Uudenmaan puoluekokousedustajat koolla Tikkurilassa

TIKKURILASSA on koolla iso porukka puoluekokoukseen valittuja. Tälle kolmannelle  valmistautumiskokoukselle on varattu aikaa viisi tuntia. Naputtelen muistiinpanoja realiaikaisesti

PÄÄTÖS 1.
Uusimaa on puoluehallituksen sääntömuutosesityksen kannalla.

KESKUSTELUA
Kuultiin katsaus puheenjohtajakisaan. Keskusteltiin piirien odotuksista johtopaikoista.  Uudellamaalla on niminä esitetty  Maria Guzeninaa ja Antti Lindtmania. 

NYT on pieni tauko. Täälläpäin on  yhtä päätä käytävä siirtämässä parkkikiekkoa.

KOKOUS jatkuu, nyt ryhdytään käymään läpi ryhmien pohdintoja puolue-kokousaloitteita.

Ensimmäisenä on vuorossa talous- ja veroaloitteet. Hannele Kerola kritisoi puoluehallitusta talouspolitiikan

puutteesta. Hän vastustaa menojen leikkauksia. Viro ei ota velkaa, mutta köyhyys lisääntyy...
Kokoomus pelottelee tavoitteena leikata julkisia menoja.

Hän saa tukea idealle talous- ja veropoliittisen ohjelman, jonka tavoitteena on täystyöllisyys ja oikeudenmukainen verotus (veroja maksettava veronmaksukyvyn mukaan). Erityisenä ongelmana hän nosti varakkaat ihmiset, jotka siirtävät tulojaan ansiotuloista pääomatuloiksi. Mutta myös kritiikkiä tulee. "Velkaantuminen on taitettava". "Verokantaa ei voi syödä."  Lopulta äänestettiin, että Hannelen esitykset saivat tuen. Pääomatulot ja ansiotulot halutaan yhtä suuriksi.

LOHIKEITON jälkeen kokousta jatkettiin.  Työllisyys- energia-jne. aloitteet menivät läpi puoluehallituksen kommenteilla.  Ryhmällä ei ollut huomautettavaa sosiaalialoitteisiin- keskustelua kyllä syntyi. Huolta oli mm. turvakodeista, pienistä eläkkeistä. Veikko Simpanen perustelee Kanta-Espoon demarien esitystä euromääräisestä eläkeindeksin tarkistamista. Sitä vastustettiin: asia kuuluu työmarkkinajärjestöille. Enemmistö tuki Veikon esitystä, ja Veikko kiitti köyhien eläkeläisten puolesta.

MEIDÄN Johanna Värmälä esittelee nyt terveysaloitteita ja oman ryhmänä kantoja niihin.
Nopeasti käytiin läpi.

NYT on vuorossa Eemelin vuoro esitellä sivistyspoliittisia aloitteita. Kiistaa nousi Eta-maiden ulkopuolelta tuleville säädettävästä maksusta opiskelusta. Ryhmämme esitys kaatui. Porukka halusi maksut.

LOPUT niput käytiin ripeästi läpi. Aloitteisiin tuli pieniä lähinnä teknisiä muutoksia.

Eemeli Peltonen

NYT kello on 14.20  listaa lyhenee kovaa vauhtia. Hiukka haparoiden, mutta kuitenkin kaikki asiat saadaan käsiteltyä klo 15:een mennessä. Paitsi ne, jota siirrettiin seuraavaan kokoukseen 6.5.

Demarien sivistys- ja koulutuspoliittisista ohjelmaideoista

SDP nimi otettin käyttöö Forssan kokouksessa  vuonna 1903.

DEMARIEN puoluekokouksen käsittelyyn  Seinäjoella tulee  yhteensä  20 sivistysaloitetta. Niitä työstetään sivistysvaliokunnassa. Jos Uusimaa saa kolme sinne kolme paikkaa, pääsen vaikuttamaan käsittelyyn paikan päällä. Jos Uusimaa saa vain yhden paikan,  edustajamme Eemeli Peltonen vie ryhmämme viestejä.

Eemeli on pyytänyt ryhmän muilta jäseniltä (minulta ja Anu Rajajärveltä) kantoja, joiden pohjalta hän viimeistelee esitystä piirin edustajille. Se käsitellään piirin puoluekokousedustajien kokouksessa.

Omaa kantaani olen hionut keskusteluttamalla neljän facebook-ryhmän jäseniä näistä teemoista. Kiitos keskusteluista. Näin nyt ajattelen. Kuuntelen edelleen.

93. Sivistyspoliittinen ohjelma 
LISTAAN tähän asiakohdat, ja kommentoin, jos siihen on tarvetta. Jollen kommentoi asiakohta on mitä mainioin. Muutama kiittävä nosto kuitenkin.

Ensin kiitoksia

KIITOSTA ansaitsee ote, jolla sivistys-käsitteeseen tartutaan.  Saatteessa kerrotaan, että "sosialidemokraattinen sivistyspolitiikka tavoittelee ihmisten onnea ja iloa. Se tavoittelee maailmaa, jossa jokainen ihminen saa elää ainutkertaisen elämänsä vapaana kivusta, sorrosta, tietämättömyydestä ja köyhyydestä. Maailmaa, jossa jokainen ihminen saa elää rikkaan elämän ihmisenä, päämääränä itsessään." 2. luvussa sivistys nostetaan esiin maailnan ja ihmisyyden ymmärtämisenä. Kauniisti ja fiksusti sanailtu.

A.S. Neillin (Summerhill-guru) ajatus vapaudesta, jota rajaa vain toisten vapaus, on timanttia. Lapsi on  tekstissä hienosti keskiössä. Tasa-arvon määrittelyyn kytketään yksilö.

Koulutus asetetaan sivistyksen välineeksi. Koulutus ei tähtää vain työhön -elämä ei ole vain työtä varten.  Elämän (ja koulutuksen) tavoitteena  on siis täysivaltainen kansalainen (ei alamainen), joka ei ole kuuliainen vaan uskaltaa kyseenalaistaa ja haluaa toimia ja vaikuttaa maailmaan yhdessä.

 Tasa-arvoa varhaisella kasvatuksella

"Mitä varhemmin organisoitu kasvatus alkaa, sitä paremmin taustasta johtuvia eroja voidaan kaventaa." Varhaiskasvatus on tehtävä velvoittavaksi 4-vuotiaasta alkaen.

Kannatan. Juuri tässä iässä voidaan puuttua syrjäytymiskehitykseen.

