Sivistystoimen organisaatiouudistus tutkijan hattu päässä

KH:n edustajamme Hannele Kerola

HUOMENNA illalla kokoontuu Espoon kaupunginhallitus. Listalla on paljon tärkeitä asioita, mm. Espoon tarina.

Päättyneen viikon perjantaina pidetyn demarien keskustelutilaisuuden pohjalta yksi kuumista asiakohdista tulee olemaan Sivistystoimen organisaatiomuutos eli 9§ "Sivistystoimen palvelujen ja organisaation kehittäminen sekä johtosääntöjen muuttaminen (osittain Kv-asia)"

Päätösesitys kuuluu:  (1) Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteiden mukaisesti siten, että ne tulevat voimaan 1.1.2014.  (eli 1. liikunta-palvelujen ja nuorisopalvelujen tulosyksiköt yhdistetään 2. kaupunkikulttuurin ja vapaan sivistystyön tulosyksiköt yhdistetään 3. yhteispalvelut -yksikkö siirtyy sivistystoimesta palveluliiketoimen alaisuuteen ja 4. ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen tulosyksikön nimi muuttuu svenska rum -tulosyksiköksi)

ja

(2) Kaupunginhallitus kehottaa sivistystoimen johtajaa valmistelemaan aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamisen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhteyteen. Perustettava yksikkö muodostuu 1.8.2014 alkaen suomenkielisestä työväenopistosta, aikuislukiosta ja Omnian aikuisopistosta. Perustamiseen liittyvät sopimus- ja johtosääntömuutokset tuodaan valtuuston päätettäväksi keväällä 2014.

KUTEN edellisessa lastussa kerroin, uudistuksessa on monelle demarille kipupisteitä.  Vaihdan nyt hattua, ja tarkastelen demarien esiinnostamia teemoja muutostutkijana.

Demarihuoli 1: Miksi?

Demarien keskustelussa toistui näkemys, ettei syy muutokseen avaudu. Ainakaan tässä vaiheessa ei nähty tarvetta  esitetyille muutoksille. Demarit haluaisivat kuulla, mikä on paremmin muutoksen jälkeen.

Tutkimustiedon mukaan onnistuneessa muutoksessa syntyy hyötyä. Hyötyä täytyy syntyä enemmän kuin haittoja.  Pointti on siinä, että mitä useammalle muutoksesta on hyötyä, sen parempi. Demarikeskustelusta näkyy, että demareille tärkeissä asioissa uuden mallin pelätään tuovan vain huononnuksia.

Suihkon demareille lähettämässä kirjeessä avataan uudistuksen tavoitteita: (1) lisätä palveluiden saatavuutta ja  saavutettavuutta (= kuntalaisten etu)  (2) kehittää johtamista (= organisaation etu)  ja (3) käyttää  mahdollisuuksia keventää hallintoa/byrokratiaa (= kunnantalouden ja veronmaksajien etu).

(4) Työväenopiston osalta tavoite on oikaista  opiskelijaprofiilia, joka  painottuu huomattavasti espoolaista väestöä enemmän korkeakoulutettuihin, ikäryhmään yli 50v ja Tapiola/Leppävaara alueelle. Aliedustettuina ovat maahanmuuttajat, miehet, alle 50 vuotiaat sekä tietyillä Espoon alueilla asuvat (Espoon keskus...). (= heikompiosaisten etu)

(5) Nuorisotoimen osalta tavoite on sopeuttaa toiminta muuttuneiden lakien vaatimusten mukaisesti (nuorisotakuu). Nuorisopolitiikkaa vaaditaan muutetavaksi laaja-alaisemmaksi kuin nyt. Ohjelmaryhmällä tulee olemaan tässä myös rooli. (= vastuunkantajien etu)

Liikunnalla on perinteisesti ollut varsin paljon yhteistyökumppaneita. Yhdistämällä nämä voimat nuorisopuolen partnereihin saadaan kokoon merkittävä järjestö- ja toimijaverkko. Yhteisen lautakunnan resurssit (henkilöstö, toimitilat  ja materiaali) parantava  mahdollisuuksia  kehittää nuorisotyötä. (= toiminnan ja asiakkaiden etu).

Pika-nalyysi osoittaa, että muutosta ei perustella henkilöstölle koituvilla eduilla. Kannattaisi.

Demarihuoli 2: Miksi juuri nyt?


Demarien keskustelussa ajoitusta hämmästeltiin. Kuntarakenneuudistus ja kuntajakoselvitykset ovat lähdössä käyntiin ja nämä saattavat muuttaa esim. Omnian asemaa merkittävästi ja mitä tapahtuu ammatillisessa opetuksessa metropolialueella esim. valtion toimesta uudistusten yhteydessä. Myös Omnian rahoitus on muuttumassa 2014, noin 1/5 osa rahoituspohjasta saattaa poistua. Siksi pitäisi odottaa.

Tutkimustiedon mukaan ajoitus on hyvin tärkeä.

Politiikan aikajanasta katsoen ajoitus on kuitenkin ymmärrettävä: valtuustokauden  alku; Hallinnon kannalta Suihko kertoo kirjeessään, että  sivistystoimen tulosyksiköiden johtajien vakansseista (7) kolme on vapautunut eläköitymisten takia ja samasta syystä myös useampia muita esimiestason tehtäviä on vapautunut/vapautumassa. Tämä mahdollistaa tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeen tarkastelun. (Voidaan siis palkata myös uudenlaisia, erilaisia johtajia). Ajoitusta tukee myös se, että lautakuntarakennetta on  muutettu sekä Svenska Rummetin että liikunta-ja nuorisolautakunnan osalta.

Demarihuoli 3: Negatiiviset ennakkokuvat

Demarien keskustelussa nousi esiin monia negatiivisia ennakkokuvia: Nuorisojärjestöjen asema heikkenee. Nuorisojärjestöjen avustuksia leikataan.  Työväenopiston edulliset ja suositut kurssit vähenevät. Leirikeskukset annetaan liikkuville nuorille... 

Tutkimustiedon mukaan  muutoksessa nousee esiin sekä negatiivisia että positiivisia odotuksia. Edellisiä on yleensä 90 %. Onnistuneissa muutoshankkeissa ennakkokuvat, negatiiviset ja positiiviset käydään kaikki läpi ja hankitaan tarvittavaa tietoa. Jos negatiivinen ennakkokuva osoittatuu tosi tiedoksi, mietitään, millä keinoilla haittaa minimoidaan.

Itse demarikeskustelussa oli tyypillistä, että Suihkon toimittamia vastauksia ei lainkaan  käsitelty. Vie aikansa, ennenkuin muutoksen  kohteeksi itsensä kokevat ovat valmiita kuuntelemaan pyytämiään vastauksia.

Demarihuoli 4:  Aito tarve ja hyvä  muutosidea

Mm. omassa väitöskirjassani keskeiseksi muutoksen onnistumisen ehdoksi osoittautui se, että ongelma  on  aito.

Suihkon vastauksessa ongelmia esitetään minusta  neljä: (1) palveluiden saatavuus  (ja laatu- vahvempi profiili aikuiskoulutuksessa, oppijoiden tarpeiden huomioonotto) on nyt vino , (2)  johtamisen laatu ei vastaa kaikiltaosin tulevaisuuden tarpeita , (3) Espoossa on liikaa byrokratiaa ja (4)  toiminnan  ja lakeihin pohjautuvien velvoitteiden välillä on eroa.

Palveluiden saatavuudesta todetaan: Työvenopiston palvelut eivät jakaudu tasaisesti. Koko Espoon aikuiskoulutuskenttä  (työväenopisto, aikuislukio, ammatillinen aikuiskoulutus) toimii  laadukkaasti, mutta lain edellyttämä yhteistyö ei  toteudu kovin hyvin.  Toiminnassa on  kehittämisen varaa: Kun yhdistytään, tavoitteena on saada aikaan yhteinen palvelutarjotin ja laajat koulutusmahdollisuudet sekä tarjonta kunkin oppijan tarpeiden ja mahdollisuuksien lähtökohdista.

Tarvitaan siis ongelma, ja  idea, joka  ratkaisee ongelman, johon sitä tarvitaan.

Demarien keskustelussa tulosyksiköiden yhdistämisuudistusta kuvattiin vanhanaikaiseksi linjajohtamiseksi. Parempana pidettiin matriisihallintoa.  Esitetyn sijaan tulisi  vahvistaa nykyisiä toimintoja. Opetuspuolella voisi  tuoda espoolaisia palvelevan neuvontapisteen. Nuorison puolella tulee selkeästi vahvistaa nuorisotoiminnan roolia ja mahdollisuuksia. Liikunnan puolta ei tarvitse vahvistaa, koska siellä toimiva ja laaja seurakenttä pystyy vastaamaan kasvaviin tarpeisiin.

Suihkon kirjeessä liikunta- ja nuorisotoimen yhdistämistä perustellaan mm. sillä, että niiden palvelut täydentävät toisiaan. Molemmissa on vahvaa osaamista ja siksi annettavaa toisilleen. Moniammatillisuus nähdään voimavarana.

Hyvyys on aina subjektiivinen kokemus

Oman tutkimukseni(kin) mukaan onnistumisen kannalta on iso riski, jos merkittävä osa asianosaisista ei koe ongelmaa tärkeäksi eikä usko ideaan. Johto (valmisteluryhmä) uskoo hankkeeseen. Henkilöstö sensijaan jätti organisatorisiin ratkaisuihin eriävän mielipiteen. Se on huono lähtökohta. Tutkimuksen näkökulmasta kannattaisi harkita aikalisää ja jatkaa dialogia.

Tutkijan neuvo: Muutosidea hyväksymistä auttaa - näin väitän - jos muutosideasta  pystytään esittämään kolme vastausta
1. Mistä vanhasta luovutaan? (esim. nuorisotoimenjohtajan virka, työväenopiston ja aikuislukion itsenäisyys)
2. Mikä jatkuu ennallaan? (esim. määrärahat, työväenopiston nimi, Vessit?)
3. Mitä uutta tullaan tekemään? (esim. nuorisopäällikön vakanssi, nuorisotyöntekijät tekevät työtä myös liikkuvien nuorten kanssa)

Tutkimustiedon mukaan ei riitä, että idea on hyvä. Sen täytyy toimia. Suomeksi sen tulee  tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa.  Hyötyä ja haittaa ei kuitenkaan  voida varmasti arvioida etukäteen.

