Helmikuun valtuuston kokous

Päivitetty 24.2.-14
VUODEN toinen valtuuston kokous on juuri alkanut.  Esityslista on  espoo.fi-sivuilla.

Demarien valtuustoryhmä kokoontui puimaan sitä maanantaina 17.2. - vaikka olikin koulujen talviloma.

Päivitän tätä lastua kokouksen aikana.

Asialista 
1§ Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Näin tehtiin. Sitten pidettiin hiljainen hetki Seppo Westerlundin muistoksi. Espoon viiri ja ruusut ojennettiin  mm. Tarja Tallqvistille. 

2§ Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Tarkastajaksi valitaan demari. Vuorossa oli Maria Jungner.   

3§ Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali.
Kokoomuksen edustaja vaihtuu. Meni läpi ilman keskustelua.

4§ Varavaltuutetun ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Kokoomuksen edustaja vaihtuu. Meni läpi ilman keskustelua.

5§ Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Leppävaaran jalkapallohalli Oy:n otettavalle lainalle
Taattavan lainan suuruus on 900 000 €. Meni läpi ilman keskustelua.

6§ Vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotieto
Vuoden 2013 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tilikauden tulos on n. 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyy n. 164 milj. euroa. Tilikauden tulos on n. 67 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Kate on tosiasiassa heikentynyt.  Verotulot ylittivät talousarvion yhteensä 5,5 milj. eurolla. Verotuloja tilitettiin 1 307,2 milj. euroa, mikä on 57,9 milj. euroa eli 4,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Kaupungin investointitaso oli edelleen korkea ja investointeja toteutettiin 225 milj. eurolla, kasvua edellisvuoteen oli 9 milj. euroa. Espoo-strategiassa oli vuodelle 2013 asetettu yhteensä 72 tulostavoitetta. 12 tulostavoitetta jäi toteutumatta tai toteutui aikataulustaan myöhässä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että vuodelle 2013 asetetut tulostavoitteet toteutuivat hyvin.

Espoon väestönkasvu on ollut lähes odotetun mukainen vuoden 2013 aikana ja asukasmäärä kasvoi ennakkotietojen mukaan 3 800 asukkaalla eli 1,5 %. Espoon asukaslukuarvio on vuodenvaihteen tietojen mukaan 260 600. Maahanmuuton tuoma väestönlisäys on noussut vuodesta 2005 lähtien ja vuonna 2013 se näyttäisi olevan noin 1 600 asukasta ja olisi yli 40 prosenttia Espoon koko vuoden väestönkasvusta. 

Kaupungin talous tulee olemaan lähivuosina erittäin kireä hitaan talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. 

Kirjattiin tiedoksi ilman keskustelua.

7§ Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen
Espoon kaupunki osallistuu erityiseen kuntajakoselvitykseen, koska kuntarakennelain 16 § mukaan kuntien on osallistuttava erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjän ehdotuksen valmisteluun.

Persuista esitetään kieltäytymistä selvityksestä. Vihreät esittävät täydennyksiä (mm. lähtökohdaksi sotea ja lähidemokratiaa). Kumpikin kaatui äänestyksessä.

8§ Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen
Valtuusto päättää, että käynnistetään metron rakentaminen välille Matinkylä-Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti.

Kustannusarvio perustuu 2012 hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan. Vuoden 2011 lokakuun hintatasossa hankkeen kokonaiskustannusarvio on 767 milj. euroa (maanrakennuskustannusindeksi, MAKU, 130.80 (2005=100)). Viimeisimmän indeksin (11/2013) mukaan kustannusarvio on 801 milj. euroa.

Asian käsittely alkoi juuri. KH:n puheenjohtaja kertaa hankkeen historiaa. Puheenvuorolista on pitkä. Erityisesti Persut ja osa RKP:sta haluavat asian palaitusta/ pöydälle.  Nyt palautus on saanut kannatuksen, joten puhujat ottavat kantaa palautukseen.  Palautusesitys kaatui.