Kaikille yhteinen koulu

Ryhmä on huolissaan koulujen jakautumisesta. Se uskoo lähikouluun ja kaikille yhteiseen opetukseen.  Suositellaan ns. positiivista diskriminaatiota.

Todella tärkeä asia (ks myös erillinen aloite).

Elämäntaito

Uudeksi oppiaineeksi ehdotetaan  elämäntaitoa ( kaikille yhteinen maailmankatsomusaine). Kannatan. Myös taloudellisista syistä.

Ryhmä ehdottaa, että ylemmillä peruskoululuokilla elämäntaito korvautuu filosofialla ja uskontotiedolla. Se on turhaa.

Valitettavasti tämä ehdotus voi toteutua vasta seuraavan ops-kierroksen aikana 2020-luvulla.

Kansalaistaito

Kansalaistaitoa toivotaan uudeksi oppiaineeksi. (Yhteiskunnallisen kasvatuksen tiedollinen pohja tulee antaa jokaiselle uudessa oppiaineessa, kansalaistaidossa).

Kannatan. Arjen hallintaan tarvitaan ohjausta. Mutta eihän se mikään uusi aine ole. Se poistettiin peruskoulusta 2004 opetussuunnitelmauudistuksessa. Mutta samalla jouduttaisiin pohtimaan terveystiedon asemaa (se on ollut keskeinen osa kansalaistaitoa).

Valitettavasti tämäkin ehdotus voi toteutua vasta seuraavan ops-kierroksen aikana 2020-luvulla.

Taito- ja taideaineita lisää

Ryhmä haluaa lisää taito- ja taideaineita. Tekemällä oppimista tulee vahistaa. Learning by Dewey:-). Hyvä ehdotus. Valitettavasti tämäkin ehdotus voi toteutua vasta seuraavan ops-kierroksen aikana 2020-luvulla.

"Liikunnasta tehdään osa jokaista koulupäivää."

Ehdottoman hyvä asia. Koulun päivärytmiä voisi muuttaa (keskelle päivää 75 minuutin tauko, johon voi pudottaa erilaisia kerhoja).  Isommat oppilaat ohjaamaan pienempien pelejä; toimintaa saataisiin tauoille. Pihat kuntoon, välineita tarjolle, avustajat ulos opettajan kaveriksi valvomaan ja ohjaamaan, ei aikuinen avustava työntekijä tarvitse kerran tunnissa varttitunnin taukoa opehuoneessa! Ulkopuolisten toimijoiden kerhoja koulupäivän päätteeksi. Ja opettajat voivat esim alakoulussa käyttää liikuunallisia opetusmenetelmiä, ulkomatematiikkaa jne.Joka koulussa pitäisi tehdä päätös, että koko koulupäivää ei olla sisällä. Oppivelvollisuusikäisille tulisi myöntää liikuntatoimen taholta ilmaiset liikuntapassit, jotka oikeuttavat kaupungin esim. uimahallien ja kuntosalien käyttöön. Koulu voisi siirtyä oppilaiden kohdalla "kokonaistyöaikaan": jokainen koulupäivä 8 - 15 tai 9 - 16. Oppituntien ulkopuolisella ajalla mm. liikkumista.

Enemmän liikkumista, ei ehkä liikunnan oppitunteja. Liikunnan tuntien määrän lisääminen (joku heittää tunti päivässä) ei onnistu keskikokoisissakaan kouluissa- liikuntasaliin mahtuu vain 30-36 tuntia viikossa. 

Yleissivistystä ja ammattitaitoa

Molempia tarvitsevat kaikki. Näin on.

Ryhmän mukaan "Opiskelijan vapautta suorittaa omien tavoitteidensa mukainen toisen asteen koulutus pitää lisätä ja mahdollistaa ammatillisten ja yleissivistävien aineiden yhdistäminen." Uudet innovaatiot syntyvät rajapinnoissa.

"Yhteistyötä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kesken tulee syventää kaikilla tasoilla". "Yhtenäisellä toisella asteella nykyinen ylioppilastutkinto, ammatilliset tutkinnot ja useamman tutkinnon suorittaminen niin sanottuna yhdistelmätutkintona säilyvät. Tutkintokohtaiset opintovaatimukset säilyvät nykyisessä muodossaan."

Sopii. Tiloista ja hallinnosta on saatavissa synergiaetua. Campuksia, koulutusalueita, joissa olisi kaikki mahdolliset synergiaedu.

En kannata nuorisokoulua. Kaksoistutkintohan on jo olemassa.

Korkeakoulujen hakijasuman purku

Korkeakoulutuksen tarjontaa lisätään. Jotta suomalaiset voidaan nostaa maailman koulutetuimmaksi kansaksi, täytyy korkeakoulutuksessa opintonsa aloittavien määrä nostaa vuositasolla 40 000 aloittajaan. Hakijasuman purkamiseksi korkeakoulutuksen tarjontaa tulee lisätä myös määräaikaisella ohjelmalla.

Hyvä. Mutta ei onnistu leikkaamalla samaan aikaan yliopistojen määrärahoja.

Osaamisperusteinen tutkinto

Ammatillisella puolella suositaan näyttötutintoja.
"Osaamisperusteinen tutkinto" on hieno idea.

Opin polku

Koulutusjatkumo yhtenäiseksi. Ei poissulkevia valintoja liian varhain.

Erinomainen idea. Suomi taitaa tässä asiassa olla tosi edelläkävijä. Meillä ei ole umpiperiä.

Varhaiskasvattajien  koulutukseen lisäpanostusta

"Lisätään varhaiskasvattajien koulutusta, jotta he opetuksena ja ohjaamisensa yhteydessä tunnistavat lasten erityisiä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia."

Tärkeää, mutta toimimme nyt päinvastoin. Laskemme kelpoisuusvaatimuksia.

Työssäoppimiseen laatukriteerit

Ammatillisella puolella lisää työssäoppimista: "Laaja työssäoppiminen edellyttää laatukriteereitä, joilla varmistutaan siitä, että tutkinnon suorittaminen on laadukasta ".

OK

Korkea-asteelle lisää tieteellistä ajattelua

Lisää tieteellistä ajattelua.

Juuri näin.

Oikeus osaaamisen päivittämiseen

Tarvitaan joustavia valintaväyliä. "Hyvä työnantaja arvostaa työntekijöidensä osaamisen kehittämistä investointina" Jokainen tarvitsee osaamisen kehittämistä. "

"Aikuisten koulutustason nostamiseksi on käynnistettävä uusi aikuisten osaamisen nostamishanke, jonka avulla 200 000 pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevaa aikuista suorittaa toisen asteen ammatillisen tutkinnon."