Demarit ovat huolissaan, että selvitystä muutosten vaikutuksista - hyödyistä, haitoista, riskeistä - ei ole tehty.

Demarihuoli 5: Prosessissa ei ole kuultu asiakkaita ja henkilökuntaa

Demarit ovat huolissaan, että  asiakkaiden mielipiteitä uudistuksiin ei ole kysytty. (Asiakkaat ovat osin nuoriso- ja liikuntajärjestöjä...mutta ennen kaikkea tavallisia espoolaisia, jotka osallistuvat ko. toimintoihin). Aikuislukion henkilöstön mielipidettä ei ole otettu huomioon. 

Omassa tutkimuksessani viisaaseen muutosotteeseen kuului kaikkien asianosaisten osallistaminen.

Prosessissa on  Suihkon mukaan tavoitteena ollut tarkastella palveluita asiakkaiden/kuntalaisten näkökulmasta (palveluiden saatavuus ja saavutettavuus) - mutta tarkastelu on tapahtunut, jos ymmärrän oikein- sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden puolesta?

Prosessissa on kuitenkin kuultu kahdeksassa työryhmässä lähes 100 työntekijää, mukaanlukien kaikki yksiköiden johtajat ja heidän lähimmät työtoverinsa. Jokaisessa ryhmässä on ollut henkilöstön ja järjestöjen edustajia.

Henkilöstön edustajat jättivät Suihkon mukaan eriävän mielipiteen organisatorisesta ratkaisuesityksestä. Kuuleminen on sitä antavampaa, mitä enemmän se on aitoa kuuntelemista.

Demarihuoli 6: Prosessissa ei ole suunniteltu riittävän hyvin

Demarien mielestä  valmistelu on jäänyt keskeneräiseksi. 

Omassa tutkimuksessani viisaaseen muutosotteeseen kuului huolellinen suunnitelu (mm. resurssointi). KH:n asiakirjoista ja Suihkon kirjeestä näkyy, että monenlaisia selvityksiä on tehty. Yksityiskohtaisia suunnitelmia ei ole tehty, mutta ymmärtääkseni niihin vasta pyydetään lupaa.

Demarihuoli 7: Pelot menetyksistä

Muutosteoria kuvaa ihmismieltä muutoksessa kahdella prosessilla. Toisaalta kyse on surutyöstä, vanhasta luopumisesta. Toisaalta on kysymys uuteen tottumisesta, uuden opettelusta. Tyypillisesti muutostilanteessa laukeaa isoja tunteita ja  uhkan kokemuksia.

Demareilla tällaisia ovat mm. oman nuoristoimenjohtajan paikan alasajo (johon liittyy myös johtajaan henkilönä liittyvää irtautumissurua). Toinen esiin noussut tekijä on huoli työväenopiston nimen katoamisesta (vaikka Suihko kirjeessään tämän jälkimmäisen torjuukin). Niinikään ollaan huolissaan demareille tärkeiden ei-tutkinnollisten kurssien säilymisestä (vaikka Suihko kirjeessään tämänkin huolen torjuu).  Ja työväenopiston ja nuorisojärjestöjen määrärahoista (vaikka Suihko kirjoittaa, että niistä päättää edelleen Espoo itse).

Tästä eteenpäin

Olen edellä hieman analysoinut sekä demarien puhetta että esitettyä muutosta.  Jos olen oikein ymmärtänyt päätös tehdään kahdessa osassa. Ensin tulosyksikkömuutokset ja sitten aikuiskoulutuskeskus. Demarit ovat nyt tarttuneet (vain) osaan tästä isosta kokonaisuudistuksesta.

Prosessi etenee niin, että KH käsittelee asiaa huomenna. Siellä esitys mene läpi, sitä muunnellaan, se hylätään, se palautetaan uudelleen valmisteltavaksi tai jätetään pöydälle. Koska asiassa on näin paljon tunteita, tutkijana ehdottaisin  aikalisää.  Minusta kannattaisi nähdä vielä lisää vaivaa henkilöstön kanssa käytyyn dialogiin. Tutkimukset osoittavat, että  moukarilla toteutetuista uudistukset onnistuvat huonosti, ne romahduttavat työntekijöiden motivaation usein myös terveydenkin.

DEMAREILLA on KH:ssa kaksi paikkaa.Toisella tuolilla istuu Markku Sistonen, toisella Hannele Kerola. Siton asiassa Sistonen liikuntapäällikkönä jäävää itsensä. Niinpä Kerola edustaa tuon asian kohdalla yksin demareita. Tulossa on mielenkiintoinen ilta.  

Valdemari-nettiehden neljäs numero on ilmestynyt

ESPOON valtuuston demariryhmä päätti tammikuun kokouksessaan vahvistaa valtuustoryhmän tiedotustoimintaa. Loimme oman nettilehden.  Ryhmän tiedottajana minä sain tehtävän koota leht.

NETTILEHDEN idea on otettu hienosti vastaan- jopa Demokraatti-lehti esitteli ideaamme lähes aukeaman verran. Käy lukemassa, jos politiikka kiinnostaa. Juttuja voi kommentoida.

Ensimmäiset Valdemarin jutut  julkaistiin  helmikuun lopulla. Ykkösnumerolla oli 796 kävijää. Ei huono! Kakkosnumeroa kävi lukemassa 491 lukijaa. Yhteensä kolmea ilmestynyttä numeroa on nyt luettu (25.5.) 1838 kertaa!

NETTILEHTI löytyy tästä linkistä.


NAAMAKIRJAAN avattiin oma Valdemari 26.2. -13. Tykkääjiä on tällä hetkellä 51, joka riittää siihen, että saamme tilasto-ominaisuudet käyttöömme. Osoitteemme  siellä on https://www.facebook.com/Valdemarit

Sivistystoimen organisaatiouudistus ei innosta kaikkia demareita

ESPOON sivistystoimeen suunnitellaan varsin merkittävää organisaatio- uudistusta nopealla aikataululla. Kyseessä  on ainakin kolme demareille  tärkeää asiaa: työväen- opiston ja aikuislukion liittäminen Omniaan ja nuoriso- ja liikuntatoimen yhdistäminen.  Uudistus-suunnitelma  tulee kaupungin-hallituksen käsittelyyn jo 27.5. ja valtuustoon 10.6.

Demarien kunnallisjärjestö järjesti pika-aikataululla tänään Omenan kirjastossa keskustelutilaisuuden, jossa hiottiin yhteistä kantaa. Paikalla oli parikymmentä aktiivia, mm. toinen KH:n jäsenemme, kaksi valtuutettua, kolme varavaltuutettua, liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja ja jäsen; opetus- ja varhaiskasvatus- lautakunnan jäsen ja vaajäsen. Tärkeää taustatietoa toi myös nuorisotoimen- johtajaa Lasse Talasmaa.

Uudistus sai kyllä keskusteluissa aika lailla kyytiä. Asiakirjoista löytyi asiavirheitä. Niistä ei selviä, mitä hyötyä tavoitellaan. Uhka-analyysi on heppoinen.  Järjestöjä ei ole kuultu.

Keskustelu oli todellakin tarpeen.

Tietoa uudistuksesta tihkuu pikku hiljaa, ja kokonaiskuvaa on vaikea muodostaa, kuten Hannele Kerola totesi.
- Mitä tällä uudistuksella tavoitellaan? Mikä on sen toteuduttua paremmin? Säästääkö se  rahaa?, hän kysyi.

Konklaavin enemmistön kanta oli, että nuorisoon pitää erityisesti panostaa. On kysyttävä, tukeeko organisaatiouudistus tätä?

Jarkko Rahkonen ja Veikko Simpanen nostivat esiin todella tärkeän kysymyksen:
- Miksi on niin kiire? Ajoitus  on aivan outo. Kuntauudistus voi johtaa Omnian purkamiseen. Metropoliratkaisu voi johtaa siihen, että  toisen asteen koulutus siirtyykin metropolihallintoon?

TYÖVÄENOPISTON itsenäisyyttä puolustettiin voimakkaasti. Hannu Suntio korosti aikuislukion opettajien mielipiteen kuuntelemista.

Kaikki kolme kysymystä herättivät paljon tunteita. KH:n jäsen Hannele Kerola aikoo esittää suunnitelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, ja sai ajatukselle paljon tukea.

PORUKKA oli niin puheliasta, ettei puheenjohtaja Vilske ehtinyt käydä läpi sivistystoimenjohtaja Sampo Suihkon lähettämiä vastauksia aikaisemmin viikolla demarien tekemiin kysymyksiin. Laitan kysymykset ja vastaukset tähän jutun perään. SS:n luvalla.

"Arvoisa vastaanottaja

Kiitos hyvistä kysymyksistä. Yritän vastata niihin omin sanoin lyhyesti ja selkeästi. Kaupunginhalltuksen esityslistalla sekä liitteinä on tarkemmat perustelut sekä aikuiskoulutuksen selvitysraportti.

Sivistystoimen palveluiden kehittämismahdollisuuksia on tarkasteltu kevään aikana kaikkien yksiköiden osalta. Tähän tarkasteluun on kahdeksassa työryhmässä osallistunut lähes 100 työntekijää, mukaanlukien kaikki yksiköiden johtajat ja heidän lähimmät työtoverinsa sekä jokaisessa rymässä henkilöstön ja järjestöjen edustajat. Tavoitteena oli tarkastella palveluita asiakkaiden/kuntalaisten näkökulmasta (palveluiden saatavuus ja saavutettavuus) sekä johtamisen näkökulmasta. Jälkimmäinen tarkastelu käynnistettiin, koska sivistystoimen tulosyksiköiden johtajien vakansseista (7) kolme on vapautunut eläköitymisten takia ja samasta syystä myös useampia muita esimiestason tehtäviä on vapautunut/vapautumassa. On aikamoinen sukupolven vaihdoksen aika - ja samalla mahdollisuus tarkastella tulevaisuuden johtamisen osaamistarvetta ja mahdollisuuksia keventää hallintoa/byrokratiaa. Muutos on aina myös mahdollisuus!

