Valtuuston kokous 9.9.

KELLO on 17.45. Kokous alkoi tasan klo 17.30.  Demarien yksi pulpetti oli pitkään tyhjä, mutta nyt kaikissa tuoleilla istutaan.

Kävimme  läpi pykälää 4 "vuoden 2013 seuranta-raporttia I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet". Pöntössä oli heti esittelyn jälkeen Byman.

      Taloustilanne ei näytä hyvältä. Puhujalista oli pitkä. Monia, monia asioita saatiin tähän kohtaan. Byman oli käynyt kaikki valtuustoryhmien taksikuitutkin läpi.  Demarienkin

SITTEN päästiin kahville klo 19.35- 20.05.
NYT on  palattu saliin, ja kuulemme esittelyä taloustilanteesta nyt.

 5 § Vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien 2014 - 2016 talous-suunnitelman kehys
Tämä on tiukka kohta. 100 miljoonan kestävyysvaje.  Vaihtoehtoina on säästäminen, tiukempi resurssiohjaus, verojen korotus, rahastojen purku, käyttötulojen kasvattaminen esim. maksuista, tuottavuuden kasvattaminen, palvelujen tason laskeminen....

Kokoomus haluaa verotuksen nostamista vasta viimeisenä keinona. Vasemmiso kannatti verojen korotusta. Vihreät vastustavat velanottoa ja kannattava 0,5 %n nostoa. Radikaaleihin hyvinvointipalveluiden leikkaamiseen ei pidä mennä. Rakentamattoman rakennusmaan kiinteisöverottusta tulisi nostaa maksimiin. Demarien Veikko Simpanen ehdotti tuottavuustyötä,  joissa säästöistä osa tulee ohjata työntekijöille. Tiloja tulisi käyttää tehokkaasti. Persujen Kilpi ja Kepun Rossi vastustivat verojen korotusta. Samoin Kokoomuksen Lintunen.

KELLO on nyt 21.10. Repliikkejä ei enää anneta. Kokous aiotaan lopettaa klo 23. Puheet jatkuvat. Itsekin kävin pöntössä.

NYT on  palattu saliin, ja kuulemme esittelyä taloustilanteesta nyt.

 5 § Vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien 2014 - 2016 talous-suunnitelman kehys
Tämä on tiukka kohta. 100 miljoonan kestävyysvaje.  Vaihtoehtoina on säästäminen, tiukempi resurssiohjaus, verojen korotus, rahastojen purku, käyttötulojen kasvattaminen esim. maksuista, tuottavuuden kasvattaminen, palvelujen tason laskeminen....

Kokoomus haluaa verotuksen nostamista vasta viimeisenä keinona. Vasemmiso kannatti verojen korotusta. Vihreät vastustavat velanottoa ja kannattava 0,5 %n nostoa. Radikaaleihin hyvinvointipalveluiden leikkaamiseen ei pidä mennä. Rakentamattoman rakennusmaan kiinteisöverottusta tulisi nostaa maksimiin. Demarien Veikko Simpanen ehdotti tuottavuustyötä,  joissa säästöistä osa tulee ohjata työntekijöille. Tiloja tulisi käyttää tehokkaasti.

Jukka Kilpi siis esitti veroprosentin naulaamista. Siitä joudutaan äänestämään. 

NYT päästään äänestämään toivomuksista jne. Kilven esitys kaatui. Laukkasen toivomus hyväksyttiin (koski heikoimpien priorisointia äänestämällä). Kankkonen yksimielisesti. Simpanen hävisi yhdellä äänellä. Tallqvist kolmella.

 9 § Leppävaaran uimahallin peruskorjauksen ja maauimalan hankesuunnitelman muuttaminen.
Pykälä nostettiin kärkeen.  Rossi teki palautusesityksen. Pitkän keskustelun  päätteeksi  se hylättiin.
Kello on  nyt 22.25. 

JONOON jäi montaa listan asiaa:

 6 § Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen
Tärkeä asia. 

 7 § Valtuustokysymys alueen varaamisesta Suomen Lähikauppa Oy:lle

 8 § Valtuustokysymys koulupaikan osoittamisesta Saunalahden koululle

Ohjelmaryhmät työpajassa

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

ESPOON viiden  kehitysohjelman avainhenkilöt oli kutsuttu perjantaina 6.9. klo 12-15:30  kehitysohjelmien yhteiseen työpajaan.  Lisäksi tilaisuuteen oli kutsuttu  lautakuntien puheenjohtajat ja kh:n puheenjohtajisto, yhteensä noin 70 henkilöä.  Demareista paikalla oli Antti Aarnio, minä ja Veikko Simpanen. Erityisen hyvin paikalla oli Kokoomus.

AVAUSPUHEEN piti kaupunginjohtaja. Hyvän pitikin. Opimme koko ajan paremmin ohjaamaan tätä uutta kaupungin toiminnan kehittämisen työkalua.

VIEREISESSÄ kuvassa oli päivän   hauskin oivallus. Mäkelän mukaan Espoo menestyy, kun se tekee asioita,  joita sen pitää tehdä. Hän piirsi  flapille kuvan: Kunnilla on valtava määrä tehtäviä.  Lisäksi muut  keksivät kunnille tehtäviä, jotka ovat kunnan ytimen ulkopuolella. Ja me itsekin keksimme niitä. Näin merkittävä osa tekemistämme  on "Espoota kiertävällä radalla".