"Jokaiselle kansalaiselle tulee antaa mahdollisuus osallistua aikuiskoulutukseen taloudellisesta ja ammatillisesta asemasta riippumatta. "

"Yksilön asemaa vahvistavat koulutustilit toteutetaan niin, että ne vahvistavat kaikkien oikeutta osaamisen kehittämiseen." "Aikuiskoulutustuki kattaa myös laajat työelämävalmiudet."

Hienoja tavoitteita.

Vapaata sivistystyötä arvostetaan. 

"Vapaata sivistystyötä vahvistetaan koulutuksellisesti aliedustettujen ryhmien tavoittamisen välineenä."

Todella tärkeää. Ja samaan aikaan sinne on tehty kammottavat leikkaukset.

Opettajien palkkausjärjestelmä

Opettajien palkkausjärjestelmiä on uudistettava, jotta heidän todellisuudesta tekemästään työstä maksetaan" (kokonaistyöaika).

Juuri näin. Mutta vaatii lisää rahaa.

Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen rahoitus
"Suomalaista koulutusjärjestelmää on rakennettu sosialidemokraattien johdolla peruskoulu-uudistuksesta lähtien kaikille avoimen koulutuksen ja koko ikäluokalle yhteisen
perusopetuksen perustalle."

"Mahdollisuudet tutkinnon suorittamiseen on pyritty tekemään tasa-arvoiseksi tohtorin tutkintoon asti maksuttomalla koulutuksella sekä laaja-alaisella opintososiaalisten etujen järjestelmillä."

Koulutus olkoon jatkossakin maksuttomana. Kannatan.

Toisaalla ryhmä esittää, että Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten tulee osallistua oman koulutuksensa kustannuksiin. Tätä vastustan.

Koulutusvientiin (mm. järjestelmäosaaminen) kannattaa panostaa.Tilauskoulutus tulee mahdollistaa kaikille koulutustasoille. Tätä kannatan.

Yhtenäinen opintotukijärjestelmä

Opintotukijärjestelmä yhtenäistetään yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tukee elinikäistä oppimista.
Koulutusjärjestelmää kehitetään niin, että aikuinen voi joustavasti aikuiskoulutustukia käyttäen opiskella uuden tutkinnon tai sen osia

Hyvä.

Tämä on tosi iso juttu. Hmmm.

Ryhmä esittää, että  "Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa rahoitusvastuu siirretään valtiolle."   "Sosialidemokratia on kuntien demokraattisen itsehallinnon vankka tukija, mutta koulutuksellisen tasa-arvon periaate on syytä asettaa kunnallisen itsehallinnon edelle, tilanteissa, joissa nämä periaatteet ovat keskenään ristiriidassa."

Tämä vaatii paljon keskustelua. Mitä tehtäviä kunnille jää, jos koulutuskin siirtyisi niiltä pois. Paluu siis tiukkoihin valtionosuusnormeihin?


Sitten kritiikkiä 

Kun mennään konkretiaan, teksti alkaa minulla tökkiä. Neljästä syystä: (1) Näen valtavan kuilun sen välillä, mitä halutaan tavoitteeksi, ja mitä todellisuudessa juuri nyt tehdään (mm. leikkauksilla). Jargon  lisää epäuskottavuutta. On kuin kirjoittaisimme joulupukille lahjalistaa. Jos rahaa olisi. (2) Tuntuu, ettei koulutusjärjestelmämme vakavimpia ongelmakohta tunnisteta; pyörimme lillukan varsissa. Vakaavasti otettavat tutkijat kuten Jouni  Välijärvi vaativat ohjelmiin tilaa yksilöllisyydelleja oman intohimon löytämiselle. Sahlberg vaatii vähemmän yhteistä opetusta. Näihin haasteisiin olisi otettava kantaa. (3) Monen esityksen kohdalla ajoitus on outo. Esim. perusopetusta voidaan aikuisten oikeasti mullistaa vasta 10 vuoden kuluttua. Osa tavoitteista on jo toteutettu (esim. oppilaskunnat. Kielten ja kultturien opetuksen asemaa on vahvistetaan juuri uudessa opsissa ) ! (4) Monet esitykset eivät saa mitään tukea tutkimuksista.

Ensimmäinen vieras kieli

"Ensimmäinen vieras kieli tulee aloittaa jo varhaisopetuksessa kielikylvynomaisena oppimista ja leikkiä yhdistävänä kokonaisuutena. " Kannatan leikkiä, laulua ja letunpaistoa eri kielillä, mutta kaikkein tärkeintä on saada valmidet koulun opetuskieleen. Suomen kieltä pitäisi vielä vahvemmin opettaa ja kukoistuttaa päiväkodissa. Lapsilla on todella paljon kielen kehityksen häiriöitä, pojat eivät lue mielellään jne. Tämän tulee pikemmin olla  kasvavan maahanmuutonkin vuoksi painopiste. 

Kielenopetus edellyttää myös kielenopetuksen opintoja. Ajatus on luksusta, johon ei kyllä nyt ole varaa.

Toinen ja kolmas vieras kieli 

Ryhmän mukaan toinen vieras tulisi aloittaa toisella luokalla. Ja toinen kotimainen viidennellä. Kaikki siis lukisivat kolmea vierasta kieltä- ja maahanmuuttajat vielä suomea. Nyt mennään kyllä liian lujaa. Pisan(kin) mukaan nyt on keskityttävä koulun opetuskielen hallintaan.

Oppivelvollisuuden pidentäminen

Ryhmä toteaa ihan oikein: matala koulutus syrjäyttää. Tuottavuus kasvaa osaamisesta. Jotta osaaminen olisi  riittävään laaja-alaista,  ryhmä haluaa pidentää  oppivelvollisuutta. "Koko ikäluokalle pitää varmistaa toisen asteen tutkinto ja työmarkkinoille tähtäävä tutkinto."

Ideologisesti arvokas tavoite, mutta pakko ei ratkaise ei syrjäytymistä eikä osaamisaukkoa. Ideaan liittyy ilmeisesti lukiotutkinnon muuttaminen?

Eri-ikäisten yhteisopetus

Kouluun ryhmä esittää "eri-ikäisten oppilaiden yhteisopetusta, jossa vanhemmilla oppilailla on
oma roolinsa nuorempien oppilaiden opettamisessa ja opastamisessa. Tällöin nuoremmat oppilaat voivat saada roolimalleja vanhemmista oppilaista ja vanhemmat sekä oppia vastuunkantoa, että hahmottaa paremmin oppimaansa. Toisen oppilaan oppimisprosessin tukeminen toimii omaakin oppimista vahvistavana ja syventävänä opetusmuotona."

