Esityslista 22.11.2017
Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, 02770 Espoo
1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta
.......
Kuultiin selostus Aarnivalkean koulun tilanteesta. Pohjois-Tapiolassa tehty viime kesänä mittavat korjaukset.Tilapalveluiden mukaan siellä pienillä korjauksilla ensi kesällä pärjätään. Peruskorjaus ei ole investointiohjelmassa.
Tilapalveluilta pyydetään selviystä.
.........
(10) Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Soukankujan päiväkodin teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelmasta
Soukankujan väistö tuotiin jo tähän kohtaan. Ollaan tekemässä korjauksia. Sisäilmapuhdistin.
....
Järvitorpan päiväkodista myös huolta.
............
(13) Hyvinvointikertomus 2017 - 2021 ja hyvinvointisuunnitelmat (kv-asia)
Kaisu kertoo tästä kokonaisuudesta, ja miten rakentuu yli organisaatiorakenteiden. Liittyy läheisesti myös Sote-valmisteluun ja Lapeen. Lautakunnalle esiteltiin hyvinvointisuunnitelmaa ja hyvinvoinnin johtamista. Kaisu Toivoinen näyttä diat.
Suomessa on 70 000 syrjäytynyttä alle 30-vuotiasta. Neljä tekijää: työttömyys, ei koulutusta, ei asuntoa, ei harrastusta. Onneksi on Ohjaamo. Matalan kynnyksen kotiapu.
...
Koulukiusaamisekokemukset. Syrjintää 24 % (s. 24 eri luvut)
Koululounaan syö alakoululaisista 76 %, yläkoululaisista 63 %, HÄH!
Koulutustakuu: amiksissa keskeytys 30 % ei toimi koulutustakuu.
..................................
Vakavaa huolta: sairauspoissaolot ja työhyvinvointi
........................................
Lisäysesitys Mika-Erikiltä vammaisten lasten hyvinvoinnista.
Unicefin osalta
Tilojen terveellisyys ja tulevaisuus.
Esittelijä otti ne omaan esitykseensä
...............
(9) Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen periaatteet sekä iltapäivätoiminnan järjestämismuodot ja palveluntuottajien valintaperusteet
ip -toiminnan uudet kriteerit (ei mainintaakaan asiakasmaksujen nostosta; ihmeellistä sillä meille luvattiin tiedot 22.11 -kokoukseen). Tyhjän paikan maksamisesta luovutaan (70 euroa/paikka) Palaute ollut palvelutarjoajilta negatiivinen. Avustus tulee käyttää siihen, mihin se on annettu, jos jää ylimääräistä tulee palauttaa. Palaute ollut palvelutarjoajilta negatiivinen. Ehdotus: Joustoa kolmella oppilaalla ryhmäkokoihin 15-18 (joustoa kannatettaan)
Tarkoittaako uudet, esittämänne luokituskriteerit edelleen sitä, että pääsääntöisesti 2 lk:n oppilaat jäisivät (v 2017 niitä on ollut n. 1300 oppilasta) ip -toiminnan ulkopuolelle (paitsi erit.tuen oppilaat) eli rahaa tulisi olla lisää n. 760t. euroa (viittaan saamaani virkamiesvastaukseen TAE 2018 -kysymyksiini viitaten), jotta nykytilanne toteutuisi v. 2018 eli 2 -luokkalaisetkin saisivat ip-paikan?
4031 lasta
oma toiminta, ostettu ja avustettu palvelu
23 palveluntuottajaa, noin 10 yhtiötä.
Ryhmäavustus 9138 €, keskimäärin 110 €.
Jätettiin pöydälle yksimielisesti.
..........................
3 Oikaisuvaatimus rehtorin määräyksestä koskien työtehtävien muutosta
Luokanopettaja on katsonut, että hänet on siirretty luokanopettajan tehtävästä resurssiopettajan kaltaisiin tehtäviin. Oikaisuvaatimuksen mukaan kyseessä on ollut kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 23 §:n mukainen virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen eikä rehtorilla ole toimivaltaa tällaista päätöstä tehdä.
Ilpo esitteli asiaa.