1. Miksi alunperin on haluttu muuttaa työväenopiston asemaa?

Työväenopiston palveluita, kursseja ja koulutusta, on selvitetty opiskelijan näkökulmasta. On selvitetty mm. työväenopiston asiakkuudet, kurssitarjonta, kursseille osallistuminen, kurssien hinnoittelu/kaupungin subventiot, toimitilat ja niiden käyttöaste, opettajavoimat, ketkä muut kaupungin toimijat tarjoavat vastaavaa koulutusta, missä kaupunginosassa koulutusta tarjotaan...

Johtopäätöksinä on todettu mm, että opiskelijaprofiili painottuu huomattavasti espoolaista väestöä enemmän korkeakoulutettuihin, ikäryhmään yli 50v ja Tapiola/Leppävaara alueelle.
Aliedustettuina ovat maahanmuuttajat, miehet, alle 50 vuotiaat sekä tietyillä Espoon alueilla asuvat (Espoon keskus...).

Koko Espoon aikuiskoulutuskenttää (Työväenopisto, aikuislukio, ammatillinen aikuiskoulutus) on arvioitu asiakkaan saaman ohjauksen, palvelun ja tarjonnan näkökulmasta. Johtopäätöksinä on todettu, että vaikkakin kaikki kolme aikuiskoulutusysikköä toimivat laadukkaasti, ei lain edellyttämä yhteistyö toteudu kovin hyvin ja monia asioita voitaisiin kehittää: tavoitteena on saada aikaan yhteinen palvelutarjotin ja laajat koulutusmahdollisuudet sekä tarjonta kunkin oppijan tarpeiden ja mahdollisuuksien lähtökohdista.

Valmistelutyöryhmä oli yksimielinen tarvittavista kehitystoimenpiteistä. Henkilöstön edustajat jättivät eriävän mielipiteen organisatorisesta ratkaisuesityksestä.

Itse uskon vahvasti siihen, että tulevaisuudessa aikuiskoulutus on yhä tärkeämmässä asemassa: tarvitaan vahvalla profiililla toimiva yhtenäinen aikuiskoulutuksen tarjonta, joka koostuu vapaan sivistystyön, perusopetuksen ja jatkokoulutuksen elementeistä - aina asiakkaan ehdoilla.

2. Jos työväenopisto integroidaan Omniaan, katoaako työväenopiston nimi?

Ei katoa, työväenopisto on perinteinen arvokas nimi espoolaiselle vapaan sivistystyön lippulaivalle (ei katoa myöskään aikuislukion nimi).

3. Jos työväenopisto integroidaan Ominiaan, muutetaanko samalla kurssitarjonnan luonnetta?

En näe mitään syytä muuttaa työväenopiston kurssitarjonnan monipuolista luonnetta - aikuisten koulutustarpeet tulevat jatkossakin määrittämään koulutuksen tarjonnan. Varmasti opiskelijaprofiilia on yo selvityksen perusteella syytä tarkentaa mm alueellisen tasa-arvon ja maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseksi. Eri koulutusmuodot ja niiden kehittäminen antavat myös tähän mahdollisuuksia.

4. Turvataanko työväenopiston määrärahat?

Mahdollisen muutoksen myötä kaupunki tekee sopimuksen 90 prosenttisesti omistamansa kuntayhtymän kanssa. Sopimuksella määritetään kaupungin osoittamien määrärahojen käyttö - aivan kuten on tehty mm Nuorten Työpajojen siirtyessä Omniaan (työpajanuorten määrä on yli kolminkertaistunut Omnia-aikana!) Ammatillisen koulutuksen siirryttyä Espoon kaupungilta ja Kirkkonummen kunnalta Omniaan v. 2000 on opiskelijoiden määrä kasvanut 10000:een (lähes kaksinkertaistunut). Koulutuksen laadun kehitystä olen hieman jäävi kommentoimaan, mutta amiksen vetovoima on viime vuosina kasvanut Espoossa merkittävästi.
En näe estettä sille, etteikö aikuiskoulutus voisi kehittyä kokonaisuutena vastaavasti.

5. Miksi alunperin on haluttu yhdistää nuoriso- ja liikuntatoimi?

Nuorisotoimen rooli on vuosien saatossa muuttunut: Valtioneuvoston päättämä Lasten ja nuorten kehittämisohjelma määrittää nuorisopoliittiset tavoitteet laajoiksi mm koulutoimea, kulttuuria, liikuntaa, nuorisotoimea, sosiaalitoimea... koskevina. Samoin tämän vuoden alusta voimaan astunut nuorisotakuu velvoittaa kaupunkia hyvin laajaan yhteistyöhän nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tähän kokonaisuuteen on tullut uutena elementtinä mm. Nuorten elinvoimaisuuden ohjelmaryhmä sekä nuorten hyvinvoinnin edistämisryhmä. Myös nuorisovaltuusto on osaltaan ottanut roolia nuorisopolitiikan edistämissä.

Nuorisotoimi on erinomaisesti kehittänyt toimintaansa mm. alueellisessa nuorisotyössä, nuorten aktivoinnissa, yksilöllisessä nuorisotyössä ja nuorten tukemisessa, nuorisojärjestötyössä, nuorten hyvinvoinnin edistämisessä sekä nuorten ohjaamisessa ja edunvalvonnassa.
Monilta osin nuorisotoimen antamat palvelut ja likuntatoimen palvelut täydentävät toisiaan: kummallakin on tärkeä tehtävänsä nuoren hyvän elämän eväiden muovaamisessa (yhdessä koulun kanssa) ja kasvattamisessa yhteisöllisyyteen. Molemmilla on oppimista ja antamista toinen toisilleen - molemmissa on vahva ammatillinen osaaminen. Tätä pitäisi hyödyntää, mutta nykymallissa mahdollisuuksia rajaavat hallinnolliset seinät ovat johtaneet turhaan vastakkainasetteluun.

Uskon vahvasti siihen, että tässäkin asiassa moniammatillisuus on voimaa ja luo uutta osaamista ja mahdollisuuksia - yhdessä olemme enemmän!

6. Muuttuuko tällöin nuorisotyön luonne ja nuorisotyöntekijöiden tehtävät?

Ammatillisuus ja kohderyhmä säilyy ja varmasti myös kehittyy - ja samalla toimintakenttä laajenee käsittämään myös liikuntajärjestöjen parissa olevia nuoria aiempaa paremmin.

7. Miten nuorisojärjestöjen avustusten käy? 

Nuorisojärjestöjen avustukset pysyvät nykytasossa - ellei valtuusto toisin ohjaa/päätä.

8. Katoaako perinteinen nuorten tukitoiminta?

Ei katoa.

9. Miksi etsivä nuorisotyö on jo nyt ulkoistettu Omnialle?

Omnia on osa kaupungin sivistystoimea, joten kuntayhtymän toiminta ei miltään osin ole ulkoistettua palvelua. Etsivä nuorisotyö soveltuu hyvin Omnian vastuulle, koska ohjaaminen ammatilliseen koulutukseen, valmentavaan koulutukseen tai nuorten työpajohin tapahtuu luontevassa yhteydessä saman talon palveluihin. Myös TE-keskus toimii tiiviissä yhteistyössä Omnian kanssa. Toki etsivä työ ohjaa nuoria hyvässä yhteistyössä kaupungin kymppiluokille sekä jatkossa myös Vamos-mallia hyödyntämällä erilaisiin tukipalveluihin.
Nuorisotakuun toteutumiseksi etsivän nuorisotyön, nuoriso-ohjaajien, Te-toimen ja opinto-ohjauksen saumaton yhteistyö on tavattoman tärkeää.

Etsivästä nuorisotyöstä vastaava viranomainen Espoon kaupungissa on sivistystoimen johtaja (eli minä) nuorisotoimen johdon kieltäydyttyä viime syksynä muihin kiireisiin vedoten tästä lakisääteisestä viranomaistehtävästä.

10. Mitä lisäarvo yhdistäminen tuo nuorisotyölle?

Kuten edellä olen todennut, näen moniammatillisuuden rikastavan molempien palveluyksiköiden toimintaa. Uusi lautakunta on ottanut vahvan ja tasapuolisen roolin palveluiden kehittämisessä.
Lautakunnan resurssit niin henkilöstön kuin toimitilojen ja materiaalin suhteen antavat mahdollisuuden kehittää nuorisotyötä.

Sivistystoimen kokonaisuudessa yhdistetty liikunta-nuoriso palvelut on vahva vaikuttaja ja yhteistyökumppani molemmille opetustoimille sekä kulttuurille.
Palveluiden kehittämisessä kaupungin Tilapalveluiden ja Palveluliikelaitosten kanssa on yhdistetyin voimin enemmän paukkuja ja osaamista.

Liikunnalla on perinteisesti ollut varsin paljon yhteistyökumppaneita. Yhdistämällä nämä voimat nuorisopuolen partnereihin saadaan kokoon merkittävä järjestö- ja toimijaverkko.

yt
Sampo Suihko"

Politiikan harjoitustehtävä: Ministerikierrätyksen retoriikka

NYT kun on muutama yö nukuttu demarien ministeri- kierrätyksestä, lienee jo luvallista hieman analyseerata sitä. En arvioi  itse ratkaisua vaan sitä, miten tuota tapahtumaa muovattiin kielen avulla.

IHAN muutama sana retoriikasta ensin. Jo lähes 2500 vuotta sitten kreikkalaiset oivalsivat, miten valtava merkitys sillä on, kuinka asioista puhutaan. Syntyi mm. yhä meidän päiviimme kantava oivallus ethoksesta, pathoksesta ja logoksesta. Sofistit olivat tuon ajan mainostoimistoja, jotka opettivat puhujia tuunaamaan puheensa.

