Rauhallista Joulua!

Poliitikon koristelema kuusi :-)

Kiitos kuluneen vuoden yhteistyöstä!  Yhteensä tässä blogissa on käyty 14 827 kertaa. Blogilastuja on kirjoitettu 151. Valtuustoryhmän tiedote: Espoonjokea ei saa pilata oli vuoden luetuin juttu.

OIKEIN hyvää ja rauhallista Joulua!

Politiikka-blogi vaikenee joulun ajaksi. Tapaamisiin perjantaina 27.12.-13.

Eriytyvätkö kaupunkikoulut? Entä oppiminen?

Venla Bernelius                                  Satu Koivuhovi

Keskustelutilaisuus Entressen kirjastossa
Espoon keskuksen kirjastossa pohdittiin maanantaina 16.12. tärkeää teemaa: ovatko tutkimusten mukaan asuinalueiden ja koulujen erot kasvussa? Miten espoolaiset vanhemmat valitsevat lastensa koulun? Miltä kehitys näyttää rehtorin silmissä? Alustamassa olivat Helsingin yliopiston tutkijat Venla Bernelius ja Satu Koivuhovi.

Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet
Venla Bernelius oli otsikoinut oman alustuksensa "Eriytyvät kaupunkikoulut. Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet". Venla on Kaupunkimaatieteilijää, ja hänen väitöskirjansa perusuu pitkält tilastoaineistoihin ja ilmiön mallintamiseen. Häntä kiinnostaa mm. sosioekonominen ja etninen eriytyminen ja se, kuinka koulujen eriytyminen liittyy niihin.

Kaikkiaan Suomessa koulujen valinnan vapaus on hyvin rajattua. Muun kuin lähimmän koulun voi valita joko valitsemalla painotetun opetuksen tai ns. toissijaisen koulun- jos tilaa on. Mutta eriytyminen alkaa Suomessakin näkyä. Koulut ja alueet eriytyvät,  hyvinvointi ja huono-osaisuus  kasautuvat.
Espoossa alueiden ja koulujen erot ovat pienemmät kuin esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla.   Helsingissä huono-osaisia  on jo 73 % Itä-Helsingin kouluista.

Koulujen erot oppimistuloksissa eivät johdu kouluista. Asuinalueiden  sosioekonominen asema on yhteydessä oppimistuloksiin. Venla näytti kaavion, jossa oppilaiden oppimistulokset asettuivat kauniisti regressiosuoran ympärille.  Aikuisten koulutus- ja tulotaso sekä vieraskielisten osuus selittävät  60 % koulujen keskimääräisestä tulosten vaihtelusta. 90-luvun lama repäisi erot. Muutamassa vuodessa työttömyysaste nousi 3%:sta  -30 %:iin. Lama jälkeen hyväosaiset alueet tekivät irtioton. Mm. Helsingistä löytyy jo kouluja, joita vältetään. Torjutut koulut ovat se  oli ilmiö,  joka on sidoksissa alueeseen- ei niinkään veto paremmille alueille.  Suosittu koulu voi olla  myös "huonolla alueella",
testi tehtiin.

Venla pohti myös Pisa-tuloksia. Näyttää siltä, että nyt havaitut, kasvavat erot, johtuvat eliitin  irtiotosta. Aikaisemmin "alapään" tulokset pysyivät vakaina. Järjestelmä on kannatellut heitä.  Nyt ensimmäistä kertaa,  tulokset laskevat  alapäässä.  Heikoimpien oppijoiden osuus  on kasvanut 7 %:sta 12%:iin. Ero alapäässä on  kuitenkin kaksi kouluvuotta edellä oecd keskiarvoa. Ylimmässä ryhmässä olemme edellä  puoli vuotta.

Kehitys voidaan kääntää investoimalla kouluun. Sosiaalinen sekoittuminen ei ole helppoa.  Asuntja voidaan kaavoittaa, muttei ihmisiä. Ensimmäisiä merkkejä on jo näkyvissä Turun Varissuolla. Kantaväestö ei osta sieltä asuntoja.