Esitys: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta jättää 16.10.2017 saapuneen oikaisuvaatimuksen tutkimatta. Kyse rehtorin työnjohto- ja valvontaoikeuteen kuuluvasta työnjohdollisesta toimenpiteestä, josta ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.
Esityksen mukaan.
4 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2018-2019
Valmistavat ja kymppiluokat otettu tällä kertaa laskennassa mukaan 61,5 prosentista 62,5 prosenttiin lisää oppilaita 54 (eli 7,5-7,6 olisi todennäköinen sisäänpääsy –spekulatiivinen vrt 7,8 tänä vuonna)
Metron varsi ja metron avautuminen? Tapio pyörittää tätä. Opiskelijamääriä voi muuttaa huhti-toukokuussa vielä opetushallituksen mukaan, mutta tulee olla varovainen tässä kohdin ja katsoa kokonaisuutena. Voidaan keskustella tästä lisää kokouksessa.
Ulkopaikkakuntalaisten osuus Espoon lukioissa oli viime vuonna 15,8. Espoolaisista peruskoululaisista jopa 75% haki ensisijaisesti lukioon, Nämä tilastot kertovat keskiarvon lisäksi, että meillä on tarvetta nostaa lukiopaikkoja, riittääkö 54? Lisääkö metro naapurikuntien nuorten kiinnostusta Espoon lukioihin, lähinnä Kirkonummi? Helsingissä keskiarvoraja alempi ollut, ehkei sieltä painetta? Ellei painotettuihin? Ammatillisen koulutuksen vetovoiman heikkous mietityttää, miksi Espossa niin heikkoa?
%-yksikön nosto 61,5:sta 62,5:een ja se, että ikäluokkaan lasketaan aiemmasta poiketen myös kymppiluokat ja lukion valmistava koulutus, lisää opiskelijapaikkoja 54:llä. Sen lisäksi on huomioitava, että ensi vuonna 9-luokkalaisten määrä vähenee, mutta siitä huolimatta lisäämme opiskelijapaikkoja.
On vaikea arvioida tarkkaan sitä, mihin keskiarvo asettuu, koska emme tiedä hakijoita emmekä perusopetuksen päättävien keskiarvojen keskiarvoa. Näillä muutoksilla oma veikkaukseni on jotain 7,5-7,6.
Ikäluokka on noin 2800, joten yhden prosenttiyksikön korotus merkitsee 28 opiskelijapaikkaa ja puolen 14 opiskelijapaikkaa. Sinällään lukioissa on tilaa ottaa hiukan enemmänkin kuin, mitä esitetään, jos se nähdään tarkoituksenmukaiseksi.
Lisäys tarkistetaan keväällä.
Suomalaisen opsin mukaista opetusta englanniksi. (Vain Henna Kajava vastusti)
Sampo kutsui lautakunnan Omniaan.
......................................
5 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut 1.1.2018 alkaen (kh-asia)
Lain mukaan. Vuoroasuminen vaka-päivien mukaan. Tämä on uusi tulkinta Espoossa. Eli ennen ei ole ollut mitään määritelmää.
Esityksen mukaan
..............
6 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2017 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 3 tilanteessa 31.10.2017
Tuloslaskelma tulot : 5 miljoonaan kuten ajateltiinkin. Menot alittaa henkilöstömenot. Mutta kalliit alle kolme vuotiaita vähemmän ja ryhmien/pienistä tiloista luopuminen alentaa kuluja.
Tuloskortti, kerhoa käyttävien määrää ei lisäänny riittävästi, ei vedä. On saavutettu sellainen piste, että hirveästi olisi tehtävissä. Muilta osin tavoitteet näyttävät toteutuvan. Sairauspoissaolot eivät toteudu.
Esityksen mukaan
7 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2017 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 3 tilanteessa 31.10.2017
Suomenkielinen opetuksessa tulee 0,6 miljoonan ylitys mm. Rinnekoti ( 0,7 miljoonaa), tulot kehitysvammaisten lomatoiminta (0,7 milj.) Ylityksiä jälleen ICT:ssä (poistot, tulostuskulut vaihtelevat kouluittain voimakkaasti), ruoka säästöä, koulukuljetuksista säästöä, Juha (Juhalle kiitokset) kollanut kaikki kiinteistöt ja meillä on peritty väärin mm. sisäilmaongelmaisista kouluista jne… Tuloja "yli" 0,8 miljoonaa. Summattuna tuloslaskelma plussalla. Yleensä ei nyt tarvetta ltk lisäbudjetille, koska eri erät tasapainottavat toisiaan ja vakasta jää käyttämättä. Sisäsuomesta tulleille turvapaikan hakijalapsille ei ole kohdennettu siv,toimen budjettia eli siv-toimi pysyy budjettissa.