Pitkään ajateltiin, että ainakin tieteen maailmassa kielen "oikea" käyttötapa on  kuvata maailmaa sellaisena kuin se on. Wittgenstein merkitsi tässä suhteessa ns. kielellistä käännöstä. Kielen avulla pelattiinkin hänen mukaansa  erilaisia pelejä. Kieli ei ole objektiivistä. Sillä manipuloidaan.

George Orwell kärjisti tämän kirjoissaan mm. "Vuonna 1984", jossa valtaa  maailmassa pidettiin  ns. uuskielen avulla. Asioille annettiin päinvastainen merkitys. Arkisia oikean elämän esimerkkejä ovat irtisanomisen korvaaminen työvoiman vapattamisella, ongelman korvaaminen haasteella jne.

MITEN demarikierrätyksestä puhuttiin?

KATSON kierrätystapahtumaa kokonaisuutena; ymmärrän siis  puheen tässä laajasti. Näin seuraavia asioita:
- medialle ilmoitettiin, että kierrätystä ei ole esityslistalla. Ja että paikalle tuleminen on hukkareissu, Miksi. Selitys 1: Kieltämisen kautta haluttiin lisätä "yllätyksen"tehoa, ja saada media taistelemaan uutisesta?
- Selitys 2: Yllätysmomentilla voidaan myös tehostaa kuvaa johtajan vallasta (alitajuisesti mielikuva sotilaalisesta iskusta)
- yllätys kuitenkin vuoti. Mm. Hesari arvioi paikalle tuotujen ruusujen perusteella, että kolme ministeriä kohta lähtee kiertoon.
- uutinen julkistettiin ensimmäisenä Demokraatin nettisivuilla. Näin nostettiin lehden imagoa. (Taisikin olla ainoa skuuppi, joka lehdelle on pitkään aikaan ollut: yleensä lehti tarttuu asioihin hyvin pitkällä viiveellä):
- kun puheenjohtaja tuli esiin, hän ei käyttänyt termiä erotetaan tai että annetaan potkut,  vaan että  "viestikapula" vaihdetaan.
- viestikapulan avulla luotiin  uuskielelle tyypillisesti päinvastaisia mielikuvia: 1. viestijuoksu on joukkuelaji, jokaista tarvitaan, jokainen juoksuosuus on tärkeä. 2. Ja oman juoksun jälkeen kuuluukin luopua.  Kiertoon joutuminen ei ole keskeyttämistä.
- ilmaisu "hallituksen on parannettava juoksua" rakentaa alitajuisesti assosiaatiota Suomen jouksumenneisyyteen (valitettavasti se on menneisyyttä).
- ministerikiertoa verrattiin myös jääkiekon ketjuvaihtoon, jolloin siihen liitetään juuri noihin aikoihin käytyjen jääkiekon MM-kisojen imua. Koska vertaus ei osu (paremmin osuisi futiksen vaihdot), villas mielikuvitus huomaa "jäähyn".
- rinnan viestikapulan kanssa käytettiin perustelua: tuossa ja tuossa mimisteriössä on saatu juuri valmiiksi merkittävä asia. Näin halutaan osoittaa, ettei valinta perustu ministerien epäonnistumiseen vaan päinvastoin siihen, että juuri näissä ministeriöissä on onnistuttu, eikä työ ole kesken.
- kun puheenjohtaja sanoo, että edellinen ministeri on  luonut hyvän pohjan, jolta on hyvä jatkaa, hän maalaa kuvaa, että kaikki on sujunut hyvin.
- kun hän kertoo pyytäneensä yhtä kiertoon laitettua EU-ehdokkaaksi, hän alentaa ylentämällä.
- kun hän sanoo, ettei ministerin siirtyminen takaisin kansanedustajaksi ole merkki epäonnistumisesta, kuulija varmasti kuulee, että ahaa juuri sitä se on.
- kun ministereissa enemmistöksi nousevat naiset, myös se on harkittu viesti (johon AY-miehet ja Timo Soini reagoivatkin).

HYVÄ viesti on johdonmukainen. Tähän tuli heti säröä, kun mm. yksi kiertoon joutuneista ministereistä alkoi puhua  uuskielen sijasta vanhaa kieltä. Ennen päätöstä, hän ilmoitti vastustavansa kierrätystä. Päätöksen jälkeen hän kertoi olevansa katkera. Joko hän itse tai media puhui: "NN loukkaantui ministeripotkuista."  Hänen puheensa voi tulkita niin, että kierto on sittenkin rangaistus, mutta epäoikeudenmukainen.

Toisaalta myös puheenjohtaja itse -  ehkä tarkoittamattaan mutta samoissa puheenvuoroissa - viestitti pääviestin ohella myös muuta:
- tarvitaan tekoja ja aktiivisempaa otetta (siis vanhoilla ministereillä  ei ollut?)
- uudet kasvot tuovat uutta energiaa ( siis vanhoilla on energia loppu?)
- uudet kasvot tuovat uudenlaista osaamista (siis vanhojen osaaminen ei riitä).
- puolue tekee rytminvaihdoksen (siis vanha tiimi on  lönkötellyt?)
- "Varmasti on ymmärrettävää, että tällaisen tilanteen jälkeen mieliala on alamaissa."

RETORIIKKA on huikaa ja huikean vaikeaa. Kokoomus on  muuten Aristotelensa lukenut.  Ehkä paremmin :-)

Espoon valtuuston kokous 20.5.2013

VALTUUSTON kokous on juuri alkanut. Kaikki demaripulpetit ovat täynnä. Tarja Tallqvistin varana on Harriet Klar.

JUURI nyt kuullaan  Ritva Erkaman  alustua tarkastuslauta-kunnan raporortista. Moitteita tuli mm. terveyskeskukseen pääsemistä ja mm. huonosti asetetuista tavoitteista, joiden toteutumista ei voida arvioida.

KELLO 17.56 käynnistyvät ryhmäpuheenvuorot. Tarkastuslautakunta sai paljon kiitoksia. Demarien puolesta puhui Johanna Värmälä. Nyt puhuvat yksittäiset valtuutetut. Monet nostivat esiin terveyskeskusten ongelmat.

MARIA GUZENINA-RICHARDSON piti innostavan puheenvuoron, jossa hän muistutti vanhuspalvelulain astuvan voimaan 1,5 kuukauden päästä.

KLO on nyt 21.13. Valtuutettujen puheet arviointiraportista jatkuvat yhä. Klo 19.30-20 käytiin kahvilla. Olemme siis edelleen ensimmäisessä asiakokonaisuudessa (4-5-6§).

KELLO on nyt 21.35. Listan pykäliä hyväksytään  sitten  pikavauhtia vuorollaan. Ja sitten alkaa  keskustelu metropolilausunnosta.

Neuvottelukunnalta ehti tulla kolme eri versiota. Tuoreimpaan kuuluu ei pakko liitoksille. Metropoliratkaisulle  sanotaan kyllä. Hallinnon tulee olla "demokraattisesti valittu".  Helsingille sanotaan ei myös selvityksen osalta. Espoo on valmis selvityksiin (1) Kauniaisen, Kirkkonummen ja Vihdin, (2) Kauniaisen ja Kirkkonummen ja (3) Kauniaisen kanssa. Jos nekin haluavat. HUSin rakenteita ei pidä puraa.  Valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa.

NYT kuullaan puheenvuoroja. Lähes pelkkää kehua tulee esitykselle lausunnoksi kompromissina. Kello käy. 9 minuuttia jäljellä. Pöntössä Byman. Viimeinen puhuja?

LAUSUNTO hyväksyttiin yksimielisesti. Hieno juttu.

Demarit torjuvat palvelusetelit

TÄMÄN aamun Länsiväylään saatiin läpi valtuustoryhmän lähettämä tiedote (lyhyempi  versio:-) demarien kannasta terveyskeskus-jonojen poistamiseen tarjotuista keinoista. Valtuustoryhmämme aikoo esittää vastauksen palauttamista vielä kerran valmisteltavaksi.

Laitan tähän  ryhmän tiedottajana kokoamani  pidemmän version, jotta tämän aika rajun esityksen perustelut näkyvät pikkuista uutista paremmin.


Demarit vaativat kestävää ratkaisua terveyskeskuspalveluiden ongelmiin

Espoon valtuuston asialistalla on maanantaina 20.5. virkamiesten vastaus Jaakko Maurialan syksyllä 2011 tekemään aloitteeseen Espoon terveyskeskusten jono-ongelman poistamisesta. Valtuusto palautti asian maaliskuun kokouksessaan yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. Nyt esitettävä uusi vastaus ei alkuunkaan tyydytä demareita. Sitä ei ole valmisteltu Espoon kaupunginvaltuuston päättämällä tavalla. Demarit tulevatkin esittämään asian palauttamista vielä kerran valmisteltavaksi.

Maaliskuussa valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että vastauksessa esitetään konkreettinen ja yksityiskohtainen, toteuttamiskelpoinen ja välittömästi toimeenpantava ohjelma terveyskeskusten jonojen poistamiseksi.
- Nyt saatu vastaus ei ole tällainen, toteaa ryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen.

Vastauksessa on lisäksi yksityiskohtia, joita demarit eivät voi hyväksyä. Näitä ovat  mm. turvautuminen  monituottajamalliin, lääkäreiden yrityksiin ja osuuskuntiin.

- Ne eivät todellakaan kehitä Espoon omia terveysasemia, vaan vievät päinvastoin voimavaroja niiden kehittämiseltä ja siten vain pitkittävät ongelman ratkaisua, toteaa valtuustoryhmän varajäsen Jarkko Rahkonen.

Eläkeläisille tarjottavat palvelusetelit kaventaisivat heidän lakisääteisiä oikeuksiaan ja olisivat taloudellisesti epäedullisia sekä  ikäihmisille että  kaupungille.

- Ehdotus on ikäsyrjivä. Eläkkeelle siirtyvät, yleislääkäripalveluja tarvitsevat potilaat halutaan vastauksessa ohjata yksityisten lääkäripalvelujen piiriin palvelusetelijärjestelyin. Esitys loukkaa espoolaisten yhdenvertaisuutta virkavastuulla toteutettavan lääkärin tutkimusten ja hoidon saamisessa, muistuttaa valtuutettu Veikko Simpanen. Espoolaisilla pitää olla oikeus yhdenvertaisiin lääkärintutkimuksiin ja hoitoon valtuuston päättämällä terveyskeskusmaksulla.