RKP: Pöydälle jättämisesitys kaatui pitkän keskustelun. Asian käsittely jatkuu. Kello on nyt 20.40. Keskustelu jatkuu. Persut, osa RKP:stä ja  KD vastustavat jatkoa. Kello on nyt 21.25. Byman on  käyttänyt kymmeniä puheenvuoroja.

Lopulta äänestettiin. KH:n esitys hyväksyttiin. Hertellin toivomus nro 3 hyväksyttiin, nros 4  hylättiin.  HUH!

9§ Valtuustokysymys anniskelupaikkojen vaikutuksista ja niiden sijoittumisen periaatteista
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Johanna Värmälän ja 15 muun valtuutetun 4.12.2013 tekemään valtuustokysymykseen anniskelupaikkojen vaikutuksista ja niiden sijoittumisen periaatteista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.

Värmälä käyttää ensimmäisen puheenvuoron. Porukka ei oikein jaksa kuunnella. Värmälän toivomusta ei hyväksytty. Ei myöskään Persujen toivomusta.

10§ Valtuustoaloite sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja yrittäjyysohjelmasta
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Marika Niemen ja 15 muun valtuutetun 20.5.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja yrittäjyysohjelmasta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Esityksessä ujutetaan myös terveyskeskusten ulkoistamista.

11 § Valtuustoaloite Espoon muinaismuistojen kartoittamiseksi ja julkaisemiseksi
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Jyrki Kasvin ja 57 muun valtuutetun 11.9.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon arvokkaiden muinaismuistojen kartoittamisesta ja julkaisemisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

KOKOUS päättyi klo 22.55.

Korpilammen II seminaaripäivä 12.2.

Kuvasikermä ensimmäisestä seminaaripäivästä.

Espoon valtuuston talous-seminaari Korpilammella jatkuu keskiviikkona 12.2. Luvassa reaaliaikaista päivitystä koko aamupäivän ajan.

Ohjelma
Keskiviikko 12.2.2014

7.00-  Aamiainen oli maukas. Pekoni rapeaa.
8.15 Avaus ja päivän tavoitteet, valtuuston pj. Markus Torkki.
- Tavoitteena on tänään valita suunta, hän sanoi. On priorisoitava.
8.20 Vuoden 2014 talouden tasapainotus, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
- Etsitään hyvät askelmerkit.
- 140 miljoonan sopeutus vuoteen 2017 mennessä, nyt 25 miljoonaa.
- Keinovallikkoa:  menokuri ja säästöt, maksut ja taksat, palvelutason arviointi, tuottavuuden parantaminen ja tulopohja ja verotus.
- Nyt ei tehdä talousarviopäättöksiä. Ryhmät pohtimaan, ovatko luvut ja perusteet kohdallaan. Kantaa ja priorisointia ryhmiltä: mitä tulisi suosia ja mitä välttää. Siltä pohjalta valmistelua jatketaan.

Etujassa klo 8.30 alkoi seuraava osuus: Työskentelyohjeistus, taloussuunnittelujohtaja Pekka Heikkinen. Valtuustolle avattiin laskelmien taustoja.
- Nyt tavoitellaan siis rahoitustasapainoa, meitä muistutettiin.

Valtuustoryhmien työskentely

9.15 jakauduttiin työskentelemään valtuustoryhmittäin: Aiheena oli vuoden 2014 talouden tasapainotus; suuruus ja keinot. Talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden linjausluonnosten käsittely.

Demarit ja KD panivat heti päät yhteen ja jälkeä syntyi. Nyt pitää edetä tiedon varassa. Päätöksen tekoon tarvitaan sekä hintalappuja että arvioita eri ratkaisujen vaikutuksesta ihmisten arkeen. Puheenjohtaja neuvotteli myös vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa, ja saimme aikaa flapillisen yhteisiä ajatuksia:

Investointeja ei maksateta palveluiden tarvitsijoilla. Ei henkilöstöleikkauksille. Monia investointeja voidaan esim. lykätä puolella vuodella. Tuottavuusyhteistyöllä ja tulospalkkioilla voidaan motivoida henkilöstöä. Näillä ryhmillä oli valmiutta myös verojen korotuksiin- ei maksujen nostoon. Päinvastoin terveyskeskusmaksuista kannattaisi luopua. Rahastoja tulisi uskaltaa käyttää. Jne.