Esityksen mukaan.
8 Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2018-2019
Esikoulut – kielikylvyt siirtyisi vakan toiminnaksi. Kielikylvyt sukossa opet määräaikaisia. Soukka ja Päivänkehrä tulee vakan alle. Olari ja Soukka: Siirron perustelu kuulostaa äkkiseltään aika erikoiselta. Tähän asti on selvitty määräaikaisella henkilökunnalla. Tietojeni mukaan esim. Soukan koulun kielikylpyeskariin ovat vanhemmat olleet supertyytyväisiä. Voidaanko kokonaisen toiminnan siirtämistä perustella vain näin, vaikka lapsille koulun yhteydessä toimiva eskari on nykylinjausten mukainen, eli kouluissa toimivat nähdään kouluun sopeuttamista edistävinä. Olen itse hyvin varauksellinen tähän, mielestäni linjaukset ristiriidassa. Organisaatio vai lapset edellä?
Päivänkehrässä jatkaisi kaksi ryhmää.
Soukka.
...................
Tulossa yksipuolinen esitys, kompensaatiosta.
Suullinen käsittely ensin KH:ssä.
Jää pöydälle.
___________________
11 Leppävaaran koulun urheiluyläkoulutoiminnan laajentaminen 1.8.2018 lukien
Kokeilua laajennetaan. Leppävaarasta painotus loppuu.
Esityksen mukaan.
12 Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2017
Lukutaito heikkenee.
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteitä arvioitiin asteikolla puuttuva, alkava, kehittyvä ja edistynyt. Espoon suomenkielisen opetuksen kokonaistulos oli siis kehittyvä, jonka sai yhteensä 38% järjestäjistä. Yksikään järjestäjä ei saanut kokonaistulosta edistynyt.
Koulujen palautteen mukaan nykyinen itsearviointijärjestelmä on liian raskas ja työläs, siinä on turhaa päällekkäisyyttä ja toisaalta kyselyissä osioita, jotka eivät ole kaikille vastaajille relevantteja. Jatkossa koulut eivät laadi enää erillistä arviointiraporttia, vaan tekevät lukuvuosisuunnitelman ”pariksi” lukuvuoden arvioinnin, koulu miettii arviointia tehdessään erityisesti sitä, mitä tulisi ottaa huomioon seuraavan lukuvuoden suunnittelussa.
Johtaminen: Kunta10-tutkimuksen mukaan työtehtävien määrä ja kiire olivat lisääntyneet kaikilla tasoilla.
Hallinnon (viraston) henkilöstön itsearviointi. Kaikkien väittämien keskiarvo oli 4,24 (1-6). Kehittämiskohteista keskeisimpiä olivat (suluissa tarkempi määrittely):
1. Työyhteisön hyvinvointiin panostaminen ja työhyvinvointitiimin perustaminen
2. Työtehtävien analyysi säännöllisin väliajoin: tehdäänkö oikeita asioita (sis. perehdytys,
osaamisen jakaminen, tietoisuus toisten tehtävistä ja riskien hallinta)
Opiskeluhuollon itsearviointikyselyyn Kuraattorien keskiarvo oli 4,01 ja psykologien/terapeuttien 3,85.
· Yhteisöllinen oppilashuolto toimii heikohkosti. Henkilöstöresurssit ovat liian pienet.
· Johtaminen on epäselkeää (esimies virastolla, koulua johtaa rehtori, eri käytännöt eri
kouluissa).
Oman äidinkielen ja vähemmistöuskontojen opettajien itsearviointi. Kaikkien väittämien keskiarvo kaikilla vastaajilla oli 4,7 (asteikko 1 = täysin eri mieltä, 6 = täysin samaa mieltä, jossa paras mahdollinen vastaus on aina 6). Oman äidinkielen opettajien keskiarvo oli 5,0 ja vähemmistöuskontojen opettajien 4,0.