Demarit tervehtivät toki ilolla uutisia, joiden mukaan terveyskeskusjonoja on saatu vime viikkojen aikana purettua.

- Purku on tapahtunut poikkeustilanteessa hyväksyttävillä keinoilla kuten  vuokralääkäreiden käytölla. Yksityinen sektori on pystynyt ripeästi auttamaan mm. Samariassa ja Kalajärvellä tarjoamalla vuokralääkäreitään kaupungin palveluihin tilanteissa, joissa kaupungin omat palvelut tarvitsevat täydennystä, iloitsee  sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä. Ostotoimintaan kuuluu kuitenkin paljon mm. ylimääräistä paperityötä ja se vaatii osto-osaamista. Ne eivät kuitenkaan saa viedä resursseja pois varsinaisesta hoitotyöstä.

Demarien mukaan kestävässä ratkaisumallissa palvelujen saatavuuden parantamisen kivijalkana ovat kaupungin omat palvelut ja lääkärit ja hoitajat, jotka ovat suorissa virka- ja työsuhteissa kaupunkiin.

- Jonoja voidaan purkaa ja niiden syntymistä estää kestävästi ja kustannustehokkaasti edistämällä Espoon kaupungin terveysasemien työntekijöiden työhyvinvointia. Johtamista on kehitettävä. Uudet työntekijät tulee perehdyttää hyvin työhönsä. Kaikkien työntekijöiden tulee saada täydennyskoulutusta ja  työntekijöille tulee taata mahdollisuus konsultoida toista työntekijää, Värmälä jatkaa. Lisäksi työpaikalle on taattava toimiva varahenkilöjärjestely.

Toimintaa voidaan kehittää myös tekemällä sopimuksia jonojen purkamisesta Espoon ja Espoon terveyskeskuksen henkilöstöä edustavien paikallisjärjestöjen kesken.

- Käyttöön kannattaa ottaa kannustava ja palkitseva tulospalkkiojärjestelmä., joka on koettu myös terveydenhoidossa hyväksi johtamisen välineeksi, Veikko Simpanen ehdottaa. Myös HUS:in kanssa kannattaa jatkaa ripeästi neuvotteluja lääkäriavun saamiseksi terveysasemille akuuttia lääkäripulaa helpottamaan.

- Tällaiset toimet vaikuttaisivat pätevän ja työstään innostuneen henkilökunnan saatavuuteen, heidän työssä jaksamiseensa ja siellä pysyvyyteen. Kuntalaisille viisat ratkaisut näkyvät toimivina ja laadukkaina palveluina, lupaa Johanna Värmälä.

- Espoon on järjestettävä terveyskeskuksen toiminta laissa säädettyjen resurssivaatimusten mukaisesti,  vaatii Markku Sistonen. Terveyskeskuspalvelujen saanti on turvattava  kestävästi kaikille espoolaisille terveydenhuoltolain 4 §:n mukaisesti.
 

Näkemiin Oulu!

Kokous pidettin Oulun kaupunginteatterissa, sen isolla näyttämöllä. Iltajuhla oli
Oulun satamassa, yhdessä sen varastoista. Bymanin sanoin: Siellä oli kylmää, ruoka
oli kylmää ja äänentoisto niin kovalla, ettei keskustelua kuullut. No, tunnelma oli
kuitenkin leppoisa ja monella tavalla legendaarisen Lyly Rajalan bändi Express
soitti uskomattommalla energialla 60-luvun musiikkia. Espoolaiset oli majoitettu
Holiday Inniin - ja helsinkiläiset Omena-hotelliin. Heh!

TERVEISIÄ Oulusta! Finnair toi kuntapäiviin osallistuneet yöksi kotiin. Hienoa!

Takana kaksi päivä kuntapolitiikkaa. Neljän vuoden välein pidettävät kuntapäivät olivat myönteinen kokemus. Järjestelyt pelittivät, aikataulut pitivät, puheissa oli itua ja ruokaa oli. Kaikki kokouspäätökset tehtiin esitysten mukaan. Espoota koski lähinnä päätös että Ari Konttas  (kok.) tuli valituksia Kuntaliiton valtuuston.

ON oikein hyvä, että tällaisissa seminaareissa ohjelma on väljä. Monen mielestä parasta olikin vaihtaa ajatuksia tuttujen  ja entisten vieraiden kanssa. Ja onhan se hulppeaa tavata  tai edes kaukaa katsella pitkän poliittisen uran tehneitä  puurtajia. Minä bongasin ainakin Arja Alhon, Terho Pursiaisen ja Pekka Saurin. Oikein puhumaan pääsin mm.  Maarit Feldt-Rannan, Lyly Rajalan, Pentti Tiusasen ja Raija Vahasalon kanssa. Missasin (tai sitten ei ollut paikalla) Kauko Juhantalon.

Tosi antoisia keskusteluja (lyhyita ja ptkiä)  sain käydä paitsi Sistan, myös Jari Anderssonin, Kurt Bymanin, Mikael Erikssonin, Anna Helinin,  Laura Kiijärven, Ari Kontaksen, Tuomas Kurttilan, Ville Lehtolan, Antti Lindtmanin, Meri Lumelan, Heta Ravolainen- Rinteen, Heikki Sepän, Jouni J. Särkijärven ja Kurt Torsellin ja Kristiina Wikbergin  kanssa. Kiitos älykkäistä kohtaamisista. Keitätköhän näen ensi kerralla?

Oulussa kuntapäivillä

TERVEISIÄ Oulusta, jossa on koolla noin 1000 kuntaihmistä. Espoon päättäjiä edustaa 17 hengen joukkue. Demareita on kaksi; minä ja Sistosen Markku.

ISTUN juuri nyt SDP:n  ryhmäkokouksessa Oulun kaupunginteatterin isolla näyttämöllä. Kukin puolue käy nyt läpi iltapäivällä alkavan kuntapäivien  asialistaa. Salissa on paljon aikanaan korkeissakin asemassa olleita demareita.  He tuovat tilaisuuteen hohtoa.

Kuntaliiton valtuustoon SDP saa 15 edustajaa. Espoolla ei ole siellä omaa edustajaa.

VIRALLINEN ASIALISTA käytiin läpi muutamassa minuutissa.  Sali halusi keskustella kuntaliiton hallitukseen esitettävistä. Kipinöitä ilmassa. Yli puoli tuntia.

JUURI nyt alkoi  poliittinen tilannekatsaus. Sen pitää ministeri Krista Kiuru. Yhtenä pääaiheena on sote-koordinaatioryhmän linjaus.
- Sotessa ei ole vielä syntynyt priimaa, mutta asia on vaikea. Kaksi näin isoa uudistusta yhtä aikaa on  kova pala.

TÄMÄN hetken ajattelutapa: Rajat 20 000 ja 50 000. Ja lisäksi sotealue. Pakkoliitoksia ei tule.  Ei koske uuttamaata. Eikä HUSsia. Hallituksen metropolilausunto tulee kesäkuussa 2013.

SITTEN oli lounas. Oikein hyvää perunamuussia ja poronkäristystä.

AVAUSSEMINAARI kesti 1,5 tuntia, ja siihen kuului  puheita ja musiikkiesityksiä. Sekä hauska videoesitys Kuntaliiton historiasta.

PÄÄMINISTERI Jyrki Katainen  kohotti tunnelmaa melkein paatokseen saakka. Teemana oli vastuunkantaminen, ja kuinka kunta- ja soteuudistus on juuri sitä. Ja kuinka uusia ideoita ei saa ampua alas ideologisista syistä.

Tervehdys saatin myös Ruotsin vastaavalat orgnaisaatiolta. Puhuja kertoi kuinka Ruotsissa kunta maksaa, mutta asiakas saa päättää.

"Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää tulevaisuutta!"

SITTEN oli kahvitauko. Kahvia ja pulla.

KLO 16.10 alkoi varsinainen kuntapäivien- kokous. Sali on täynnä. Ja maha pullaa ja kahvia.

KOKOUS etenee ripeästi. Nyt käydään läpi Kuntaliiton toimintakertomusta. Jokainen puolue pitää oman puheenvuoronsa. Kaikki hyväksyvät kertomuksen.

Puheenvuoron päätyttyä salista karkaa aina yksi ryhmä. Mielenkiintoista.

YLLÄ pieni clipsi Kuntaliiton avausjuhlasta.

Valtuusto istuu seminaaria

KLO 10 väki kuulutettiin saliin: Valtuustonkokous alkaa.  Demareita oli paikalla Ali, Martti Hoo, Liisa Kivekäs, Jaako Mauriala, Martti Tee, Jarkko Rahkonen, Veikko Simpanen, Markku Sistonen  ja aamupäivän Maria Guzenina-Richardsson.

Timo Soini avasi kokouksen. Nyt pöntössä on KH:n puheenjohtaja Ari Konttas esittelee omaa pohja-paperiaan valtuustosopimukseksi. Hän toivoi muilta ryhmiltä siihen  kommentteja.

Valtuustosopimus on ryhmien sopimus. Luonnos on tarkoitus saada jakoon parin viikon sisällä. Konttas toivoi myös ohjelmaryhmiltä uusia ajatuksia.

Seuraava puhuja on kaupunginjojtaja Jukka Mäkelä. Hän esittelee Espoon tarinan saamaa palautetta.

Statregian tulee olla yksinkertainen ja selkeä; ihan kaikkea ei siihen voi ottaa mukaan. Ryhmien toiveita oli mahdutettu muokkaamalla tekstiä vielä äitienpäivänäkin. Aika hienoa!

Mäkelä käytti paljon aikaa viiden kaupunkikeskuksen mallin "kehumiseen."

ESPOON VISIO olisi:
Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen  Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää.

ESPOON uudet arvot olisivat nyt:
 - asukas- ja asiakaslähtöinen
- vastuullinen edelläkävijä
- oikeudenmukainen

Poikkihallinnollisilla ohjelmilla halutaan kohdistaa resurssit tärkeisiin asioihin.