Tärkeitä asioita (mm. matematiikka) on kerrattava  tarpeeksi mm. eri-ikäisten yhteisopetuksena. Kertaus on opintojen äiti.

Hieno idea, joka on peräisin Jenan kouluista 1930-luvulta. Yhdysluokkia on Suomessa arvostettu, ja niitä on muodostettu myös pedagogisin perustein sekä meillä että muualla. Opettajien kokemukset jakautuvat jyrkästi. Metodi vaatii oikeanlaista osaamista. Tutkimusnäyttö eri-ikäisten yhteisopetuksen vaikutuksesta myönteisiin oppimistuloksiin on kuitenkin olematon mm. Hattien (2009)  80 miljoonaa oppilasta koskevien meta-analyysien synteesin mukaan. Nuorimmat näyttävät erityisesti kärsivän.  Eri-ikäisten kohtaamiselle on kevyitäkin malleja mm. kummiluokka- ja välkkäritoiminta jota kannattaisi kehittää. Imatralla lukiolaiset  kuulema opettavat yläkoululaisia.

Digitaalisuususko

On totta: "Tuomalla digitaalisuuden osaksi koko koulutusketjuamme luomme uusia mahdollisuuksia kaikille oppijoille varallisuuteen tai asuinpaikkaan riippumatta."

Miksei näinkin: "Aktiivista oppimiskäsitystä vahvistavaa opetusta tulee tukea joukkoistetulla ja yhteisöllisellä oppimateriaalituotannolla. "

Avoimet oppimateriaalit ovat tulevaisuutta, 

Kammoksun kuitenkin ajatusta, että tarjolla olisi vain harrastelijoiden tuottamia materiaaleja. Olemme vakavan tieteellisen kriisin äärellä, jos korvaamme episteemisen tieto-käsityksen subjektiivisellä tietämis-käsitteellä.

Korkea oppi ja totuuden etsiminen

Yhdistetään yliopistoja ja ammattikorkeakouluja.

Ymmärrän ideologisesti. Mutta nyt ei pidä hötkyillä. Molemmat oppilaitosmuodot ovat jo nyt kaaoksessa.

No joo. Olkoon.

Opettajuus

On totta: "Opettajuus on yhteiskunnan kehityksen ja digitaalisten materiaalien kehittymisen myötä suuressa murroksessa".

Mutta tämä  ratkaisu ei riitä: " Opettajien osaamista kaikenlaisten oppijoiden mentorina vahvistetaan."

Joustavuus

"Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus siirtyä joustavasti opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen tai toisin päin oman elämäntilanteensa ja tarpeidensa mukaisesti." Miksei.

Tiedekasvatus

Tiedekasvatus halutaan läpäisyaiheeksi. Tutkijoita toivotaan kertomaan kouluihin työstään.  Mikäpä itse ideassa vikana. Tieteellinen ajattelu on demarien ikiperintöä. Mutta tämäkin teema toteutuu jo uudessa opetussuunnitelmassa.

Oma maailmankatsomus

Jokainen rakentakoon oman maailmankatsomuksensa vapaasti. Kouluihin lisää mahdollisuuksia arvioida asioita kriittisesti. Täysin linjassa kriittisen ajattelun esiinnoston kanssa. Tukee ajatusta kaikille yhteisestä katsomusaineesta.

Osa oppinnoista pitää voida suorittaa ulkomailla
Kyse siis korkea-asteesta. Eikös näin ole jo nyt.

Muuta sivistysaloitteet

94. Nuorten koulutus tukemaan työllistymistä
Ei palkka-alelle. Kyllä oppisopimuskoulutukselle. Lisää opinto-ohjausta. Norjan mallista mallia.
PH yhtyy.
MH yhtyy.

95. Muutosturvajoukot ammattiin valmistuville
Jokainen nuori tarvitsee opiskelu- tai työpaikan. Samanlaista palvelua kuin irtisanotuille. Koulun tulee kantaa enemmän vastuuta työpaikan saannista.
PH yhtyy.
MH yhtyy. 

96. Opintorahapainotteinen opintotuki opiskelijan opintojen mahdollistajana
PH yhtyy huoleen.
Niin MH:kin (vaikka asia lienee löyty seuraavien vuosien osalta toisinpäin lukkoon).

97. Maksuton koulutus säilytettävä/ 98. Maksuton korkeakoulutus säilytettävä kaikille opiskelijoille/99.  Yhteisvastuulliseen korkeakoulutuksen rahoitukseen
Kyse on yliopistojen oikeudesta periä maksua eräistä maista (EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta) tulevilta opiskelijoilta
PH:yhtyy.
MH: vastustan maksullisuutta toisin kuin puoluehallitus.

100. Ajokortti eräiltä ammattialoilta valmistuville
Esityksen on tehnyt espoolainen osasto (Kara- ja Viherkallio): kohtuullinen avustus.
PH:yhtyy (jotenkin muutettuna).
MH kannattaa.

101. Toisen pakollisen kielen asemaa tarkasteltava kriittisesti/ 102. Svenska bör förbli obligatorisk i finska skolor.
Siis kaksi keskenään osittain ristiriitaista aloitetta. Toisessa  esitetään perinpohjaista selvitystä "Pakkoruotsin" hyödyistä ja haitoista. Toisessa halutaan pakollisuuden säilyvän.
PH: haluaa uusia opetustapaa enemmän motivoivaksi.
MH ei näe perusteita muuttaa  tässä vaiheessa ruotsinkielen asemaa. Se pakottaisi avaamaan myös koko käynnissä olevan perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessin. Seuraavan kerran asia on ajankohtainen ehkä noin  10 vuoden kuluttua kun tehdään uutta tuntijakoa.

103. Yhtenäiseen toisen asteen koulutukseen.
Kyseessä on demarien pitkään ajama hanke ajaa alas rinnakkaiskoulu. Vetoketju on nyt peruskoulun ja II-asteen välissä.  Kyse on siis lukion ja ammatillisten oppilaitosten tietynasteisesta fuusiosta. Aloitteen tekijät haluavat opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia tehdä joustavia valintoja. Heidän mielestään  peruskoulun loppuvaihe on väärä aika tehdä isoja valintoja. Kaikilla aloilla vaaditaan yleissivistystä.
PH: yhtyy: SDP ajamaan yhtenäistä toista astetta.
MH ei innostu tästä Ruotsista kopioidusta ideasta tutkimusnäytön vuoksi- vaikka ymmärränkin asian ideologisen perusteen.  Ruotsin kokemukset ns. nuorisokoulusta ovat kurjia.  Yhteistyö on mahdollista jo nyt. Pyrkimykset lisätä yleissivistävien aineiden opiskelua ammartillisissa oppilaitoksissa ovat arvokkaita, mutta tulokset ohuita.
Suomi tarvitsee myös erityisesti sivistysyliopisto-opintoihin panostavia toisen asteen oppilaitoksia.