Työterveyslaitoksen toteuttama Kunta10-tutkimus selvittää kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin.
Koko kaupungin ja kaikkien Kunta10-vastaajien tuloksiin verrattuna suomenkielisen opetuksen tulokset olivat varsin hyvät. Esimerkiksi tunne työn hallinnasta oli selkeästi Espoon tai Kunta10-kokonaistuloksia parempi. Myös johtamisesta ja työpaikan ilmapiiristä saatiin hyvät tulokset. Toisaalta työpaineiden ja työssä tapahtuvien muutosten määrä (erityisesti perusopetuslinjalla) koettiin hieman suuremmaksi kuin vertailuryhmissä. Perusopetuslinjalla koettiin myös heikohkoa hallintaa työajoissa sekä varsin paljon väkivaltaa asiakkaiden suunnalta (37,2% vastasi kohdanneensa väkivaltaa). Joissakin vastaajaryhmissä koettiin syrjintää ja työpaikkakiusaamista (11,1% opiskeluhuollon henkilöstöstä). Erityisesti opiskeluhuollon henkilöstö koki myös työmäärän lisääntyneen. Suomenkielisen opetuksen kehittämiskohteina ovat työmäärän lisääntymisen tarkastelu suhteessa työpaineiden ja muutosten kokemiseen, syrjinnän kokemisen vähentäminen sekä Kunta10- tulosten toimenpiteistäminen.
Vaara- ja uhkatilanteet Suomenkielinen opetus
2011 3028
2012 2381
2013 2081
2014 2988
2015 3475
2016 5526
__________
Vaara- ja uhkatilanteen aiheuttaja oli 97 prosentissa tapauksista erityisoppilas.
Erityistä tukea saavat ne oppilaat, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen oppilaita oli tilastointipäivänä (20.9.2017) 2 413 oppilasta, mikä on 8,6 prosenttia perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä.

saamme esityksen tästä
kouluterveystutkimuksesta laaja esittely tammi-helmikuussa
Heikentyvien lukutaitotulosten
Koettu työmäärän lisääntyminen
.................
Lisäksi koottiin kysymyksiä.
14 Oikaisuvaatimus vahingonkorvauspäätöksestä
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hylkää vahingonkorvauspäätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen selostusosassa mainituin perustein.
Esityksen mukaan
15 Päätökset ja kirjelmät
Esityksen mukaan.
16 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset
Esityksen mukaan.
Aluepäällikkö Matinkylään- Olari Sari-Minna
17 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset
Esityksen mukaan.
Kokous päättyi klo 21.
Tiedote opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksesta 22.11.2017
22.11.2017 klo 21.01
TIEDOTE ESPOON OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNNAN KOKOUKSESTA 22.11.2017
3 Kokouksessa kuullut selostukset
Lautakunta sai katsauksen Aarnivalkean koulun tilanteeseen.
4 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2018-2019
Keväällä 2018 Espoon kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja Kauniaisissa päättää peruskoulun yhdeksännen luokan arviolta 2713 oppilasta (Espoo 2602 ja Kauniainen 111). Peruskoulun päättävä ikäluokka laskee 47 oppilaalla vuodesta 2017. Perusopetuksen lisäopetuksen päättää 76 opiskelijaa ja maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen 19 opiskelijaa.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi lukioiden aloituspaikkojen enimmäismäärät lukuvuodelle 2018–2019. Esityksen mukaisesti lukioiden aloituspaikkoja Espoossa on vuonna 2018 yhteensä 54 enemmän kuin vuonna 2017.
Lautakunta päätti, että keväällä 2018 tarkastetaan lukiopaikkojen tarve ja tarvittaessa lisätään lukiopaikkoja. Lautakunta päätti myös, että selvitetään englanninkielisen opetuksen lisäämisen mahdollisuutta lukioissa Espoossa. Perusteena on englanninkielisten oppilaiden määrän kasvu ja englanninkielisen opetuksen tarpeen kasvu, sekä Espoo-tarinan tavoite englanninkielisten palveluiden lisäämisestä.