Kello 10.30 alkoi työskentelyn purku. Puolueet suuruusjärjestyksessä kertoivat kantansa. 25 miljoonan leikkaus sopi kokoomukselle, persuille ja RKP:lle.

Demarit esittelivät omat - kumppaneiden kannat.
Lopuksi ehdotuksista käytiin keskustelua. Näytti siltä, että kokoomusta hieman hermostutti, että  kriisitietoisuus ei edennyt valtuustossa epidemian tavoin.

Kello 11.15 valtuuston pj. Markus Torkki ja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä olivat valmiit kertomaan jatkotoimenpiteistaä ja lopulta päättämään tilaisuuden.

Lounaan jälkeen klo 12.30 kokoontui vielä valtuuston neuvottelutoimikunta. Siellä demarit, vasurit, kd ja vihreät seisoivat yhteisten linjausten takana.

Valtuusto seminaarissa Korpilammella

VALTUUSTON SEMINAARI
Aika 11.2. - 12.2.2014
Paikka Hotelli Korpilampi, Korpilammentie 5, Espoo

KAKSIpäiväisen seminaarin tarkoituksena on perehtyä Espoon talouden toimintaympäristöön ja keskustella vuosien 2014 - 2016 tuottavuudesta ja talouden tasa-painottamisesta. Päivitän muistiota säännöllisesti.

Kansallisoopperan trio lauloi O
Sole Miolla seminaarin käyntiin

Ohjelma
Tiistai 11.2.2014

Klo 11.15- Lounas
12.00 Nimenhuuto, seminaarin avaus, tavoitteet ja työskentely, valtuuston pj. Markus Torkki
12.20 Taloudellinen toimintaympäristö ja vaateet kunnille, ylijohtaja Jukka Pekkarinen, Valtiovarainministeriö

Pekkarisen puhe oli varsin raju. Talous-tilanteemme on dramaattinen.

Finanssi-kriisin jälkeen (2005-07) taloustilanne on heikentynyt. Meillä on nyt rakennekriisi teollisuudessa. Olemme 15%:n normaali-kehityksen alapuolella. On syytä lähteä oletuksesta, että  kasvuvauhti saattaa jäädä pysyvästi alle 2 %:n.

Ruotsi on tehnyt eroa Suomeen! Ruotsi kasvaa! Nyt on jo 10% eroa. Miksi? Teollisuus meillä on yksipuolinen ja keskittynyt aloille, joilla menee huonosti (ICT- ja metsäteollisuus).

Teollisuustuotannon taso  on pudonnut 30 %. Työn tuottavuuden kasvussa koko kansantaloudessa poljemme nollatahtia. Työvoimakustannukset/tuotettu yksikkö vaan kasvavat.  Avoimen sektorin kilpailuasetelma heikentynyt. Ikääntymisestä paine nostaa 5 % kuntaveroa! Julkisten menojen BKT-osuus kasvanut jyrkästi nyt:  58,1 % Ruotsissa myös verotusaste alhaisempi nyt kuin meillä.
Bruttovelkamme on nyt noussut 60 %:iin (ei vielä sanktioita).

Valtiontalouden alijäämä  on nyt  1-2 %. Suomen on päästävä polulle, jolla se pienennetään 0,5 %:iin.  Jollei päästä, voi tulla EU:lta  sanktiot.  Vaatisi ensi vuonna miljardin luokan säästöt.