104. Oppivelvollisuus on pidennettävä kattamaan toisen asteen koulutus.
PH kannattaa.
MH ymmärtää tavoitteen ideologisen perusteen. Menköön siksi, mutta syrjäytymiskehitys ei tällä ratkea. Oikea ratkaisu on vahva panostaminen perhetyöhön, varhaiskasvatukseen, ja perusopetuksen moniammatilliseen toimintaan ja  tukitoimiin. Tämä hallitus on valitettavasti tehnyt ja tulee vielä tekemää koulutukseen kohtalokkaita leikkauksia ja vääriä päätöksiä. 

105. Jokaiselle oppilaalle laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma
Huonosti koulussa menestyvien tasoa pitää pyrkiä nostamaan. Selvitettäisiin kullekin paras opiskelutapa.Opinto-ohjaaja tai erityisopettaja tekisi sen.
PH on suunnitelmallisen tuen kannalla (muokattu siis)
MH vastustaa. Opettajien työ muuttuu yhä enemmän lomaketyöksi. Laaditaan suunnitelmia, mitä tehtäisiin, jos olisi aikaa ja resursseja.  Tähän työhön ei osoiteta työaikaa. Lomakeidiotismista  on karmeat kokemuksen Ruotsista. 

106. Sivistys SDP:n kantavaksi teemaksi
Nostetaan sana sivistys työn ja oikeudenmukaisuuden  rinnalle.
PH: Demarit ovat aina olleet sivistysliike.
MH kannattaa lämpimästi- ja vaatii, että se myös näkyy leikkauksissa.

107. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustieto osaksi poliittisia päätöksentekoprosesseja.
PH yhtyy
MH: Hyvä idea.

108. Katsomusaineiden opetusta on uudistettava yleissivistävässä koulutuksessa.
PH tavoitteena uusi oppiaine.
MH: Kannattaa. Siveysoppi-oppiaine on ollut demarien ja muiden edsityksellisten voimien tavoite 1900-luvun alusta saakka.  Kannata  sitä myös siksi, että monilta katsomusaineiden opettajilta puuttuu opettajankoulutus. 

109. Julkisen tutkimusrahoituksen kehittäminen ja yliopistolain muuttaminen
PH: Palkkatiedot saatava julkisiksi
MH: OK. Yliopistojen osalta koulutuspolitiikka on raskaasti epäonnistunut. 

110. Koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen kouluvalintoja linjaamalla
Kyseessä on siis aloite, jossa ollaabn huolissaan koulujen jakautumista suosittuihin ja epäsuosittuihin.
PH: Yhtyy
MH: Yhtyy. Kaikki koulut on pidettävä laadukkaina.

111. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei saa rajoittaa.
PH: Yhtyy (tulevaisuudessa)
MH: Yhtyy ja pitää meneillään olevaa suuntausta kohtalokkaana.

112. Osaavan työvoiman turvaaminen pitkällä aikavälillä.
Toisen asteen hakijasumaa purettava
PH yhtyy huoleen.
MH Yhtyy. Ammatit ovat nyt anomalia-tilassa.  Ketään ei kuitenkaan hyödytä kouluttautuminen kivaan ammattiin, jossa ei ole töitä.

Realiaikainen raportti valtuuston kokouksesta

ESPOON valtuusto  kokoontuu maanantaina 14.4.  kokoukseen. Raportoin tässä blogissa kokouksesta realiaikaisesti

Valtuusto. Esityslista 14.04.2014 klo 17:30

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

OK

Kokous keskeytettiin, ja valtuustolle esitellään 9 kunnan metropoliesiselvitystä. KH:n puheenjohtaja kertaa, että Espoosta tämä erityinen kuntajakoselvitys tehdään, koska se on pakko. Suurhelsinkin olisi

Ei ollut kivaa kuultavaa selvitelijöiden korville.

vahingollinen. Tilalle metropolikaava 14 kuntaa varten. Nyt selvitys kannattaa lopettaa. Metropolihallintoakaan ei tarvita.

NYT valtuutetut saavat kysyä. Kysyvät ja kritisoivat.

KELLO on nyt 18.45. Kokous jatkuu nyt.

2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Demari toinen tarkastaja. Leena Luhtanen 

3. Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamiseen otettavalle lainalle
KH esittää, että takaus myönnetään 20 vuodeksi maksimissa 15 miljoonan lainalle. Keskustelua on käyty siitä, että myös tytöt pääsevät jäälle.

Valtuuston keskustelu alkoi.  Takaus myönnnettiin pitkien puheiden jälkeen. Sitten oli kahvitauko.

TAUON jälkeen kello 20.10. kaupunginjohtaja piti katsauksen Länsimetron tilanteesta.

Nyt alkaa keskustelua

RAPORTTI jatkuu pian.

4. Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille.

Espoo takaa 690  miljoonan lainat 35 vuodeksi. Vaikka asia on käytännössä tekninen, puhetta tulee varmasti, nyt kun Länsimetron jatko on epävarmaa. Pakko tehdä päätös, koska rakennuskustannukset ovat nousseet. Näyttää siltä, että metron rakentamista ei jatketa, ennenkuin valtio tekee päätöksen. Asiaan palattaneen keväällä 2016.

Bymanin palautusesitys kaatui. KH:n esitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.

5. Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen investointien osalta.
Espoo lisää budjettiin  12,3 miljoonaa.

Hyväksyttiin yksimielisesti.

6. Espoon monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 hyväksyminen

Espoon monikulttuurisuusohjelma 2014-2017 korvaa edellisen kaupungin kotouttamisohjelman eli Espoon monikulttuurisuusohjelman 2009-2012.  11.3 %:lla muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Toimentulotuen piirissä puolet lapsista. Veikkaanpa, että Persuilla on paljon sanottavaa. 

Maria Guzenina-Richardson piti hyvän vastapuheen, jossa hän tuomitsi rasismin.

Persujen palautusesitys kaatui.  Persut tykittävät nyt yksittäisiä muutoksia. Monet valtuutetut kävivät korostamassa, että  rasismia on yhä.

 Persujen palautusesitys kaatui.  Persut tykittävät nyt yksittäisiä muutoksia.