Lisäksi lautakunta vahvisti lukioon pääsyn edellytykseksi Espoossa lukuaineiden tai painotetun keskiarvon vähintään 7,00.
5 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut 1.1.2018 alkaen (kh-asia)
Hallitus on antanut 19.9.2017 eduskunnalle esityksen laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta (HE 115/2017 vp). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia siten, että pieni- ja keskituloisilta perittäviä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettaisiin. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja ehdotetaan alennettavaksi siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu olisi 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen muutoksista liitteen mukaisesti edellyttäen, että hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta hyväksytään eduskunnassa. Muutokset ovat liitteessä punaisella. Ne tulevat voimaan 1.1.2018.
8 Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2018-2019
Lautakunta jätti asian pöydälle.
9 Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen periaatteet sekä iltapäivätoiminnan järjestämismuodot ja palveluntuottajien valintaperusteet
Lautakunta jätti asian pöydälle.
10 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Soukankujan päiväkodin teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelmasta
Tilapalvelut-liikelaitos on pyytänyt opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausuntoa Soukankujan päiväkodin teknisen peruskorjauksen 27.10.2017 päivätystä hankesuunnitelmasta.
Tilapalvelut-liikelaitos on laatinut hankkeesta hankeselvityksen. Hankkeessa ei saada uusia varhaiskasvatuspaikkoja, minkä vuoksi toiminnallista tarveselvitystä ei ole tehty.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta totesi lausuntonaan Soukankujan päiväkodin teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelmasta, että hankesuunnitelman toiminnan tilatavoitteita koskevaan sisältöön ei ole huomauttamista.
Lautakunta edellyttää, että Tilapalvelut-liikelaitos ratkaisee väistötilan Soukankujan päiväkotia varten hyvissä ajoin. Lisäksi lautakunta edellyttää, että hankkeen tilaukseen sisällytetään sisustussuunnittelu käyttäjän kanssa sovitun tarpeen mukaisesti.
11 Leppävaaran koulun urheiluyläkoulutoiminnan laajentaminen 1.8.2018 lukien
Leppävaaran koulussa toimii urheiluyläkoululuokan lisäksi yksi Espoon kaupungin liikuntapainotetun opetuksen luokka. Koululta ja huoltajilta saadun palautteen perusteella opetuksen järjestäminen kahdella erilaisella tavalla on osoittautunut haasteelliseksi mm. tuntijaon vuoksi. Urheiluyläkoululuokkien lisäämiselle nähdään olevan tarvetta, sillä kevään 2017 oppilasvalinnassa huomattiin urheiluyläkoululuokkien ja liikuntapainotetun opetuksen hakijoiden olevan suurelta osin samat.
1. Päätti laajentaa Leppävaaran koulun urheiluyläkoulutoimintaa siten, että kouluun perustetaan lukuvuosille 2018-2021 kaksi seitsemännen vuosiluokan urheiluyläkoululuokkaa (24 oppilasta/ryhmä).
2. Päätti, että Leppävaaran kouluun ei perusteta uusia liikuntapainotetun opetuksen luokkia lukuvuosille 2018-2021.
3. Päätti, että urheiluyläkoululuokkien oppilaaksiotto toteutetaan 1.1.2018 lukien Urhean valtakunnallisten oppilasvalintaperusteiden mukaisesti siten, että espoolaiset hakijat ovat etusijalla.
4. Päätti, että Leppävaaran koulun urheiluluokkien tuntijako voi ylittää vuosiluokalle säädetyn vähimmäistuntimäärän kahdella vuosiviikkotunnilla kullakin vuosiluokalla 7, 8 ja 9.
5. Päätti, että urheiluyläkoululuokalle valitun oppilaan alakoulussa aloittaman A2-kielen opiskelu järjestetään Leppävaaran koulussa Espoossa säädetyn tuntijaon mukaisesti samoin kuin muissakin kouluissa.