Kun tarina on hyväksytty valtuustossa 10.6. , sen jälkeen vastavat tarinat kirjoitetaan toimialoille ja tulosyksiköille.

Kehittämisohjelmat

LOUNAAN (muuten tosi hienosti maustettua jauhelihakeittoa) jälkeen kunkin kehittämisohjelman puheenjohtajalla oli 9 minuttia aikaa esitellä ohjelmansa hyötytavoitteet. Sen jälkeen kokoontuivat ryhmät omissa tiloissan, ja klo 14.45 oltiin taas salissa.

Nyt ryhmien puheenjohtajat antoivat ohjelmille palautetta. Kaikkiaan palaute oli hyvin kannustavaa.  "Työ edistynyt ja ilmapiiri on hyvä". "Positiivinen prosessi ja  konstruktivistinen ote". Haasteeksi tuunnistettiin mm. vuoropuhelu lautakuntien kanssa. Mittareita kaivattiin jo nyt. Huolta oli siitä, mistä resurssit.

Nuorten voimaannuttamise ohjelman esitelyyn saatiin
apuja mm. Cliff Richardsilta, Steppnwulfilta, Elvikseltä ja
Mistakesilta.

Esityksistä ja kommenteista poimin seuraavia hyötyjä  itselleni muistiin:

Ei kilpailukyvylle  ilman arvoja  * Elinvoima keskeinen käsite * Ennaltaehkäisy * Erilaiset kumppanuudet* Erilaisten ryhmien tunnistaminen * Espoo lähidemokratian mallikaupunki * Etsivä vanhustyö * Heikommat huomioon * "Hienoa, että voi asua kotona ja kuolla sielläkin, mutta entä kun ei pärjää?* Kestävä elämäntapa * Kotipalvelut* Lautakuntien avoimet kokoukset * Lukitut ovet Monituottajamallit * Osallistetaan kaikki espoolaiset kehittämään kaupunkia * Osallistava budjetointi * Palkitseva lähitekeminen* Palvelut omalla äidinkielellä * Sukupolvien välinen kanssakäyminen * Sosiaalinen media* Tasapuolinen kohtelu erilaisille yrityksille * Tilojen tehokas käyttö * Turvallisuus * Työmarkkinakasvatus * Vanhuksia ja nuoria ei tule nähdä kulueränä.* Vähemmän yksinäisyyttä * Win-Win.

Nuorten voimaannuttaminen

Meille annettiin seuraavia ohjeita: Harrastustakuu - mitä maksaa ? * Huomiota ennaltaehkäisyyn * Huomiota kaikkiin nuoriin * Koulukiusaaminen* Koulukuri? * Mielenterveysongelmat * Paremmin esille työelämän oppimisen mahdollisuudet*  Varhainen puuttuminen * Välivuoden hyödyntäminen

ENTÄ, miten ohjelmatyö jatkuu?  Ensi torstaina klo 16-18  kokoontuvat ohjelmien puheenjohtajat ja omistajat. Tavoite on saada tuolloin hyötytavoitteet siihen kuntoon, että KH voi käsitellä niitä viikon kuluttua ja johtoryhmä torstaina.

LOPUKSI ensin kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä  ja sitten valtuuston puheenjohtaja Timo Soini kiittivät  pitkästä ja hyvästä päivästä.

Valtuustosopimus 2013-16

HUOMENNA on deadine lähettää ehdotuksia demarien esityksiski valtuustosopimukseen. Kokosin omani ja muidenkin ajatukset yhteen seuraavasti. Kaikki kommentit otetaan vastaan nöyrästi ja jos ne ovat älykkäitä, niin lisään ne :-)

Martti Hellsröm: Esitykseni valtuustosopimukseen 2013-2016

Minusta edelleen jopa huutavan ajankohtaisia asioita, joita haluaisin saada valtuustosopimukseen, ovat seuraavat:

ASUMINEN

• Meidän on saatava Espooseen lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Asumisen hintaa on hinattava alas sekä omistus- että vuokra-asunnoissa.
• Nuorten asunnottomuus on katkaista. Nyt meillä on noin 125 asunnotonta nuorta
• Valtuustokaudella on etsittävä aivan uudenlaisia, edullsiia  asumisen muotoja (esim. solutyyppinen ensiasunto)  

IKÄÄNTYVÄT ESPOOLAISET

• Ns. vanhuuslain oteuttamiseen on varattava riittävät varat.
• Riittävät määrärahat on varattava ikääntyvä Espoo-kehittämisohjelman esittämien toimenpiteiden toteuttamiselle.

KULTTUURI

• On tehtävä päätös  oman teatteritalon rakentamisesta Espoon teatterille.
• Pienkirjastopalvelut on säilytettävä.

LIIKENNE

• Länsimetron  rakennustöiden jatkaminen on turvattava.

LIIKUNTA

• Lasten ja nuorten liikuntaharrastuksille  sekä terveysliikunnalle on  annettava etuoikeus ”primetime”- aikoihin eri liikuntatiloissa.
• Liikuntaseuroja on rohkaistava  käynnistämään ns. matalan kynnyksen liikuntatoimintaa.
• Tapiolan urheilupuistosta tulee  kehitettää  Helsingin seudun johtava urheilupuisto korkeatasoisine ja monipuolisine palveluineen raideliikenteeseen tukeutuen.  

NUORET ESPOOLAISET

• Nuorisotakuun toteuttamiseen on varattava riittävät varat.
• Luodaan 29- järjestelmä, joka takaa jokaiselle nuorelle mahdollisuuden tutustua erilaisiin harrastuksiin. Ns harrastustakuu.
• Riittävät määrärahat  nuorten voimaannuttamisen-kehittämisohjelman esittämien toimenpiteiden toteuttamiselle.
• Espoon on rakennettava nuorille asuntoja-  muttei erillisiä nuorisotaloja.Riittävät rahat siihen, että jonot perheneuvoloihin puretaan.
• Kaikille 1-2-luokkalaisille oikeus iltapäivätoimintaan
• Koulukiusaamiselle nollatoleranssi. Espoo ostamaan Kiva-koulun-palvelut kaikille espoolaiskouluille.
• Ohjaustoimintaa on vahvistettava kaikissa koulutuksen nivelkohdissa. 
• Etsivää nuorisotoimintaan  on vahvistettava.
• Lasten ja nuorten osallisuusmahdollisuuksia on lisättävä.
• Lapset ja nuoret  ja heidän vanhempana on otettava mukaan heille tarkoitettujen palvelujen suunnitteluun.
• Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarvitaan riittävät tukipalvelut  elämän vaikeissa tilanteissa. Mm. Lapsiperheiden psykiatriapalveluja on parannettava  lisäämällä pyskologiresurssia kouluissa
• Kouluterveydenhoitajien työaikaa kouluilla on lisättävä. 

OIKEUS TYÖHÖN

• Espoon on aktivisesti  itse  työllistettävä työttömiään. Seuraavina vuosina edessä on miljardien eurojen arvoinen homerakennusten korjaustyömaa. Jos Espoo itse huolehtii rakentamisesta, urakoita ei tarvitse kilpailuttaa ja työtä voidaan tarjota työttömille espoolaisille. Homeeton rakentaminen on tulevaisuuden haaste. Osaajiksi tulee kouluttaa espoolaisnuoria alaajassa hankkeessa, jossa on  mukana mm. Aalto-yliopisto
• Espoon on laadittava suunnitelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Vammaisten nuorten siirtäminen eläkkeelle on saatava kuriin.
• Nuorisotakuun toteuttamiseen on varattava riittävät varat. 
• Nuorisotyöttömyyttä on oleellisesti vähennettävä (meillä on nyt noin 1000 työtöntä nuorta).

OPETUS

• Opetuksen ns. tuntikehys on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.
• Teollisuusstandarin mukaisista tietokonehuonekaluista on siirryttvä tablettehin.
• Oppimistulokset on turvattava, ja syrjäytymistä estettävä ryhmäkokoja pienentämällä. 
• Oppilaiden oikeus koulunkäyntiavustuspalveluihin on turvattava varaamalla siihen tarvetta vastaava määräraha.  
• Oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuus on taattava.
• Tuki- ja erityisopetuksen tarvtsemat resurssit on taattava.
• Koulukiusaamisen nollatoleranssi edellyttää, että oppilashuollon resurssointia vahvistetaan.
• On laadittava suunnitelma, joka takaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilojen  turvallisuuden ja terveellisyyden.
• On laadittava usean vuoden mittainen väistötilasuunnitelma varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilojen korjausten varalle

PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA HANKINNAT

• On vahvistettava palveluiden tilaamisosaamista.
• Kilpailutuksissa on annettava painoarvoa sille, miten yritys työllistää työttömiä. 
• kilpailuttamisen kriteereissä  tulee  ottaa hinnan rinnalla huomioon laatu ja yrityksen vastuullisuus (mm. sosiaalisten kriteerien huomioiminen, esim. työehdot) 
• Ulkoistettujen palveluiden valvonta tulee tehostaa.
• Kilpailutuksiin tulisi  liittää  espoolaisiin ihmisiin kohdistuvien  vaikutusten arviointi. 

RAKENNUSKANTA

• Espoon on pidettävä vastuullisesti huolta rakennuksistaan
• Sisäilmaongelmista kärsivien päiväkotien, koulujen ja muiden kunnan omistaminen rakennusten  korjaustöihin on hankittava riittävä osaaminen ja varattava riittävät määrärahat.

TERVEYS

• Terveyskeskus jonot on purettava viivytyksettä  lisäämällä palveluita ja virkoja. 
• Palvelut on tuotettava pääosin  kaupungin omana tuotantona.
• Terveyspalvelujen johtamisen huonoon laatuun on  puututtava.

YMPÄRISTÖ

• Kestävän kehityksen idean on läpäistävä kaikki kunnallinen suunnitelu.

Espoon tarina

Päivitetty 9.5. ottamalla huomioon demarien naisverkoston viisaita ajatuksia.