Monet valtuutetut kävivät korostamassa, että  rasismia on yhä. Demarien Ali piti hyvän puheen. 

Kun äänestettiin, Persujen esitykset kaatuivat. KH:n  esitys hyväksyttiin,

7. Asuntopoliitinen ohjelma

Yksimielisesti pöydälle.

8. Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta
Bymanin aloite. 

Yksimielisestu pöydälle


9. Valtuustoaloite syömäkelpoisen ruuan hyödyntämisestä ja tähderuokailun kokeilemisesta Espoossa

Vastauksessa todetaan, että aikaisemmat kokeilut huomioiden voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että tähderuokailulla ei saavuteta sen aiheuttamiin kustannuksiin nähden vastaavaa välitöntä taloudellista hyötyä. Sen sijaan ekologiset hyödyt näyttäytyvät kokeiluissa positiivisilta. Espoolaisen Aarnivalkean alakoulun oppilaat ovat ideoineet projektin, jossa tähderuoan myyntiä kokeillaan ja yhteisöllisyyttä koulun sisällä lisätään. Espoo Catering lähtee mukaan tähän kokeiluun tämän kevään aikana ja seuraa kokemuksia ruoan myynnistä ja miettii niiden perusteella mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

Muutama puheenvuoro. Kaikille kokeilu sopii.  KH:n esitys hyväksyttiin. Toivomukset myös.

10. Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä
KH: Vastaus merkitään tiedoksi. Tärkeä asia.

Jäi pöydälle. Kokous päätettiin 23.07.

Puoluekokouksen sivistysaloitteet

DEMARIEN puoluekokouksen käsittelyyn  Seinäjoella tulee  20 sivistysaloitetta. Olen mukana Uudenmaan ryhmässä, joka perehtyy niihin.  Kuulen mielelläni muiden ajatuksia.

93. Sivistyspoliittinen ohjelma  (ks. erillinen blogilastu)

94. Nuorten koulutus tukemaan työllistymistä

Ei palkka-alelle. Kyllä oppisopimuskoulutukselle. Lisää opinto-ohjausta. Norjan mallista mallia.

PH yhtyy

95. Muutosturvajoukot ammattiin valmistuville

Jokainen nuori tarvitsee opiskelu- tai työpaikan. Samanlaista palvelua kuin irtisanotuille. Koulun tulee kantaa enemmän vastuuta työpaikan saannista.

PH yhtyy

96. Opintorahapainnotteinen opintotuki opiskelijan opintojen mahdollistajana

PH yhtyy huoleen.

97. Maksuton koulutus säilytettävä

PH:Maksuttomuutta  ei voida taatat kaikilla koulutustasoilla.

98. Maksuton korkeakoulutus säilytettävä kaikille opiskelijoille.

PH:Maksuttomuutta  ei voida taatat kaikilla koulutustasoilla.

99.  Yhteisvastuulliseen korkeakoulutuksen rahoitukseen

Tässä kannatetaan oikeutta periä maksua eräistä maista (EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta) tulevilta opiskelijoilta

PH:yhtyy

100. Ajokortti eräiltä ammattialoilta valmistuville

Esityksen on tehnyt espoolainen osasto (Kara- ja Viherkallio): kohtuullinen avustus.

PH:yhtyy (jotenkin muutettuna)

101. Toisen pakollisen kielen asemaa tarkasteltava kriittisesti¨

Tässä esitetään perinpohjaista selvitystä hyödyistä ja haitoista.

PH: haluaa uusia opetustapaa enemmän motivoivaksi.

102. Svenska bör förbli obligatorisk i finska skolor.

Esityksessä halutaan pakollisuuden säilyvän.

PH: ok.

103. Yhtenäiseen toisen asteen koulutukseen.

Perukoulun loppuvaihe on väärä aika tehdä isoja valintoja. Kaikilla aloilla vaaditaan yleissivistystä.

Opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia tehdä joustavia valintoja.

PH: SDP ajamaan yhtenäistä toista astetta.

104. Oppivelvollisuus on pidennettävä kattamaan toisen asteen koulutus.

PH kannattaa

105. Jokaiselle oppilaalle laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma

Huonosti koulussa menestyvien tasoa pitää pyrkiä nostamaan. Selvitettäisiin kullekin paras opiskelutapa.Opinto-ohjaaja tai erityisopettaja tekisi sen.

PH on suunnitemallisen tuen kannalla (muokattu siis)

106. Sivistys SDP:n kantavaksi teemaksi

Nostetaan sana sivistys työn ja oikeudenmukaisuuden  rinnalle.

PH: Demarit ovat aina olleet sivistysliike.

107. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustieto osaksi poliittisia päätöksentekoprosesseja.

PH yhtyy

108. Katsomusaineiden opetusta on uudistettava yleissivistävässä koulutuksessa.

PH tavoitteena uusi oppiaine.

109. Julkisen tutkimusrahoituksen kehittäminen ja yliopistolain muuttaminen

PH: Palkkatiedot saatava julkisiksi

110. Koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen kouluvalintoja linjaamalla

PH: Yhtyy

111. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei saa rajoittaa.

PH: Yhtyy (tulevaisuudessa)

112. Osaavan työvoiman turvaaminen pitkällä aikavälillä.Toisen asteen hakijasumaa purettava
PH yhtyy huoleen.

Demarien sivistyspoliittinen ohjelma

SEINÄJOEN puoluekokouksessa hyväksytään sivistyspoliittinen tulevaisuusohjelma. Sen on valmistellut  SDP:n sivistyspoliittinen työryhmä.  Ohjelmassa on yhteensä 24 sivua ja 11 asiakohtaa.

Saatteessa kerrotaan, että "sosialidemokraattinen sivistyspolitiikka tavoittelee ihmisten onnea ja iloa. Se tavoittelee maailmaa, jossa jokainen ihminen saa elää ainutkertaisen elämänsä vapaana kivusta, sorrosta, tietämättömyydestä ja köyhyydestä. Maailmaa, jossa jokainen ihminen saa elää rikkaan elämän ihmisenä, päämääränä itsessään." Kauniisti sanailtu.

LISTAAN tähän asiakohdat, ja kommentoin, jos siihen on tarvetta. Jollen kommentoi asiakohta on mitä mainioin.

1. Vapaus kasvaa tasa-arvosta
Kappas mukaan on valuttu A.S. Neillin (Summerhill-guru) ajatus vapaudesta, jota rajaa vain toisten vapaus. Lapsi on  tekstissä hienosti keskiössä. Tasa-arvon määrittelyyn kytketään yksilö. Hyvä.