Venla oli perehtynyt myös Ruotsin vapaakoulujärjestelmään. Ruotsissa ajateltiin, että lähikouluun ps
pakottaminen on väärin- ja epätasa-arvoista, koska rikkaat pystyvät aina muuttamaan paremmalle alueelle. Siellä uskottiin myös kilpailuun. Mihin politiikka on johtanut: Massiiviseen  koulujen erojen kasvuun.  10 vuodessa erot ovat kaksinkertaistuneet. Ruotsin oppimistulokset ovat jo alle OECD:

Espoolaisperheiden yläkouluvalinnat
Satu Koivuhovin aiheena oli espoolaisten perheiden yläkouluvalinnat.  Alustus perustui hänen graduunsa, joka palkittiin juuri vuoden parhaana kuntagraduna. Satu jatkaa tutkimista tohtorikoulutettavana.

Satua kiinnosti,  millaisia valintoja perheet tekivät ja millä he valintaansa perustelivat. Aineiston graduunsa hän keräsu kyselylomakkeella lukuvuonna 2010-11. Vastauksia hän sa 424 (vastausprosentti oli 24). Aineistossa olivat  hyvin koulutetut ja toimeentulevat yliedustettuina.

Espoossa mahdollistettiin 90-luvulla kouluvalinta, ja sen keskeinen reitti on painotettu opetus (esim. musiikkiluokka). Espoosa ei kuitenkaan erityisesti kannusteta vanhempia valintoihin, eikä julkaista koulujen ranking-listoja.

Satu jakoi valinnat nelikenttään: valitaanko lähikoulu vai muu koulu? Valitaanko painotettu opetus vai ei painotettu opetus. Sitten hän vertaili, minkälaisia perheitä mihinkin ruutuun tuli ja miten näitä valintoja perusteltiin.

Tulokset olivat seuraavanlaisia:
(1)  n= 47. Koulututetut ja paljon tienaavat valitsivat panotetun opetuksen useammin kuin muut. Lähikoulussa olevan painotuksen tärkeitä valinnan perusteluja olivat  koulumatka, koulukohtaiset painotukset ja lapsen oma mielipide.
(2) n= 218. Oman lähikoulun ilman painotusta valitsivat vähemmän koulutetut ja tienaavat. Valintaa perusteltiin sillä, että koulu on  lähellä, matka on helppo. Koulussa on kavereita ja sisaruksia. Lähikoulun valinta voi olla myös aktiivinen valinta. Koulu maineeseen vedottiin myös.
(3) n = 120. Painotetun opetuksen valintaa kaukana  perusteltiin nimenomaan painotuksella ja lapsen valinnalla
(4) n = 40. Pieni ryhmä valitsi kauempana olevan koulun, jossa ei ole painotusta. Valintaa perusteltii  oma  lähikoulun huonolla maineella.

NÄYTTÄÄ siltä, että lähikoulun valitsevien kasvatusasenteet ovat enemmän ns. peruskouluasenteita j
ja painotetun opetuksen valinneiden ns. markkina-arvoja.  Koulujen maksullisuuta ei kannatettu missään ryhmässä.

Tuoko valinta lisäarvoa oppimistuloksiin?
Keskustelussa pohdittiin, onko lähikoulu hyvä koulu. Venlan mukaan oman lähikoulun valinta on viisas valinta. Lähikoulua käyvät liikkuvat enemmän. Heillä on kavereita omalla asuinalueella.

Oppivatko kauemmaksi menneet sitten paremmin? Kansainvälisissä tutkimuksissa ei ole juurikaan löydetty näyttöä sille, että se toisi lisäarvoa.

Venlan mukaan koulujen laatu ei vaihtele. Vanhempien käsitys laadusta vaihtelee.

KESKUSTELUTILAISUUDEN isäntänä toimi Antti Aarnio, joka on espoolainen varavaltuutettu ja nuoriso- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja (sd).

Antti kukitti vieraat. Herrasmies.

Entressen kirjastossa: Ovatko asuinalueiden ja koulujen erot kasvussa?