Espoon valtuusto on kutsuttu maanan- taina  klo 10 alkaen päiväseminaariin. Aamupäivän ohjelmassa on Espoon tarina - siis valtuustokauden mittainen strategiapaperi. Jokaisella espoolaisella on ollut mahdollisuus kommentoda netistä löytyvää tarinaa- ja kommentteja on pyydetty myös puolueiden valtuustoryhmiltä.

Tarinan osoite on: http://www.espoo.fi/download/noname/{189FFD81-7DE4-45F1-911F-5C65D9F0624E}/34524

DEMARIEN ryhmän kommentit toimitetaan kaupunginjohtajalle perjantai-aamuna klo 8. Olen saanut tehtäväkseni valtuustoryhmän tiedottajana laatia tuon kommenttipaperin. Kiitän kauniisti kaikkia ideoista. Lausunto on lähdössä eteenpäin pian  ao. muodossa, mutta jos siitä puuttuu jotain oleellista, niin odottelen vielä tovin.

Taputuksia itse idealle!

Itse ajatus kronologisoida strategiaa on viehättävä. Kysymykset: Mistä olemme tulossa? Missä olemme?  Mihin olemme menossa? katalysoivat  uutta ajattelua. Jonkin verran oudoksuttaa, että päähenkilönä on kaupunki, ei ihmiset. Luonnoksen teksti on hyvä pohja, ja demarinäkökulmasta se tulisi yhä paremmaksi, jos siihen tehtäisiin joitain täsmennyksiä:

(1) Espoon rakentamisen luonnehtiminen jälleenrakentamiseksi ohjaa mielikuvana harhaan. Espoon rakentamisessa on pikemminkin kyse uudisraivaamisesta  ”Willin Lännen tapaan”. Helsingistä länteen hakeutui esityisesti 1950-luvulla aktiivisia, ahkeruudellaan menestyneitä  suomea puhuvia  lapsiperheitä.

(2) Alkuosan historiaosuuteen olisi hyvä  lisätä  tahto jopa velvoite saneerata  rakennuksia,  jotka kertovat meille menneisyyden Espoo-tarinaa ja ovat edelleen iskussa tulevaisuutta ajatellen, kuten valtuustotalo-kaupungintalo kokonaisuus.

(3) Demarien  mielestä  Espoo-tarinaa ei tule kirjoittaa pelkästään vahvoista ja hyvätuloisista.  Suurin osa espoolaisista voi hyvin, mutta tarinassa  tulisi   saada näkyviin  myös  ne, jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukea.

(4) Tekstissä kuvataan, kuinka Espoon  kasvu jatkuu yhä määrällisesti. Enemmän huomiota voisi osoittaa sille, että  kasvun on oleellisesti muuttunut laadullisesti. Uudet kielet korvaavat nyt vuorostaan  suomea. Hyvinvoivan väestön rinnalla Espooseeen  muuttaa myös toisin, myös köyhemmin  eläviä uussuomalaisia.

(5) Tekstissä ei uskalleta sanoa ääneen, että  espoolaisten asuinalueiden erot ovat kasvamassa, erot hyvinvoinnissa ja sairastuvavuudessa ovat kasvamassa - eikä anneta lupausta puuttua niihin tulevaisuudessa. Lukijalle jää epäselväksi, millaista kaupunkia aiotaan oikein rakentaa. Asuminen kalleuteen on löydettävä uusia ratkaisuja. Tekstiin tulisikin lisätä, että "Espoossa on monipuolista asuntotarjontaa, joka lähtee  ihmisten tarpeista."

(6) Aivan viimeaikojen uutisten valoissa mukaan tarinan tulevaisuusosaan voisi lisätä yhteistyön tiivistämisen metropolialueella ja sen tuomat mahdollisuudet myös Espoolle.

Lapsi- ja vanhusrakas Espoo

(7) Kronologisen tarkastelun jälkeen Espoon tarinaa jaksotetaan pääotsikoiden avulla.  Ensimmäinen on  lapsi- ja vanhusrakas Espoo. Otsikko on nokkela - mutta juuri tänään tuo epiteetti on varsinkin vanhusten  palveluiden nykytilanteen osalta  irvokas karrikatyyri.

(8) Demarit kantavat erityistä huolta  ikäihmisistä, niin miehistä kuin naisista. Espoossa on tuhansia vanhuksia, jotka eivät enää pärjää omin voimin kotonaan. Kaikilla ei ole omaisia auttamassa. Tarinaan tulisi mahtua kuvaus hyvästä vanhuudesta.Teksti voisi kuulua: "Espoossa arvostetaan vanhoja ihmisiä ja huolehditaan heistä. Espoo toteuttaa  ”vanhuspalvelulakia” esimerkillisesti, niin että  ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevat neuvontapalvelut on järjesttetty kattavasti. Ikäihmisten kasvava joukko saa iänmukaisia palveluja. Vähävaraisuus ei saa ole esteenä välttämättömän hoidon ja hoivan saamiselle. Espoo toteuttaa esimerkillisesti  vanhuspalvelulakia. Espoo tukee vanhuksia asumaan kotona mahdollisimman pitkään ja kunnioittaa jokaisen ikäihmisen itsemääräämisoikeutta. Huonokuntoisia vanhuksia ei jätetä selviytymään yksin kotonaan, vaan heille tarjotaan viivyttelemättä tuettu, kodinomainen palveluasunto. Omaishoitajien tukea lisätään. Espoon kaikissa kaupunkikeskuksissa toimiviin Elä ja Asu -yksiköihin tulee asuntojen lisäksi seniorineuvola. Alueen ikäihmiset saavat siellä sosiaali- ja terveys- sekä liikunta-, kuntoutus- ja kulttuuripalveluja."

(9) Tarinassa ei tule unohtaa lapsia ja nuoria eikä ennen kaikkea lapsiperheitä. Luonnoksessa Espoon tarinaksi  painotetaan lapsiperheiden asemaa  ainoastaan hyvän kouluverkon kautta. Tarinaan tulisi lisätä, että "hyvät tukipalvelut auttavat lapsia, nuoria ja lapsiperheitä elämän vaikeissa tilanteissa".

(10) Ehdotamme, että sivua 3 päivitetään kuuluvaksi näin: "Hyvät palvelut ja fiksu kaupunki lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin, ja ne ovat tehokkaasti ja laadukkaasti järjestettyjä. Espoo osoittaa riittävästi voimavaroja  terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon ammattihenkilöstö on Espoon käytettävissä riittävästi. Espoolaiset saavat  yhdenvertaiset  terveyspalveluja maksukyvystä, iästä ja sosiaalisesta asemasta riippumatta perusterveydenhuollossa. Jonot terveyskeskuksiin on purettu. Vähävaraisuus ja toimintarajoittuneisuus eivät ole esteenä tukien, palvelujen sekä välttämättömän hoidon ja hoivan saamiselle. Varhaiskasvatus ja koulut antavat espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään."

(11) Lisäksi voidaan kysyä, miksi Espoo rakastaisi vain lapsia ja vanhuksia. Eikö ihan kaikenikäisiä. Ja joka tapauksessa palvelut on järjestettävä kaikenikäisille. Pitäisikö otsikon kuulua ihmisrakas Espoo?

(12) Ja vielä muutosesitys sivulle 3: "Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus rakentuvat ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Siksi toteutamme palvelut yhdessä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Vaikeimmat haasteet ratkomme yhdessä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä varmistaen samalla oikea-aikainen ja riittävä tuki palveluineen.”

(13) ”Useat espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja
lähiympäristöstään. Yhä useammat osallistuvat itselleen ja elämäntilanteeseen soveltuvaan
vertaistoimintaan. Espoolaiset osallistuvat ja voivat vaikuttaa.  ”

(14) Niinikään järjestys tekstissä, jossa vanhusten yksinäisyyteen vastaavien  tahojen listalla  kaupunki on viimeisenä, on vieras demareille. Erityisesti nyt kun vanhuspalvelulaki astuu voimaan.

(15) Tekstin kohta, jossa esitetään, että nuoret vaikuttavat nuorisovaltuustossa, on osallisuustavoitteena aivan liian suppea. Nuorten on voitava vaikuttaa paljon useampaa  kanavaa käyttäen. Lisäksi tekstiin tulisi lisätä, että Nuorisotakuu toteutuu Espoossa esimerkillisesti, ja kaikille lapsille ja nuorille taataan harrastus.

Aktiivinen ja kansainvälinen Espoo

(16) Toisen  tärkeän otsikon osalta demarit toteavat, että viisi keskuksen kirjastoa eivät riitä. Demarit osaavat arvostaa myös pieniä lähikirjastoja.

(17) Suomalainen, upea ja monessa suhteessa ainutlaatuinen  koulutuspolitiikka vierastaa koulujen laadun osalta  ”kilpailukyvyn” kaltaisia käsitteitä. Suomalaisen koulun erinomaisuus perustuu päinvastoin yhteistyöllä tuotettuun  laatuun.

(18) Mitä tarkoittaa teksin kohta, että nuorison työllisyys on hyvä? Eikö tässä asiassa tulisi ehdottomasti  Espoolla olla kunnianhimoisempaa sanottavaa varsinkun kun nuorisotakuu on jo astunut vomaan.

Strategiaperusta
Espoon visio

(19) Demarien mielestä olisi aihetta nostaa esiin  Espoon parhaiden voimavarojen joukkoon myös osaava, motivoitunut henkilöstö.

(20) Espoota kuvaavassa ilmaisussa vastuullinen edelläkävijä tulisi määritellä tarkemmin myös, mitä tuo vastuullisuus tarkoittaa. Meistä se tarkoittaa riskien ottamista huolellisen harkinnan jälkeen. Ei riitä, että epäonnistumisia kestetään- niistä pitää myös oppia.

Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet
Ja miten sinne pääsemme?

Asukkaat ja palvelut

(21) Demareita tekstiin kirjattu  tavoite itsearvoisesti tuottaa  palveluja enenevässä määrin kumppanien kanssa, ei viehätä. Meistä ilmaisuksi riittäisi, että palveluja tuotetaan  yhteisötyössä kumppanien kanssa.

(22) Lasten ja nuorten palvelujen osalta ei meistä ole riittävää, että niitä tuotetaan yhdessä vanhempien kanssa, niitä pitää tuottaa myös yhdessä lasten ja nuorten kanssa.