Tästä syystä mm. ohjelmien tavoitteiden tulee olla kirkkaita ja kytkeytyä Espoon tarinaan. Priorisoitavien projektien tulee tähdätä tavoiteltuihin hyötyihin ja olla vaikuttavia. Kehitysohjemat keskittyvät kehittämiseen. Ne nostavat esiin asioita ja ehdottavat toimialoille, mitä pitäisi tehdä. Toimialat sitten toteuttavat  ne omistajan päätöksillä.

PÄIVI Hoverfält antoi ohjeita projektien valintaan:  Ohjelmien on valittava kustannustehokkaimmat projektit. On kysyttävä: Mitä konkreettista hyötyä  kustakin projektista on? Mitä se vaatii? Löytyykö resursseja? Kuinka todennäköisesti hyötyjä tulee? Ovatko valitut projektit tasapainossa asetettujen tavoitteiden kanssa?

Avauspuheenvuorojen jälkeen aikaa oli  varattu kehitysohjelmien lyhyille tilannekatsauksille. Kunkin kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja piti ryhmänsä tilannekatsauksen. Esitysaikaa oli  8 minuuttia. Tehtävänä oli kiteyttää ns. hyötytavoitteet (mitä konkreettia hyvää/hyötyä kuntalaisille ohjelma tavoittelee). Nuorten elinvoimaisuus- ohjelman diat löytyvät tästä linkistä,

SITTEN oli kahvit. Ja kahvitauon jälkeen kukin ryhmä sai työstää eteenpäin omia suunnitelmiaan reilun tunnin. Osa pohti hyötytavoitteisiin kytkettäviä konkreettisia mittareita. Osa rajasi ja fokusoi ohjelmatyötä. Osa pohti kriteereitä, joilla jatkossa valitaan ne projektit, joiden kautta ohjelma hyötytavoitteitaan tavoittelee. Osa hahmotteli jo vuoden 2014 projekti- ja toimenpideaihioita.

NOW-ryhmässä pohdimme ennen muuta konkreetteja ja nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä, joilla voimme toisaalta lisätä nuorten hyvinvointia,  jatko-opintomahdollisuuksia ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia  sekä  toisaalta vähentää työttömyyttä ja asunnottomuutta.

RYHMÄTYÖT purettiin  tilaisuuden päätteeksi lyhyillä ohjelmakohtaisilla puheenvuoroilla. Kukin ohjelma käyttii siihen  muutaman minuutin.

KAUPUNGINJOHTAJA päätti työpajan  kannustavalla yhteenveto- puheenvuorolla. Ryhmillä on nyt syyskuun loppuun saakka aikaa seuraavaan poijuun. Olemme siirtymässä konkretiaan: etsimässä toimenpiteitä ja vaikuttavia projekteja. Ohjelmat brändätään nimenomaan projektien kautta. Esim. NOW:n osalta kaupunginjohtaja antoi esimerkin: Ohjelmaryhmämme ei puhu suurilla sanoilla vähentävänsä työttömyyttä vaan vähentävänsä sitä kytkemällä kaupungin hankintoihin työllistämisvelvoitteen.

Vuotta 2014 koskevan ohjelmasuunnitelman tulee olla valmis 29.11.-13.

PS. Päivän toinen mainio oivallus tuli Juha Metsolta. Hän kirjoitti flapille sanan LUOVUUS ja kertoi, että se koostuu kahdesta osasta  LUOVU  ja  UUSI. Sukkelaa!

Sivistystoimen strategia- ja talousseminaarissa

TERVEISIÄ sivistystoimen lautakuntien perinteisestä talous- ja strategiaseminaarista. Eikä vain  mukavia.

SEMINAARI pidettiin tänään tiistaina 3.9.2013 klo 17.00 - 20.00 Finns folkhögskolanissa .

LUVASSA oli keskustelua sivistystoimen strategiasta, taloudesta ja investoinneista.

SEMINAARI alkoi   buffettarjoilulla. Salaatti oli oikein hyvää. Sen jälkeen Metropolian kulttuurialan harjoittelijat esittivät  humoristisen version Espoon tarinasta.

SEMINAARIN päärungon muodostivat tiukat asiantuntijaluennot. Puhujina olivat Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko,
talousarviopäällikkö Pekka Heikkinen, Siton talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen,  liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko palveluliiketoimesta ja  toimitusjohtaja Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitoksesta.

MITEN sen nyt tiivistäisi?  Virkamiehet aikovat valmistaa budjetin, joka ei ole alijäämäinen. Tarkoitus on etsiä keinoja, millä voitaisiin leikata 8 miljoonaa jo tänäkin syksynä. Luovuutta tullaan tarvitsemaan. Kuulimme myös arvioita, mitä hallituksen lupaamat rakenneuudistukset maksavat kunnille. Huh.

TÄSSÄ poimintoja:

• On katsottava kriittisesti  toiminta, kehys tulee olemaan tiukka
• Meillä on 35 miljoonaa liikaa kuluja
• Jo tänä vuonna on läydettävä  keinoja: kaikkea rahaa ei käytetä.
• Lautakunnat joutuvat tänä vuonna pelaamaan nollasummapeliä.
• Yhden vuoden pidennys oppivelvollisuuteen voi maksaa 10 000 000 euroa.
• Työttömyys kasvaa huolestuttavasti, nuorilla  ikäluokilla eniten.
• Miksi tilat eivät ole kunnossa? Vikaa on koko ketjussa:  Teemme liian vaikeita rakennuksia, rakentamista ei ole valvottu; kiinteistöjä ei ole osattu hoitaa eikä käyttöä opastaa.
• Tilanne sisäilmaongelmista kärsivien rakennusten osalta on  hurja.

 ERITYISESTI kiitoksia sai Carl Slätis, joka on  antanut sisäilmaongelmille kasviot.