12 Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2017
Arviointiraportin tulosten perusteella suomenkielisessä opetustoimessa on ryhdytty toimenpiteisiin. Heikentyvien lukutaitotulosten takia on perustettu lukutaidon edistämisen työryhmä. Ryhmän tavoitteena on kehittää lukutaidon parantamiseksi pitkäjänteisiä, kaikkia kouluja ja kaikkia luokka-asteita koskevia keinoja, jotka voitaisiin ottaa käyttöön lukuvuonna 2018-2019. Tarkoitus on myös selvittää yksityiskohtaisemmin S2-oppilaiden tuloksia ALLU-testissä muun muassa eri kieliryhmittäin.
Lautakunta päätti tehdä selvityspyynnön jatkotoimenpiteistä liittyen henkilöstön hyvinvointiin:
1. Millä tavoin Kunta10-tutkimuksen tuloksia on käsitelty, ja kuinka tarpeellisten toimien toteutumista ja vaikuttavuutta kunkin koulun osalta seurataan? Ovatko kaikki koulut käsitelleet tulokset henkilöstön kanssa ja jos ei, kenen vastuulla käsittelyn seuranta on? Millaista tukea hallinnosta (SUKO ja SITO) on saatavilla kouluille?
2. Kenen/keiden vastuulla on huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista, työssäjaksamisesta ja työmäärän rajaamisesta sellaiselle tasolle, että henkilöstö pystyy suoriutumaan tehtävistään? Toisaalta työmäärän lisääntyminen ja siihen liittyvä uupumus tunnistetaan hallinnossa, mutta todellisia välineitä työn rajaamiseen ei tunnu oleva, mieluumminkin päinvastoin. Kun lisää tehtäviä tulee, niiden selitetään olevan ”virkatyötä” (virkaehtosopimus ei tällaista tunne), josta ei voi kieltäytyä.
3. Millä tavoin henkilöstön työkykyä seurataan, miten tuloksia hyödynnetään käytännön tasolla ja miten tästä saadaan seurantatietoa?
4. Millä tavoin aggressiivisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten aiheuttamiin väkivalta- ja väkivallan uhkatilanteisiin reagoidaan? Suomenkielisen opetuksen arviointiraportissa todetaan, että ongelmatilanteisiin on puututtu kehittämällä johtamista, henkilöstön koulutusta ja puuttumalla oppimisympäristön ongelmakohtiin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
5. Kouluissa on toteutettu/toteutetaan useita suuria muutoksia lyhyellä ajanjaksolla. Onko opetustoimen johto pohtinut opettajien kovasti kaipaaman "muutosvapaan ajanjakson" toteuttamista? Onko niin, että Espoon opetustoimen budjetti nojaa liikaa ulkopuoliseen hankerahoitukseen?
13 Hyvinvointikertomus 2017 – 2021 ja hyvinvointisuunnitelmat (kv-asia)
Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalain (410/2015, 1 §) mukaan kunnan keskeisimpiä tehtäviä, joka tulee säilymään kunnilla myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.
Espoolaisten hyvinvointi on useilla kansallisilla seurantaindikaattoreilla tarkasteltuna keskimääräistä parempi. Keskeiset hyvinvointihaasteet liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin epätasa-arvoiseen jakaantumiseen, nopeaan väestön sekä vieraskielisen väestön kasvuun, ikärakenteen vanhenemiseen, kaupungistumiseen sekä talouden hitaaseen kasvuun.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti merkitä tiedoksi Hyvinvointikertomuksen 2017-2021. Lautakunta myös hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2017-2021 niin, että siinä tullaan huomioimaan vielä nuorisovaltuustolta ja vammaisneuvostolta saadut lausunnot. Lisäksi lautakunta hyväksyi työikäisten hyvinvointisuunnitelman 2017-2021 niin, että siinä tullaan huomioimaan vielä vammaisneuvostolta saatu lausunto.
Lautakunta päätti esittää hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
Lautakunta päätti, että selvitetään Espoon mahdollisuus liittyä UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin ja huomioi mallin tuomia sisältöjä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa.
Lautakunta päätti esittää, että vammaisten lasten ja nuorten tilanteeseen paneudutaan tarkemmin. Ohjelmaan suunnitellaan selkeät toimenpiteet ja seurantamittarit.
Lautakunta päätti esittää, että lasten ja nuorten käyttämien tilojen terveellisyys ja turvallisuus huomioidaan hyvinvointisuunnitelmassa.