Elinvoima ja kilpailukyky

(23) Eikö Espoon tulisi olla kilpailukykyinen sekä kansallisesti että kansainvälisesti?  Asunto-ohjelmaa käsittelevään kohtaan  tulisi lisätä selkeä lupaus poistaa nuorten asunnottomuus.

Resurssit ja johtaminen

(24) Muuttaisimme tekstiä näin: "Espoon kaupunki on haluttu työnantaja, jolla johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, dialogiseen ja ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu. Kaupungin omien ja yhteistyötahojen kanssa tehtävien toimintojen periaatteet ovat selkeät ja toimivat."

(25) Toiminnan kehittämisessä tulisi ottaa meidän mielestämme  huomioon myös henkilöstön osaaminen.

(26) Tilaomaisuuden arvosta on pidettävä huolta huolehtimalla kunnianhimoisesti kiinteistöjen kunnosta, turvallisuudesta ja terveellisyydestä.

(27) Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.

(28) Viimeisen kappaleen muuttaisimme muotoon:  "Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa kuitenkin laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja, jotka on tehtävä  heikentämättä asukkaiden tarvitsemia peruspalveluja."

Yhteenvetoa

Kaikkineen Espoon tarinassa on energiaa ja imua!  Kasvu merkitsee dynamiikkaa. Espoolla on paljon vahvuuksia, luonnossa ja espoolaisissa. Demarien näkökulmasta vastuu heikommin pärjäävistä, vammaisista ja syrjäytymisvaarassa olevista ei näy riittävästi. Espoo voisi olla edelläkävijä  myös vastuunkantajana  eettisesti  ja sosiaalisesti kestävässä kehityksessä. Kertomuksessa nostetaan hienosti esiin synergiaedut, joiden ohjaustaito Espoossa   on.Espoon tarinan osalta uhkana voivat olla ratkaisut, joissa metropolialuetta kehitettäisiin toisin kuin Espoo itse tahtoo.

Ja lopuksi pieni hämmästely? Espoon tarina on tiivis,  niinpä paljon asioita on jätettävä pois. Hieman kuitenkin hämmästyttää, että tarinassa ei ole juurikaan mainintaa  Espoon poliittisesta järjestelmästä. Ymmärtääksemme myös se on varsin iskukykyinen.

Valdemari ylitti julkaisukynnyksen

UPEAA! Demokraatti-lehti käytti lähes aukeaman Espoon demarien valtuustoryhmän nettilehden idean esittelyyn. Nöyrä kiitos huomion antamisesta. On ilo saada olla mukana etsimässä uusia malleja, joilla vastataan 2000-luvun informaatioyhteiskunnan tiedonjanoon.

Yhteistyöllä eteenpäin - metropolihallinnon tulevaisuus

Jukka Vilkse avasi kokouksen muutama minuutti yli 10.

Helsingin, Espoon ja Vantaan sosialidemok-
raattisten kunnallisjärjestöjen järjestämä HEV-konferenssi on  juuri alkanut. Otsikkona on Yhteistyöllä eteenpäin– Metropolihallinnon tulevaisuus.

Tilaisuus pidetään  Työväen Akatemiassa Kauniaisissa Tilaisuudessa puhuvat Antti Lindtman, Rolf Paqvalin, Krista Kiuru, Maria Guzenina-Richardson sekä Aki Lindén.   Tilaisuuteen on kutsuttu Helsingin, Espoon ja Vantaan sosialidemokraattiset luottamushenkilöt sekä muista metropolikunnista yksi edustaja kunnallisjärjestöstä ja yksi edustaja valtuustoryhmästä. Espoolaisia on paikalla about kymmenkunta.

Varapuheenjohtaja Antti LIndtman oli ensimmäinen
puhuja.

Päivän ohjelma

Klo 9.30  Ilmoittautuminen ja kahvit
Klo 10.00 Tilaisuuden avaussanat – SDP:n näkökulma metropolihallintoon, Antti Lindtman, SDP:n varapuheenjohtaja
Klo 10.20 Metropoli meille kaikille, Rolf Paqvalin, selvitysmies
Klo 11.00 Helsingin, Espoon ja Vantaan edustajien kommenttipuheenvuorot
Klo 11.30 Keskustelua
puheenjohtajana Espoon kunnallisjärjestön pj Jukka Vilske
Klo 12.00 Lounas
Klo 12.50 Asuntopolitiikka metropolialueella, Krista Kiuru, asuntoministeri
Klo 13.20  Keskustelua asuntopolitiikasta
Klo 13.40  Sote-uudistus metropolialueella, Maria Guzenina-Richardson, peruspalveluministeri
Klo 14.10 Kommenttipuheenvuoro, Aki Lindén, HUS:n toimitusjohtaja
Klo 14.30 Keskustelua
Klo 14.55 Päätössanat, Jukka Vilske

Rolf Paqvalin

Ajatuksia, joista otin kopin

Antti Lindtman
" Helsingin alue on ainoa metropolimme. Helsingin seudun merkitys maalle kansainvälisestiin erittäin merkittävä. Tulevasuus ei ole kilpailua valtioiden kesken vaan kilpailu noin 80 metropolin välillä."
"Politiikalla haetaan ratkaisuja. Mikä on ongelma? Politiikkaa tehdään ajassa."
"Segregaatio alueella on pysäytettävä."

Rolf Paqvalin
"Demarit esitäneet jo pitkään metropolihallintoa kuntailiitoste sijaa. Nykyisellä mallilla ei selvitä. Parempi, että useita alueita kehitetään. Niillä palvelut ja välillä toimiva julkinen liikenne. Arki sujumaan. Estetään ilmastonmuutosta. Kohtuuhintainen asuminen. Maahanmuuton hallinta. Sosiaalinen eheys. Tietynlainen kynnys 30 % maahanmuuttajia, sitten alkaa poismuutto."

"Iso  ongelma on maahanmuuton ratkaiseminen. Helsingin seudusta tulossa monikulttuurinen ja monikielinen metropoli. Miten asiaa käsitellään, ettei se pelota? Oleellista asuntopolitiikka!"

"Tarvitaan vahvempia kuntia. Tarvitaan metropolihallintoa hoitamaan seudun yhteisiä asioita."

Pentti Arajärvi


Helsingin demarien kantoja avasi professori Pentti Arajärvi.
"Maan etu. Pääkaupunkiseudun etu. Demarien etu."
"Helsinki mämmännyt  kaikki suhteensa naapureihin. Nyt rakennettava luottamusta. Kunnat vahvoiksi."
 "Metropolihallinto tarvitaan. Vaaleilla valittu. Kunnantapainen autonomia. Ei kuntakiintiöitä. Omat rahat. Tehtävissä segregaatiokysymys  ja maahanmuutto oleellinen."

Markku Sistonen

Espoon demarien kantoja esitteli Markku Sistonen.

"Helsinki ei ole vihollinen. Vantaa ei ole kriisikunta."
" Oman kunnan etu vastaan Seudun etu? "
Seutuvaltuustoa tarvitaan. Mutta millainen, ei ole otettu kantaa. Lausutaan nyt, mitä kysytään.
Metron jatkamiselle toivomme  tukea.¨

Vantaan kanta

" Selvitys tehty Helsingin kanssa viimevaltuustokaudella. Vastaus oli ei."
"Vahvat peruskunnat ja vahva metropolihallinto. Vantaa haluaa pohjoiseen. "

Kauniaisten kanta

"Kauniainen on pieni, mutta tiiviisti asutettu kaupunki. Kauniainen ei kannata yhtään selvitysaluetta."
"Kuntien yhdistämiset eivät tarjoa ratkaisua".
"Ei vetotusoikeutta metropolihallinnolle."

Yhteiskeskustelu aiheesta 

Nyt alkoi keskustelu. Kuulimme mm. Keski-Uudenmaan kantoja Eivät halua, että muut määräävät.

SITTEN oli lounas. Oli broileria ja kalaa. Ja jälkiruuaksi rahkaa ja kahvia.  Aurinko paistoi mutta ilma oli varsin viileä.


Iltapäivän ohjelma

Iltapäivän puhujiksi oli saatu kaksi ministeriämme. Asuntoministeri Krista Kiurun teemana oli Asuntopolitiikka metropolialueella.

"Kasvua ei voida luoda, jollei ole kohtuuhintaisia asuntoja. Olemme rakentaneet liian isoja asuntoja ja liian vähän. Ei ole kaikkien intresseissä rakentaa edullista asumista."
"Meillä markkinat ei toimi; Ei ollut toimijoita. Siksi tarvitaan valtion tukemaa asuntotuotantoa: Kruunuasunto. Rakennetaan heti 1500 asuntoa. Vuokrataso saadaan 9 euroon/m2!"

Alustuksen jälkeen oli aikaa varattu keskusteluun asuntopolitiikasta. Se tuli selväksi, että metropolihallinto tulee.

Hieman myöhässä alkoi  peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin alustus  Sote-uudistuksesta metropolialueella, joka liittyy vahvasti kuntauudistukseen.
" Terveyskeskusten tulisi olla kansallinen ylpeyden aihe. Nyt se jakaa epätasa-arvoa."

Ministeri Guzenina-Richardsson

Alustusta jatkoi Aki Lindén, HUS:n toimitusjohtaja. Kommenttipuheenvuorossaan hän kuvaili erikoissairaanhoidon palvelujen tilaa- ja näytti kannattavan keskittymistä ja erikoistumista.

Hän varoitti palkkakilpailusta ja yksityissektorin uhkasta - nimenomaan pk-seudulla.

"Yksityissektori kilpailee vain rusinoista."
"Sairaalaorganisaatio pitäisi kuntien omistaa yhdessä - ei tarvitse kilpailuttaa."
" HYKS on omistettava yhteisesti."
"Erikossairaanhoidon lääkärit konsultoimaan  terveyskeskuksiin."

Aki Lindén

Näiden alustusten jälkeen oli aikaa vielä
keskustelulle ja muutamalle kysymyksille.

MIELENKIINTOINEN päivä. Paljon asiaa. Paljon on auki.