannata megakuntaliitoksia. Metropolia kannatetaan, Mäkelä sanoi. Helsinki pitää C:tä parhaana.  Kuumakunnat ovat varovaisia.
- Kustannusvaikuttavuutta  ei ole lainkaan pohdittu! Uudistus edellyttäisi laskelmia; mistä paveluista voisi saada skaalaetua?

Juha Metso ja sote-uudistus

Toimialajohtaja Juha Metso esitteli napakasti  työryhmän loppuraporttia. Kovin moni jätti eriävän mielipiteen.
- Tarvitaan riittävän vahvoja kuntia tai sitten sote-alueita. Meillä on isoja ongelmia perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisessä.

Kuntarakennelaki

Kaupunginsihteeri Mari Immonen avasi lakiesitystä.  Lain on tarkoitus astua voimaan kesällä 2013. Kuntia kuullaan juuri nyt. Valtuusto ottaa kantaa asiaan helmikuun kokouksessa.

Viestinnästä

MINULLA oli torstaina mahdollisuus pohtia itseäni paremmassa seurassa viestintää, tiedotusta jne.

Huomasin jakavani tiedon kulkuun liittyvät ongelmat kahteen pinoon. Ensimmäisessä on kysymys tiedon avoimuudesta. Sääteleekö joku tietoa, siksi,  että tieto on valtaa? Kuinka avoimesti tiedon annetaan kulkea- esim. puolueen eri elimien välillä? Onko kyse vallankäytöstä vai yksinkertaisesti resurssien puutteesta.

Olen itse naiviuteen asti vapaan tiedonkulun kannattaja.

Toinen ongelma liittyy uusien ideoiden jakamiseen. Kuinka saisimme vaikkapa Espoon demarien sisällä eri osastojen hyvät käytännöt yhteisiksi. Tässäkin suhteessa olen fundamentalisti. Omat ideani (jos niitä on), eivät siitä vähene, että ne ovat avoimesti  jaossa.

JOS olen oikein ymmärtänyt tiedotuksenkin ongelmien purku alkaa pienistä konkreettisista teoista. Niinpä ryhdyin ensimmäiseksi uusimaan Etelä- Espoon demarien jäsenkirjeen konseptia.

MIstä ohjelmaryhmissä oikein on kysynys?

Markku Markkula (Kok.)

ESPOO hakee innovaatioita myös  kunnallishallinnon rakenteisiin ja  prosessehin, kertoi  minulle eilen kaupunginvaltuuston pitkäaikainen jäsen, kahden kauden kansanedustaja ja Dipolin entinen johtaja Markku Markkula (Kok).  Tunnen Markun  pitkältä ajalta. Hän oli 90-luvun puolivälissä mm. upean Suomen Freenetin merkittäviä taustahahmoja.

Kävimme pitkän puhelun. Markkula on yksi näiden poikkihallinnollisten kehitysohjelmien idean kaikkien tärkeimmistä isistä. Alkuaihiona ovat olleet valtionhallinnossa kokeillut politiikkaohjelmat, joiden ohjauksessa Markku myös oli mukana.  Valtiolla niiden toiminta jäi kuitenkin irralliseksi. Espoossa on nyt  tarkoitus onnistua paremmin.

ESPOOSEEN perustetaan siis viisi tällaista kehitysohjelmaa. Kullakin on oma ohjausryhmänsä, johon kuuluu viisi virkamiestä ja viisi luottamushenkilöä. Ohjausryhmien tavoitteena on löytää paitsi uusi innovatiivisia ideoita omalle teema-alueelleen, innovoida ja kokeilla myös uudenlaisia työskentelytapoja. Työmuotona ei ole vain kokous, vaan myös erilaiset brainstorming-istunnot, benchmarking toisten kaupunkien kanssa, virtuaalinen työ jne. Ohjausryhmä voi niinikään kutsua asiantuntijoita kuultaviksi. Tarkoitus on saattaa  uudella tavalla yhteen politiikan ja virkakoneiston maailmat kaupungin strategisia  linjauksia  tukemaan. Dialogisuutta siis. Virkamiesten tehtävänä on istuttaa sitten syntyneet ideat omien toimialojensa kunnallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin.

NUORTEN  elinvoimaisuus -aihealueen kehitysohjelma on yksi näistä hankkeista, ja sen ohjausryhmään toimikaudeksi 2013–2016 nimittää virkamiesjäsenet kaupunginjohtaja. Kaikkien ohjausyhmien työtä tuetaan koulutuksella. Markku Markkula toimii eräälaisena ohjausryhmien "kummisetänä". Hän on myös itse mukana yhdessä kehitysohjelmista.