Kuntataloudessa näkyy  jatkuva rahoitustasapainon heikkeneminen (lainat). Kunnissa on 2 miljardin euron alijäämä. Se näyttää pahenevan. Velka kasvaa nopeasti.

Miten vakaus turvataan?  Hallituksen on vuoteen 2017 mennessä karsittava kuntien tehtäviä miljardilla (normeja ja velvoitteita). Kuntien on itse sopeutettava toimintaansa 1 miljardilla.Jatkossa kunnat eivät saa velkaantua. Kunnille tulee velvoite pitää talouttaan vastuullisesti.

13.00 Keskustelu on nyt käynnistynyt.

13.30 Kaupungin keskeisimmät haasteet tällä valtuustokaudella. Haasteisiin vastaaminen talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla,  kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Mäkelä halusi, että myös TaTu-ohjelma valmistellaan yhdessä,  tavoitteet asetetaan yhdessä ja silloin niihin myös sitoudutaan.
- 50 miljoonaa on säästettävä;  pelkkä  tuottavuuden parantaminen ei riitä.

Tässä seminaarissa keskustellaan, mutta myös tehdään jo päätöksiä. Linjaukset ovat  KH:ssa 10.3., neuvottelu-toimikunnassa 17.3. ja 24.3. valtuustossa. Tarkoitus on avata budjetti tämänkin vuoden osalta. Varsinainen konkreetti ohjelmasuunnitelma on valtuustossa 19.5.

14.15 Keskustelu.  
Kaikki eivät niele vaatimusta rynnätä tällä tavalla leikkauksiin. Mm. demariryhmästä käytettiin puheenvuoroja, joissa edellytettiin lisää tietoa ja mahdollisuutta, että lautakunnat aidosti priorisoivat asioita.

14.45 Kahvitauko ja majoittuminen
Kahvitauko teki hyvää.

Open Space.

15.15 Työskentelyohjeistus, strategiajohtaja Jorma Valve
Iltapäivän tarkoitus oli luoda linjauksia.

15.30 Työskentely Open Space -menetelmällä: Talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden linjausten valmistelu. Porukka pyöri flapeilta toisille ja johtajat kirjasivat ideoita ylös.

16.45 Työskentelyn purku salissa. Johtajat tiivistivät flappien antia. Paljon oli ideoita. Ihan vastakkaisiakin.

17.30 Keskustelu. Sellainen kuva syntyi, että paljon puhuttiin, mutta ratkaisut ovat vaikeita, jollei eri asioille ole hintalappuja eikä tietoa niiden vaikutuksista ihmisten arkeen. Valmiutta siihen, että talous otetaan haltuun- mutta pitkällä aikajänteellä - oli.

18.00 1. seminaaripäivän päätös. Valtuuston pj. Markus Torkki päätti päivän, ja porukka sai ohjeet iltatoimiin. Raportointi jatkuu huomenna.

Koulutuspolitiikka. NYT.

KIITOS Leppävaara! Oli upeaa saada olla mukana koulutuspolittisessa illassanne Sellossa. Ja onnittelut. Akseli-sali oli loppuunmyyty.

ILLAN Keynotepuhuja oli  Esa Suominen, joka on opetusministeri Krista Kiurun erityisavustaja. Vaikka hän on kotoisin Turun suunnalta, Kaarinasta, mies oli mitä järkevin :-)