2. Sivistys kasvaa jakamalla
Hienoa, että sivistys nostetaan esiin maailnan ja ihmisyyden ymmärtämisenä.

3. Kysymisen iloon
Työ on siis tärkeää- mutta elämä ei ole vain työtä varten. Kriittisyyttä korostetaan.

4. Ihmisyys on yhteistoimintaa
Emme ole alamaisia vaan kansalaisia. Ei vain kuuliasuutta- myös kyseenalaistamista. Kansalaisuus on halua toimia. Sic.  

Koulun kasvatustavoitteena on täysuvaltainen kansalainen, joka voi vaikuttaa. 

Kouluun ryhmä esittää "eri-ikäisten oppilaiden yhteisopetusta, jossa vanhemmilla oppilailla on
oma roolinsa nuorempien oppilaiden opettamisessa ja opastamisessa. Tällöin nuoremmat oppilaat voivat saada roolimalleja vanhemmista oppilaista ja vanhemmat sekä oppia vastuunkantoa, että hahmottaa paremmin oppimaansa. Toisen oppilaan oppimisprosessin tukeminen toimii omaakin oppimista vahvistavana ja syventävänä opetusmuotona." 

Oppilaille vaaditaan demokratiaa! Joka kouluun oppilaskunta. Myös ongelmia tulisi ratkoa lasten yhteistoiminnan avulla. Ajassa ollaan! 

5. Vapaaseen ja vastuulliseen ihmisyyteen
- Kieli on kysymys.
Kielten ja kultturien opetuksen asemaa on vahvistetyava. 

Tiedekasvatus halutaan läpäisyaiheeksi. Tutkijota kertomaan kouluihin työstään. (oudossa paikassa).

- Taito elää ja toimia
Jokainen rakentakoon oman maailmankatsomuksensa vapaasti. Kouluihin lisää mahdollisuuksia arvioida asioita kriittisesti. 

Uudeksi oppiaineeksi ehdotetaan 1. elämäntaitoa (Yhden kaikille yhteisen maailmankatsomusaineen, elämäntaidon;  Ylemmillä peruskoululuokilla elämäntaito korvautuu filosofialla ja uskontotiedolla. Hmmm.) ja 

2. kansalaistaitoa (Yhteiskunnallisen kasvatuksen tiedollinen pohja tulee antaa jokaiselle uudessa oppiaineessa, kansalaistaidossa). Kannatan.

- Luo ja tee
Ryhmä haluaa lisää taito- ja taideaineita. Tekemällä oppimista tulee vahistaa. Learning by Dewey:-) 

"Liikunnasta tehdään osa jokaista koulupäivää."

6. Huominen nousee osaamisesta
Matala koulutus syrjäyttää. Tuottavuus kasvaa osaamisesta. Jotta osaaminen on riittävään laaja-alaista, pidennetään oppivelvollisuutta. "Koko ikäluokalle pitää varmistaa toisen asteen tutkinto ja työmarkkinoille tähtäävä tutkinto." (Hmm. lukio ei siis riitä?). 

Jotta suomalaiset voidaan nostaa maailman koulutetuimmaksi kansaksi, täytyy korkeakoulutuksessa opintonsa aloittavien määrä nostaa vuositasolla 40 000 aloittajaan. Hakijasuman purkamiseksi korkeakoulutuksen tarjontaa tulee lisätä myös määräaikaisella ohjelmalla. 

Ammatillisella puolella suositaan näyttötutintoja. "Osaamisperusteinen tutkinto"

7.  Opin polku.
- Koulutusjatkumo
yhtenäiseksi. Ei poissulkevia valintoja liian varhain. 

Tärkeitä asioita (mm. matematiikka) on kerrattava  tarpeeksi mm. eri-ikäisten yhteisopetuksena.

- Tasa-arvoa varhaisella kasvatuksella
"Mitä varhemmin organisoitu kasvatus alkaa, sitä paremmin taustasta johtuvia eroja voidaan kaventaa." Varhaiskasvatus tehtävä velvoittavaksi 4-vuotiaasta alkaen. (Tämä voi olka vaikeaa).

"Ensimmäinen vieras kieli tulee aloittaa jo varhaisopetuksessa kielikylvynomaisena oppimista ja leikkiä yhdistävänä kokonaisuutena. " (Täytyypä maistella). 

"Lisätään varhaiskasvattajien koulutusta, jotta he opetuksena ja ohjaamisensa yhteydessä tunnistavat lasten erityisiä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia." (Kyllä oikeampi suunta olisi lisätä lastentarhanopettajien osuutta).

- Kaikille yhteinen koulu
Ryhmä on huolissaan koulujen jakautumisesta. Se uskoo lähikouluun ja kaikille yhteiseen opetukseen. 

Edelliseen suositellaan ns. positiivista diskriminaatiota.

(Jälkimmäinen on nyt kriittinen kohta: Mm. Välijärven mukaan tarvitaan tilaa yksilöllisyydelle, Sahlbergin mukaan tilaa oman intohimon löytämiselle). 

Toinen vieras kieli tulisi aloittaa toisella luokalla (Nyt mennään kyllä liian lujaa). 

Ja toinen kotimainen viidennellä. Kaikki siis lukisivat kolmea vierasta kieltä.

- Yleissivistystä ja ammattitaitoa
Molempia tarvitsevat kaikki. 

"Opiskelijan vapautta suorittaa omien tavoitteidensa mukainen toisen asteen koulutus pitää lisätä ja mahdollistaa ammatillisten ja yleissivistävien aineiden yhdistäminen." 

Tässäkin kohdassa uskotaan näyttötutkintoihin (aikuisten osalta).

Ryhmä  esittää nuorisokoulua, vaikkei sanaa käytäkään. "yhteistyötä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kesken tulee syventää kaikilla tasoilla". 

"Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus siirtyä joustavasti opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen tai toisin päin oman elämäntilanteensa ja tarpeidensa mukaisesti."

Tutkintojen suhteen ryhmä on varovainen. "Yhtenäisellä toisella asteella nykyinen ylioppilastutkinto, ammatilliset tutkinnot ja useamman tutkinnon suorittaminen niin sanottuna yhdistelmätutkintona säilyvät. Tutkintokohtaiset opintovaatimukset säilyvät nykyisessä muodossaan." 

Ammatillisella puolella lisää työssäoppimista: "Laaja työssäoppiminen edellyttää laatukriteereitä, joilla varmistutaan siitä, että tutkinnon 40 suorittaminen on laadukasta ". (Hmm. Täytyy maistella).

-  Korkea oppi ja totuuden etsiminen
Yhdistetään yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. 