Venla Bernelius                                  Satu Koivuhovi

Keskustelutilaisuus Entressen kirjastossa
Espoon keskuksessa maanantaina 16.12 klo 18-20

Ovatko asuinalueiden ja koulujen erot kasvussa? Miten espoolaiset vanhemmat valitsevat lastensa koulun? Miltä kehitys näyttää rehtorin silmissä?

Alustamassa Helsingin yliopiston tutkijat Venla Bernelius ja Satu Koivuhovi. Auroran koulun rehtori Martti Hellström kommentoi.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Keskustelua vetämässä Antti Aarnio, liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja.

Päivittyvä muistio valtuuston vuoden viimeisestä kokouksesta

ESPOON kaupunginvaltuuston viimeinen kokous tänä vuonna pidetään maanantaina 9.12. -13 klo 17.30 alkaen. 10 demaripaikassa istuu kaksi varaa. LOppuillasta varoja on kolme ja yksi tuoli tyhjä.

Kokouksen esityslista on seuraava:

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Toinen tarkastaja on demari:Lumme

3. Vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain pöydälle 4.12.2013)
Kello on  nyt 17.48. Valtuusto päätti  vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 4.12.2013. Kokouksessa jätetyt toivomukset käsittellään tässä kokouksessa. Nuija paukkuu, ja toivomuksia hyväksytään yksimielisesti. 

Paattiniemen toivomus hylättiin (vaati rahaa 250000 perhepalveluihin).

4. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali
Nico Rönnbergin (SFP) tilalle valitaan uusi jäsen. Näin tehtiin.

5. Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Nina Mansukosken (Kok.) tilalle valitaan uusi jäsen. Näin tehtin.

6. Vuoden 2013 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet.
Valtuusto hyväksyy poikkeamat Espoo-strategien tulostavoitteiden toteutumisessa. Vuodelle 2013 on asetettu 78 tulostavoitetta. Aika monet näistä näyttävät jäävän saavuttamatta. Esim. Vuosikate jää jälkeen odotetusta; Keskeisten palvelujen tuotanto-/ yksikkökustannukset alenevat ja niiden seuranta on kunnossa (sosiaali- ja terveystoimi); Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuottavuus kasvaa ja asukaskohtaiset kustannukset laskevat (sosiaali- ja terveystoimi);  Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä kasvaa (tekninen ja ympäristötoimi); Menokuri on ollut hybää. Sisäinen tarkastus kirjoittaa:  Kaupungin on jatkossa keskityttävä lakisääteisten perustehtäviensä hoitamiseen ja tarkasteltava sekä henkilöstömäärän että palvelujen ostojen kasvua kriittisesti. Valtuusto hyvksyneen määrärahamuutokset.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen esitteli raporttia. Sitten  oltiin huolissaan kaupungin taloudesta.  Ja tavoiteasetannan epäonnistumisesta, kun vain 60 % niistä saavutetaan.

7. Espoon kaupungin vahinkorahaston sääntömuutos
Hyväksyttiin nuijankopauksella.

8. Palveluliiketoimen organisaation kehittäminen sekä johtosääntöjen tarkistaminen
Mm yhteispalvelu siirtyy pois sivistystoimesta.  Kuljetuspalveluista sopiminen siirtyy Espoo Logistiikka- liikelaitokselle. Johtosäännöt on siksi uusittava.

Kuunnellaan. Kuunnellaan.
Ei ymmärrä.

9. Kalajärvi, Kalajärvenkallio, asemakaava- ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 720900
Kalajärvenkallion asemakaavoituksen tavoitteena on rakentaa korkeatasoinen, luonnonläheinen omakotialue, joka tukeutuu Kalajärven keskuksen palveluihin. Asukkaat - ainakin osa- vastustavat ajatusta voimakkaasti. Tässä linkki heidän tekemäänsä videoon http://www.youtube.com/watch?v=FO1AIvhx-9E

Kello on nyt 18.55. Neuvottelukunnassa oli päätetty, että asian palautetaan uudelleen valmisteluun. Vihreiden kanta oli kuitenkin epäselvä. Siksi tarvittiin neuvottelutauko. Vihreät ja vasemmisto irtautuivat. Vasemmiston Uotila esitti kaavan hylkäämistä. KD:n Laukkanen piti ajatusta hylkäämisestä hyvänä. Kun Markkula kannatti palautusta, saatiin puhua vain palauttamisesta.Byman vastustaa palautusta. Nyt Byman pitää palautusta hyvänä. Vihreät kannattavat ja vastustavat palautusta.