MUUTAMA poiminta:
- Demareilla on kaksi isoa tavoitetta:  (1) Osaamisen lisäminen ja (2) koulutuksellinen tasa-arvo. Molemmissa olemme hyviä globaalisti, mutta niissä on nyt havaittavissa eroosioita.
- Tarvitaan toimenpiteitä: Meidän on nostettava kansamme koulutusastetta. Olemme enää 18. sijalla.
- A. Oppivelvollisuutta pidennetään. Suomessa on nyt Euroopan toiseksi lyhyin oppivelvollisuus.
Vähäisellä koulutuksella ei pärjää. 4000 putoaa peruskoulun jälkeen. II-asteen tutkinto pidentää työikää. Vuodella pidentäminen jo auttaa.
- B. On purettava korkeakouluihin pyrkivien sumaa. Suomessa on 33 000 korkeakoulupaikkaa haettavana joka vuosi.  Joka kolmas menee sellaiselle, jolla on jo paikka. Jonoon on jäänyt 60 000 -80 000  nuorta. Nyt kasvatetaan aloiuspaikkoja muutamalla tuhannella/vuosi. Tavoitteena on myös tarkistaa kelpoisuusvaatimuksia ja karsia II-asteen kouluksen järjestäjien määrää. Lähietäisyydella toisistaan olevia lukioita on karsittava.
- C. Peruskoulu on kruununjalokivi. Se on saanut naarmuja. Peruskoilu ei enää tasoita yhtä hyvin kuina aikaisemmin  kotoa perityvää huono-osaisuutta. Tarkoitus on koota iso joukko ihmisiä pohtimaan, mitä voitaisiin tehdä. Erityisesti ollaan huolissaan pojista ja koulumotivaatiosta. Onko ICT yksi ratkaisu?

MINUT oli pyydetty tuomaan tilaisuuteen paikallista näkökulmaa. Ja onneksi mukana oli myös Harri Waltari, joka on todella upeasti perehtynyt opetus- ja varhaislautakunnan asioihin.

Oman alustukseni muutama dia näkyy yllä olevasta clipsissa. Punaisena juonena siinä on SWOT-analyysi.

SDP:n puheenjohtajakysymys

Olen ollut mukana laatimassa tulevaisuuskuvia sekä Luokanopettaja-
liitossa että Opetusalan ammattijärjestössä. Tässä kuvassa tiivistän näke-
mykseni SDP:nkin tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ns. Peste- analyysin
pohjalta. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.

VARSINKIN facebookin keskusteluryhmissä SDP:n puoluekokousedustajiksi pyrkiviä on pyydetty suoraan sanomaan, ketä aikovat äänestää puheenjohtajaksi. Vaikka ehdokasasettelu voi vielä muuttua.

PUOLUEKOKOUS-äänestys alkaa huomenna, ja olen päätynyt ihmaisemaan oman kantani, jos se jotain kiinnostaa.

Kannatan istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen uudelleenvalintaa.

DEMARIEN kannatus on äärimmäisen alhaalla, ja eduskuntavaaleihin on about vuosi aikaa. Oletan, että lasku tulee jatkumaan. Lasku ei johdu puheenjohtajan henkilöstä. Lasku johtuu siitä, että elämme keskellä peruuttamatonta rakennemuutosta, joka vie täältä tehtaat, jalostamot, varustamot, lento- ja laivayhtiöt. Maata pystyssä pitänyt ammattiväki: keskiluokka menettää työpaikkansa, asuntonsa ja tulevaisuutta koskevan turvallisuuden tunteensa.  Ne eivät valitettavasti tule takaisin puheenjohtajaa vaihtamalla. Ne eivät tule takaisin haikailemalla menneitä, kultaisia AY-vallan aikoja. Ne eivät ylipäätään tule takaisin.

DEMARIT ovat nyt samassa tilanteessa kuin KePu 1960- ja 1970-luvuilla, kun maatalous alkoi syöksyä rakenneuudistukseen. Teollisuus ja palvelut jyräsivät sen. EU-jäsenyys oli lopullinen niitti, ja siirtymäkausi jatkuu yhä. Mutta Kepu ei kytkenyt itseään ketjuilla traktoreihin. Se lähti etsimään uutta. Etsintä ei sujunut kivuitta. Mm. SMP tuli haaskalle. Mutta Kepu uudistui. Se löysi uudet kanattajaryhmät. Ja nyt se  on maan suurin Gallup-puolue.

DEMAREILLA on edessä samanlaiset kituutusvuodet. Itsensä hylätyksi kokenut teollisuusväki imeytyy nyt demareista SMP:n työn jatkajan Perussuomalaisten syliin. Niin ihmisen psyyke toimii. Kukaan ei voi hyväksyä omien etujensa katoamista ilman, että näyttää tyytymättömyytensä. Ja Persut osaavat retorisen ilkunnan. Mutta  pitkässä juoksessa ratkaisu ei löydy sieltä suunnalta.

Uusi nousu ei tule löytymään  peruutuspelistä. Se ei löydy mielikuvamarkkinoinnista. Uusi nousu löytyy selkeästä tulevaisuuden visiosta, jolla Suomi pelastetaan. Oletan, että SDP on vielä hämmennyksen tilassa, eikä sillä ole vielä uskottavaa visiota.  Mutta juuri visiotyöhön tulisi nyt satsata. Upeat, ikuisiksi kuvitellut kulttuurit ovat ennenkin romahtaneet. Afrikka. Intia. Rooma. Kreikka... Mikään maa ei ole turvassa menneisyyden menestyksensä vuoksi.

Suomi voi selvitä. Suomi voi olla voittajia. Mutta se vaatii aivan uudenlaista innovatiivisuutta, ketteryyttä ja luovuutta. Koulutusjärjestelmä on uudistettava. Työ on määriteltävä uudelleen. Jokaisen on otettava enemmän vastuuta itsestään.  Jotta Suomi säilyy tasa-arvoisena ja oikeudenmukaisena hyvinvointivaltiona.

PUHEENJOHTAJAN vaihdos olisi nyt totaalisti väärä viesti. Menneisyyden sijasta nyt on katsottava eteenpäin.

Nettilehti on valmis

ESPOON demarien valtuustoryhmän vuoden ensimmäisen nettilehden toimittaminen vei lauantaivapaapäivän. Mutta nyt se on valmis.

http://espoonvaldemari.blogspot.fi

Keskustelutilaisuus Sellossa 10.2. klo 18

AJANKOHTAISTA KOULUTUKSESTA 

Sellon kirjaston Akseli-salissa maanantaina 10.2.2014 klo 18.

Esa Suominen
Opetusministeri Krista Kiurun erityisavustaja
Hallituksen koulutussuunnitelmat

Martti Hellström
Auroran koulun rehtori, valtuutettu
Espoon kouluasiat

Puheenvuorojen jälkeen on kysymysten ja keskustelun aika. Mukana myös opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Harri Waltari.

Tervetuloa
Järjestää Leppävaaran sd.ty

Olen käytettävissä. Puoluekokoukseen.

Ehdolla puoluekokoukseen Espoossa ja Kauniaisissa

SEURAAVAT henkilöt ovat ehdolla puoluekokoukseen Espoon ja Kauniaisten alueella. Paikkoja on yhteensä 10.

2 Aarnio, Antti  
3 Haapajärvi, Henrk
4 Heiskanen, Sakari
5 Hellström, Martti (Etelä-Espoo)
6 Karjalainen, Kari
7 Kerola, Hannele
8 Kiminki, Väinö
9 Kivimäki, Jukka
10 Klar-Nykvist, Hannele
11 Koivumäki, Laura
12 Kuusela, Pirkko
13 Lahti, Minna
14 Laurila, Pirjo
15 Lehtonen, Sami (Etelä-Espoo)
16 Leivonen, Heikki
17 Lumme, Jasminiitta
18 Mauriala, Jaakko
19 Nyqvist, Roope
20 Rahkonen, Jarkko
21 Rauhanen, Timo
22 Rönnberg, Anneli (Etelä-Espoo)
23 Salmivuori, Jarno
24 Simpanen, Veikko
25 Sollasvaara, Tipsu
26 Suntio, Hannu
27 Tallqvist, Tarja
28 Tieaho, Martti
29 Vaara, Pekka
30 Vainikainen, Joni
31 Vilppula, Jari
32 Vilske, Jukka
33 Värmälä, Johanna