Osa oppinnoista pitää voida suorittaa ulkomailla. 

Lisää tieteellistä ajattelua. 

Joustavia valintaväyliä.

- Aikuisena oppiminen
"Hyvä työnantaja arvostaa työntekijöidensä osaamisen kehittämistä investointina" Jokainen travitsee osaamisen kehittämistä. "

"Aikuisten koulutustason nostamiseksi on käynnistettävä uusi aikuisten osaamisen nostamishanke, jonka avulla 200 000 pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevaa aikuista suorittaa toisen asteen ammatillisen tutkinnon." 

"Jokaiselle kansalaiselle tulee antaa mahdollisuus osallistua aikuiskoulutukseen taloudellisesta ja ammatillisesta asemasta riippumatta. " 

Vapaata sivistystyötä arvostetaan. "Vapaata sivistystyötä vahvistetaan koulutuksellisesti aliedustettujen ryhmien tavoittamisen välineenä." 

"Yksilön asemaa vahvistavat koulutustilit toteutetaan niin, että ne vahvistavat kaikkien oikeutta osaamisen kehittämiseen." "Aikuiskoulutustuki kattaa myös laajat työelämävalmiudet."

8. Opettajuus ja oppimateriaali
"Opettajuus on yhteiskunnan kehityksen ja digitaalisten materiaalien kehittymisen myötä suuressa murroksessa".

"  Opettajien osaamista kaikenlaisten oppijoiden mentorina vahvistetaan." 

Opettajien palkkausjärjestelmiä on uudistettava, jotta heidän todellisuudesta tekemästään työstä maksetaan" (kokonaistyöaika). 

"Tuomalla digitaalisuuden osaksi koko koulutusketjuamme luomme uusia mahdollisuuksia kaikille oppijoille varallisuuteen tai asuinpaikkaan riippumatta. 

"Aktiivista oppimiskäsitystä vahvistavaa opetusta tulee tukea joukkoistetulla ja yhteisöllisellä oppimateriaalituotannolla. "

9. Valtakunnalliseen yhdenvertaisuuteen
"Sosialidemokratia on kuntien demokraattisen itsehallinnon vankka tukija, mutta koulutuksellisen tasa-arvon periaate on syytä asettaa kunnallisen itsehallinnon edelle, tilanteissa, joissa nämä
periaatteet ovat keskenään ristiriidassa."

" Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa rahoitusvastuu siirretään valtiolle." (Hmmm.) 

10. Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen rahoitus
"Suomalaista koulutusjärjestelmää on rakennettu sosialidemokraattien johdolla peruskoulu- 2uudistuksesta lähtien kaikille avoimen koulutuksen ja koko ikäluokalle yhteisen
perusopetuksen perustalle."

"Mahdollisuudet tutkinnon suorittamiseen on pyritty tekemään tasa-arvoiseksi tohtorin tutkintoon asti maksuttomalla koulutuksella sekä laaja-alaisella opintososiaalisten etujen järjestelmillä." Koulutus jatkossakin maksuttomana. 

Korkeakoulutuksen tarjontaa lisätään. 

Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten tulee osallistua oman koulutuksensa kustannuksiin. (Hmm.!!!). 

Koulutusvientiin (mm. järjestelmäosaaminen) kannattaa panostaa.T ilauskoulutus tulee mahdollistaa kaikille koulutustasoille.

11. Yhtenäinen opintotukijärjestelmä
Opintotukijärjestelmä yhtenäistetään yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tukee elinikäistä oppimista.

Koulutusjärjestelmää kehitetään niin, että aikuinen voi joustavasti aikuiskoulutustukia käyttäen opiskella uuden tutkinnon tai sen osia

Huhtikuun valtuuston esityslista on netissä

DEMARIEN valtuustoryhmä kokoontui maanantaina 7.4. valmistautumaan 14.4. pidettävään valtuuston kokoukseen.

Valtuusto. Esityslista 14.04.2014 klo 17:30

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Demari toinen tarkastaja. Leena Luhtanen varmaankin.

3. Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamiseen otettavalle lainalle
KH esittää, että takaus myönnetään 20 vuodeksi maksimissa 15 miljoonan lainalle. Keskustelua on käyty siitä, että myös tytöt pääsevt jäälle.

4. Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille
Espoo takaa 690  miljoonan lainat 35 vuodeksi. Vaikka asia on käytännössä tekninen, puhetta tulee varmasti, nyt kun Länsimetron jatko on epävarmaa. Pakko tehdä päätös, koska rakennuskustannukset ovat nousseet. Näyttää siltä, että metron rakentamista ei jatketa, ennenkuin valtio tekee päätöksen. Asiaan palattaneen keväällä 2016.

5. Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen investointien osalta.
Espoo lisää budjettiin  12,3 miljoonaa.

6. Espoon monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 hyväksyminen
Espoon monikulttuurisuusohjelma 2014-2017 korvaa edellisen kaupungin kotouttamisohjelman eli Espoon monikulttuurisuusohjelman 2009-2012.  11.3 %:lla muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Toimentulotuen piirissä puolet lapsista. Veikkaanpa, että Persuilla on paljon sanottavaa. 

7. Asunto-ohjelman hyväksyminen
300 vai 500 vuokra-asuntoa (MAL-tavoite) vuosi? Vuokra-asunnot ovat demareille tärkeitä. KH päätti 400 asuntoa. Jonossa on 6000 ihmistä. Pulaa on tonteista. Kinaa siitä, kuka saa rakentaa Espoon asuntojen lisäksi. Tukea 5000 € saatavissa/asunto tämän vuoden ajan.

8. Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta
Bymanin aloite. 

9. Valtuustoaloite syömäkelpoisen ruuan hyödyntämisestä ja tähderuokailun kokeilemisesta Espoossa
Vastauksessa todetaan, että aikaisemmat kokeilut huomioiden voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että tähderuokailulla ei saavuteta sen aiheuttamiin kustannuksiin nähden vastaavaa välitöntä taloudellista hyötyä. Sen sijaan ekologiset hyödyt näyttäytyvät kokeiluissa positiivisilta. Espoolaisen Aarnivalkean alakoulun oppilaat ovat ideoineet projektin, jossa tähderuoan myyntiä kokeillaan ja yhteisöllisyyttä koulun sisällä lisätään. Espoo Catering lähtee mukaan tähän kokeiluun tämän kevään aikana ja seuraa kokemuksia ruoan myynnistä ja miettii niiden perusteella mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

10. Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä
KH: Vastaus merkitään tiedoksi. Tärkeä asia.