Nyt on kello 19.45. Äänestämme palautuksesta. Palauttaminen sai 55-5 -15 (tyhjää).

10. Valtuustoaloite autopaikoista (Pöydälle 18.11.2013)
Aloitteessa vaaditaan  lisää autopaikkoja. Vastaus hyväksyttiin.

11.Valtuustoaloite perhetyön palveluiden kehittämiseksi (Pöydälle 18.11.2013)
Aloitteessa esitetään kysymyksiä perhetyöhön liittyen. Hyvä aloite. Hyvä vastaus. Yksimieleisesti hyväksyttiin.  Kello on nyt 21.30.

12.Valtuustoaloite Espoon pysäköinnin menettelyn tarkastuksesta ja uudelleenarvioinnista
Demarien Harriet Klar on huolissaan siitä, ettei pysäköintipaikkoja ole tarpeeksi.Pysäköintipaikkojen puute ja pysäköintisäännöt vaikeuttavat ihmisten kanssakäymistä. Harriet pääsi itse esittelemään aloitettaan, kun tuli Sistan sijaiseksi. Vastaus hyväksyttiiin. Kokous päättyy klo 21.45.

ASIALISTA löytyy osoitteesta: http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Joulu tulee. Ollaan kilttejä lapsille

TOIVE koskee erityisesti päättäjiä.

Talousarviokokous 4.12.

VALTUUSTON talousarviokokous alkoi valtuustotalolla klo 16. Harriet Klar istui tuolillani, kunnes pääsin Hämeenlinnasta. Nyt hän muuttui Maria Jungneriksi :-) Listalla on yksi asia: Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen.

Puhemylly on  kovassa vauhdissa. Valtuutetut käyvät puhumassa, jotkut tekevät toivomuksia, muutosesityksiä ei toistaiseksi kukaan. Teemoina ovat olleet mm.

homekoulut, ict:stä löytyvä säästövara, ilmastonmuutos, kotihoitajat, koulujen sisäilmaongelmat, maahanmuuttajat (kepu tällä kertaa), muistosairaat, nuorten syrjäytyminen, omaishoidon tuki, paperityön vähentäminen päiväkodeissa,  perhetyö,  saattohoito, vanhusten koti- ja laitoshoito, varhaiskasvatuksen ryhmäkoot.

Demarien valtuustoryhmä koolla

VÄLILLÄ käytiin  kahvilla ja karjalan-piirakolla. Ja sitten keskustelu taas jatkui. Teemoina:

Espoon terveysasemien tilanne, opettajien puutteellinen it-taidot...

ITSE pyysin repliikin, kun esitettiin, että Espoon työntekijät sairastavat liikaa. Totesin, ettei pitäisi syyllistää esim. opettajia ja avustajia poissaoloista, kun he tekevät töitä sisäilmaongelmista kärsivissä tiloissa terveytensä uhraten.

KOKOUS päättyi noin 20.45. Toivomusponsista äänestetään maanantaina.

Espoon demarien valtuustoryhmä valitsi uudet puheenjohtajat

Maria Guzenina- Richardson demarien valtuustoryhmän puheenjohtajaksi

Espoon demarit valitsivat 2.12.2013 pidetyssä ryhmän järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajiston vuodelle 2014.

Demariryhmää 11 vuotta johtanut Markku Sistonen luopui tehtävästä.
- Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto toimii kuntaliitos-selvitysten ohjausryhmänä, joten sille tulee melkoisesti tehtäviä.  Puheenjohtajisto on mukana myös PKS-koordinaatioryhmässä ja muissakin seudullisissa organisaatioissa. Yhdelle ihmiselle kasautuu helposti liikaa tehtäviä. Kun ryhmän puheenjohtajaksi valitaan joku toinen, saamme leveämmällä rintamalla päättäjiä mukaan, Sistonen perustelee päätöstään.

Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Maria Guzenina-Richardson. Maria on kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja. Hän toimi kesäkuusta 2011 toukokuuhun 2013 Jyrki Kataisen hallituksen perus-palveluministerinä. Kesäkuusta 2013 alkaen Maria on ollut Suomen Euroopan neuvoston valtuuskunnan puheenjohtaja.
- Kiitos luottamuksesta. Loppuvaltuustokausi tulee olemaan meille demareille työntäytteinen, Maria totesi. Ei ole itsestään selvää, että meidän demareiden tavoittelemat asiat toteutuvat. Siksi niiden puolesta on taisteltava koko joukolla. Jokainen päivä. Meillä on hyvä valtuustoryhmä, tämän porukan kanssa on kunnia saada tehdä töitä.

Ensimmäiseksi vaapuheenjohtajaksi valittiin Martti Hellström ja toiseksi puheenjohtajaksi Johanna Värmälä.Valtuustoryhmän tiedottajana jatkaa Martti Hellström. Sihteerinä toimii Juhani Parisaari.

Demarien valtuustoryhmä valitsee puheenjohtajiston vuodelle 2014

MAANANTAINA 2.12 klo 17.30  demariryhmä kokoontuu valtuustotalolle  järjestäytymään. 11 vuotta ryhmän puheenjohtajana toiminut Markku Sistonen ei jatka enää puheenjohtajana.  Laitan tähän Valdemarissa julkaistun Sistan haastattelun. Jatketaan sen jälkeen muilla kokousasioilla.

Demarien ryhmyri vaihtuu

Espoon demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen yllätti monet ilmoittaessaan lokakuussa, ettei aio jatkaa vuonna 2014 ryhmän puheenjohtajana. 

Miksi näin, Markku?

Kaupunginhallituksen varapuhenjohtajuus tuo mukanaan monia mielenkiintoisiat töitä. Kaupunginjohtaja neuvottelee KH-puheenjohtajiston kanssa.  Puheenjohtajisto toimii kuntaliitosselvitysten ohjausryhmänä, niinpä sille tulee aika lailla tehtäviä. Puheenjohtajisto on mukana myös  PKS-koordinaatioryhmässä ja muissakin seudullisissa organisaatioissa. Niissä tehdään töitä, jotta yhteistyö johtaisi palveluiden paranemiseen.

Tuntuu,  että yhdelle ihmiselle kasautuu helposti liikaa tehtäviä. Kun ryhmän puheenjohtajaksi valitaan joku muu, saamme leveämmällä rintamalla päättäjiä mukaan.

Edessä on siis uuden ryhmyrin perehdytys? Kuinka Sinut perehdytettiin aikanaan?

Tulin valituksi valtuustoon vuonna 1993. Vuonna 2000 jouduin tosiaan aika nopeasti isoihin saappaisiin. Edeltäjäni oli  Matti Louekoski. Hänen mielestään oli aika vaihtaa viestikapulaa, kun sain selvästi enemmän ääniä kun hän:  Sain yli 1000 ääntä. Matti jatkoi ryhmässä. Niinpä lähellä oli kokemus ja osaaminen.

Mikä on ollut näiden 11 vuoden aikana poliittinen ratkaisu, johon olet kaikkien tyytyväisin?

Ehdottomasti isoin ratkaisu on ollut Metropäätös vuonna 2006. Se oli demarien pitkäaikainen tavote, ja oli hienoa, kun saimme metron taakse vihdoin enemmistön. Toisaalta mieluisin päätös on ollut ikäihmisille tarkoitettu liikuntakortti. Saimme Merran Martin kanssa budjettineuvotteluissa vuonna 2009 läpi ns. 70+-kortin (nyttemmin 68+). Sitä näyttämällä ikääntyneet pääsevät liikkumaan, uimahalleihin, kuntosaleihin jne.

Ovatko jotkut asiat jäävät kaihertamaan?

Ei oikeastaan. Jos asiat jäävät  kaihertaamaan, nin politiikassa ei kauaa viihdy. Päätöksiä tulee ja menee, Kaikki ei miellytä. Aina  on jaksettava katsia  eteenpäin.