Ohjelmaryhmät päättävät  itse kokoontumistahtinsa. Se voi olla esim. kerran kahdessa viikossa tai kuussa.

Tällainen työskentelyote on mitä innostavin. Hienoa saada olla yhden ohjausryhmän puheenjohtajana mukana. Kehitysohjelmien puheenjohtajina ovat:

• Osallistuva Espoo -aihealueen kehitysohjelma: Simo Elo (Perussuomalaiset/Sit.) ja varapuheenjohtajana Mari Nevalainen (Vihr.)
• Nuorten elinvoimaisuus -aihealueen kehitysohjelma: Martti Hellström (SDP),  Henrik Vuornos (Kok.)
• Ikääntyvä Espoo -aihealueen kehitysohjelma: Kristiina Mustakallio (Kok.), varapuheenjohtajana Veikko Simpanen (SDP)
• Kestävä kehitys -aihealueen kehitysohjelma: Sirpa Hertell (Vihr.) ja varapuheenjohtajana Markku Markkula (Kok.).
• Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -aihealueen kehitysohjelma; Saija Äikäs ja varapuheenjohtajana Petri Pulkkanen (Perussuomalaiset/Sit.).

Nuorten elinvoimaisuus- ohjausryhmä

(VANHA) Kaupunginhallitus kokoontuu huomenna 7.1.2013 tekemään merkittäviä päätöksiä mm. oman esityksensä lautakuntien jäseniksi ja varajäseniksi. Jos oikein ymmärrän, valtuusto sitten tekee lopulliset päätökset.

Esityslistan 21 § on "Perustettavien poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjausryhmien nimeäminen (Kv-asia)". Näitä kehitysohjelmia on puolenkymmentä, ja poliitikot ovat siis ohjelmien ohjausryhminä.

KH:lle esitettään, että se  valitsee perustettavan Nuorten elinvoimaisuus -aihealueen kehitysohjelman ohjausryhmään toimikaudeksi 2013–2016 viisi (5) jäsentä seuraavasti:

• Henrik Vuornos (Kok)
• Anitra Ahtola (Kok)
• Heli Halava   (Vihr)
• Martti Hellström  (SDP)
• Mikael Eriksson (SFP)

Lisäksi esitetään, että KH  nimeää Nuorten elinvoimaisuus -aihealueen kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtajaksi Martti Hellströmin ja varapuheenjohtajaksi Henrik Vuornoksen.

RYHMÄLLÄ on tärkeä tehtävä. Googletin hieman, millaisin voimin liikkeelle lähdetään.

Henrik Vuornos (Kok.)

Kuva on lainassa Henrikin kotisivuilta. Hän on 19-vuotiaana Espoon valtuuston nuorin valtuutettu. Luonnollisesti hän on ensimmäinen kauden valtuutettu. Hänellä on kokemusta nuorisovaltuustosta.  Tittelikseen Henrik  ilmoittaa yo:n.



Anitra Ahtola (Kok.)

Anitra Ahtola on varmaankin ryhmän tunnetuin jäsen. Hän on tanssikouluyrittäjä, jonka kasvot moni tunnistaa vuoden 1996 missikisoista (1. perintöprinsessa.).  Vuoden yrittäjänä hänet on palkinnut sekä Espoo että pääaupunkiseutu. Wikipedian mukaan hän on 40-vuotias viime valtuustokauden varavaltuutettu. Nyt hän meni läpi. Kuva on lainassa HS:n vaalikoneesta.  Koulutukseltaan Anitra on tradenomi.






Heli Halava (Vihr.)

Heli Halava on HS:n vaalikoneen mukaan  35-vuotias taaperoikäisen pojan äiti. Hän työskentelee nuorisopäällikkönä urheilunlajiliitossa sekä liikuntaohjaajana ja -kouluttajana vauvauimareista senioriliikkujiin. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja. Hän on tuore valtuutettu.








Mikael Eriksson (SFP.)

Lisää kuvateksti

Mikael on 46-vuotias lukion opinto-ohjaaja, diplomi-insinööri ja kahden lapsen isä. Kuva on lainassa HS:n vaalikoneesta. Mikael on myös valtuutettu.











Martti Hellström (SDP.)

Itseni  jo tunnenkin:-)