Millaisia ohjeita antaisit seuraajallesi?

Pitää olla kärsivällisyyttä. Pitää olla valmis kuuntelemaan myös muita. Asioihin pitää todella  perehtyä, jotta saa omat tavoitteensa läpi.

Valtuustoryhmän järjestäytymiskokous
Valtuustoryhmän järjestäytymiskokouksen esityslistalla ovat
1. Kokouksen avaus – kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Vilske
2. Läsnä olevien toteaminen
3. Valitaan valtuustoryhmän puheenjohtajisto – varsinainen ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä muut toimihenkilöt vuodeksi 2014.
4. Kokouksen päättäminen

SITTEN jatketaan erillisellä valtuustoryhmän  kokouksella, jossa käsitellään valtuuston talousarviokokousta 4.12. ja valtuustonkokousta 9.12. Talousarviokokouksen asialista ei ole vielä netissä.

Näiden kahden kokouksen jälkeen kokoontuu vielä kunnallispoliittinen valiokunta.

9.12 kokouksen esityslista on seuraava:

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Toinen tarkastaja on demari.

3. Vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain pöydälle 4.12.2013)
Valtuusto päättää vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 4.12.2013. Kokouksessa jätetyt toivomukset käsittellään tässä kokouksessa.

4. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali
Nico Rönnbergin (SFP) tilalle valitaan uusi jäsen.

5. Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Nina Mansukosken (Kok.) tilalle valitaan uusi jäsen.

Lisää kuvateksti

6. Vuoden 2013 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet.

Valtuusto hyväksyy poikkeamat Espoo-strategien tulostavoitteiden toteutumisessa.

Vuodelle 2013 on asetettu 78 tulostavoitetta. Aika monet näistä näyttävät jäävän saavuttamatta. Esim. Vuosikate jää jälkeen odotetusta; Keskeisten palvelujen tuotanto-/ yksikkökustannukset alenevat ja niiden seuranta on kunnossa (sosiaali- ja terveystoimi); Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuottavuus kasvaa ja asukaskohtaiset kustannukset laskevat (sosiaali- ja terveystoimi);  Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä kasvaa (tekninen ja ympäristötoimi); Menokuri on ollut hybää. Sisäinen tarkastus kirjoittaa:  Kaupungin on jatkossa keskityttävä lakisääteisten perustehtäviensä hoitamiseen ja tarkasteltava sekä henkilöstömäärän että palvelujen ostojen kasvua kriittisesti. Valtuusto hyvksyneen määrärahamuutokset.

7. Espoon kaupungin vahinkorahaston sääntömuutos

8. Palveluliiketoimen organisaation kehittäminen sekä johtosääntöjen tarkistaminen
Mm yhteispalvelu siirtyy pois sivistystoimesta.  Kuljetuspalveluista sopiminen siirtyy Espoo Logistiikka- liikelaitokselle. Johtosäännöt on siksi uusittava.

9. Kalajärvi, Kalajärvenkallio, asemakaava- ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 720900
Kalajärvenkallion asemakaavoituksen tavoitteena on rakentaa korkeatasoinen, luonnonläheinen omakotialue, joka tukeutuu Kalajärven keskuksen palveluihin. Asukkaat vastustavat ajatusta voimakkaasti. Tässä linkki heidän tekemäänsä videoon .http://www.youtube.com/watch?v=FO1AIvhx-9E

10. Valtuustoaloite autopaikoista (Pöydälle 18.11.2013)
Aloitteessa vaaditaan  lisää autopaikkoja.

11.Valtuustoaloite perhetyön palveluiden kehittämiseksi (Pöydälle 18.11.2013)
Aloitteessa esitetään kysymyksiä perhetyöhön liittyen.

12.Valtuustoaloite Espoon pysäköinnin menettelyn tarkastuksesta ja uudelleenarvioinnista
Demarien Harriet Klar on huolissaan siitä, ettei pysäköintipaikkoja ole tarpeeksi.Pysäköintipaikkojen puute ja pysäköintisäännöt vaikeuttavat ihmisten kanssakäymistä.


LISTA löytyy osoitteesta: http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames