Kaupunginvaltuusto kokoontui 25.2.

ESPOON valtuusto kokoontuu uudella kokoonpanolla toiseen istuntoonsa tänään maanantaina 25.2. klo 17.30 alkaen. Raportoin kokouksesta realiaikaisesti.

Demariryhmä täysilukuisena paikalla ministeriä myöten. 
V= pj:n (yleensä KH:n) esityksen mukaan

Listalla ovat (ainakin) seuraavat asiat:

(1) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. V
(2) Pöytäkirjan tarkastajien valinta. Sain tuon kunniatehtävän. V
(3) Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali (pöydälle 28.1.2013). V
(4) Opetus- ja varhaiskasvatus-lautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali. Persut ovat valinneet edustajakseen henkilön, joka on kaupungilla tällä toimialalla töissä.  Pakko vaihtaa. Seppo Huhta nousi tilalle. V
(5) Kaupungin edustajien nimeäminen Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan ja ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan. V
(6) Espoon käräjäoikeuden lautamiesten vaali. V
(7) Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten vaali. V
(8) Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan vaali.V
(9) Lisämäärärahan myöntäminen Tapiolan Liiketalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin osakkeiden ostamiseen. V
(10) Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Sairaala-nimiselle yhtiölle Espoon sairaalan rakentamiseen otettavalle lainalle. V
(11) Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotieto. Reijo Tuori selittää ennakkotietoja. Rahoja on jätetty demarien mielestä käyttämättä- ja samaan aikaan terveyspalvelut ovat rempallaan. Laukkanen nostaa esiin kipupisteitä. Espoolla jatkuvasti kymmeniä miljoonia ylijäämäinen budjetti. Sitten alkoi pitkä, pitkä keskustelu. Lopulta KH:n päätls hyväksyttiin yksimielisesti.V

Nyt on kello 20.10 ja alkaa puolen tunnin kahvitauko. 
Nyt kello on 21.35, ja olemme keskustelemassa kohdasta 12,

(12) Lausunto luonnoksesta kuntarakennelaiksi.  Tarkkana ollaan. Espoo halutaan pitää itsenäisenä.  Vahva metropolihallinto sai kannatusta. Demarit ovat KH:n hieman muutetun  lausunnon.  Valtuusto ei hyvksynyt persujen Kilven muutoksia  eikä  Uotila (vas.) toivomusta. V

Valtuutetun pulpetti. Kuva Tammikuun kokouksesta.

(13) Laajalahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Turvesuo pohjoinen, alue 120602. Vihreät olivat huolissaan luontarvojen puolesta. Samoin Byman.  Ehdotus palauttamisesta kaatui. Nyt klo 22.47 on tehty myös hylkäysesitys. Se kaatui. Koko vihreiden ryhmä ja Byman jättivät eriävän mielipiteen.

(15) Edustajien nimeäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon toimikaudeksi 2013 - 2016.

Puheenjohtajan ehdotuksesta kokous päättyi klo 23. ja pykälä 14 jäi pöydälle. V

Seuraavalla kerralla sitten tästä jatketaan:

(14) Blominmäen osayleiskaavan hyväksyminen, alue 620 000. Tämä on demareille tärkeä asia. Olin jättänyt  ryhmän yhdessä laatiman toivomuksen, jota oli  hiottu yhdessä vihreiden  ryhmän kanssa.


"Valtuusto toivoo, että ennen Blominmäen jätevedenpuhdistamon asema kaavan käsittelyä kaupunginhallitukselle esitetään ympäristöviranomaisten  hyväksymä suunnitelma siitä, miten mahdollisessa hätäylivuototilanteessa  varmistetaan, ettei Espoonjokeen johdeta jätevesiä, jotka aiheuttaisivat haittaa joen arvokkaalle jalokalakannalle tai Espoonlahden natura-alueen uhanalaiselle meriuposkuoriaiskannalle."

ESITYSLISTA liitteineen löytyy osoitteesta http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames
Kokousta voi myös seurata netistä.

Kokouksessa kiersi useita aloitteita, joihin kerättiin allekirjoituksia.  Itse olin puolustamassa kunnianarvoisaa kaupungintaloa ja mm. koulujen irtaimistoa koskevien päätösten säilyttämistä sivistystoimessa. Niinikään  kannatin ehdotusta työllistämissetelien ikärajan alentamista 16:sta 15:een.

Espoon demarien valtuustoryhmän tiedote 21.2.2013

Espoon demarien valtuustoryhmän tiedote 21.2.2013
- julkaisuvapaa heti-

Espoonjokea ei saa pilata!

Espoon demarien valtuustoryhmä vaatii, että Blominmäen vedenpuhdistamo on rakennettava niin, että Espooseen ei missään olosuhteissa synny ”pikku-Talvivaaraa”.

Espoo tarvitsee uuden vedenpuhdistamon, ja Blominmäki on todettu sopivaksi paikaksi. Valtuuston esityslistalla 25.2. -13 on aluetta koskeva osayleiskaavan muutos. Sen taustamateriaalissa on tietoja, jotka huolestuttavat demareita. Kyse on suunnitelmasta, jonka mukaan puhdistettua  jätevettä voitaisiin hyvin harvinaisessa mutta mahdollisessa ns. ylivuototilanteessa juoksuttaa Espoonjokeen ja sitä kautta Espoonlahteen.

Demariryhmä ei voi tätä hyväksyä. Ryhmä vaatii, että Blominmäen vedenpuhdistamon  on  suunniteltava ja rakennettava niin, että missään olosuhteissa vesistöä ei saastuteta. Espoonjoessa elää rikas jalokalakanta. Sitä ei saa tuhota. Espoonlahden natura-alueen rauhoitettu meriuposkuoriaiskanta ei saa joutua uhanalaiseksi.

Espoon demarien valtuustoryhmä

Sosialidemokraattien valtuustoryhmä on Espoon kolmanneksi suurin. Siihen kuuluu 10 valtuutettua.  Demariryhmä  on  vahva vaikuttaja, joka haluaa välittää asukkaiden äänen  Espoon kaupungin päätöksentekoon. Puheenjohtaja Markku Sistonen   (050 - 5381828). Tiedottaja Martti Hellström (045-1118156)

Espoon demarien FB-toiminnasta

ESPOON demareilla on naamakirjassa oma suljettu ryhmä, jossa käydään varsin vilkasta keskustelua.

Tein aikani kuluksi simppelin kvantitaavisen analyysin ryhmän keskustelusta. Otin otokseksi 100 tuoreinta keskusteluketjua. Vanhin niistä on käynnistynyt 4.2. 2013. Mitä huomasin?

Ketkä avaavat keskusteluja?

100 keskustelun avaajia oli 23. He avasivat kukin  1- 25 eri keskustelua.  Keskustelun avaajista miehiä oli 14  ja naisia 9.  Aktiivisimmat keskustelujen avaajat olivat naisia (Yli viisi avausta: miehiä 3  ja naisia 4).

Kuinka pitkiä keskusteluketjut olivat?

Jokainen keskustelun avaaja tietysti toivoo, että muut ottavat kantaa hänen avaukseensa.  Näin ei aina käy. Keskusteluketjujen pituuden vaihteluväli oli  1- 68.  100 avauksesta peräti 22:een  ei saatu  yhtään kommenttia. Yhden puheenvuoron ketju oli siis tyypillisin.  Mediaani sijoittuu kolmeen puheenvuoroon. Otoksessa oli kuitenkin myös teemoja, joihin saatiin yli 50 kommenttia.

Kuinka moni  luki avausviestin

FB näyttää, kuinka moni on lukenut tietyn avausviestin. Vaikka demarien listalla on paljon useampia nimiä, yksittäisten avausten nähneiden määrän vaihteluväli oli  26- 68. Yhtään avausta kaikki eivät siis nähneet. Yleisimmin avaustekstit oli lukenut 64- 67 ryhmän  jäsentä.

Kuinka monia avauksia peukutettiin?

Avauksien lukijoilla on  FB:ssä mahdollisuus peukuttaa keskustelunavausta. Tässä otoksessa peukutusten määrän vaihteluväli oli 0-19. Tyyppiarvo oli nolla, ja mediaani sijoittui  kahteen peukutukseen.

So what?


Mitä naistä tunnusluvuista voi oppia? Ensinnäkin huomio kiinnittyy siihen, että  avauksia on paljon. Hyvä niin. Yllättävää on, että avaukset tavoittavat maksimissaan alle 70 ryhmän jäsentä.  Iloinen asia on, että keskusteluja käynnistää laaja joukko jäseniä; neljännessata. Keskusteluketjujen pituus vaihtelee kovasti. Peukutusta käytetään turhan  vähän.  Kommentointia voi myös lisätä.

Demarien valtuustoryhmä kokousti toisen kerran

VOI mikä talvikeli taas kerran! Onneksi Lagstadin koulun  parkkipaikalta löytyi aurattua tilaa sen verran, että ehdin juuri ja juuri demarien valtuustoryhmän toiseen tämän kevän kokoukseen. Paikalle oli onneksi päässyt muitakin; kaikki eivät edes mahtuneet pöydän ääreen.

KOKOUS alkoi klo 17.20 ja päättyi muutama minuutti yli 20. Ensi viikon valtuuston esityslista käytiin läpi  napakasti. Sistosen nuija löi ripeään tahtiin.

ESPOON varautuminen vanhuspalvelulain voimaanastumiseen huolestutti ryhmää. Ennakkotiedot  vuoden 2012 määrärahojen käyttämisestä kertovat, että budjetti jää ylijämääiseksi.
- Meillä on akuutteja ongelmia terveydenhoidossa, eikä  niitä ole korjattu rahoilla, joita on! Tapiolassa on esimerkiksi kolmen kuukauden jonot terveyskeskukseen, suuttui Leena Luhtanen.

MYÖS BLOMINMÄEN osakaavaesitys puhutti ryhmää. Blominmäki on vedenpuhdistamon paikkana ok. Ympäristöasiat huolettivat kuitenkin meistä monia, ja niistä päätettiin tehdä ryhmän yhteinen tiedote.  Olen tiedottajana työstänyt siitä ensimmäisen version, ja odottelen siihen  kommentteja. Perästä kuuluu.

Metro-asiaa

KOKOUS keskeyttiin klo 18 puoleksi tunniksi; Länsi-Metron toimitusjohtaja  Matti Kokkinen ja oma edustajamme sen hallituksessa Pekka Vaara kertoivat demareille tärkeän metrohankkeen etenemisestä. Alustus oli asiantunteva, kysymykset ja vastaukset hyviä. Valmista tulee ja kovaa vauhtia. Metron pitäisi olla  liikkeellä jo vuonna  2016.

Nykypäätöksillä  metro yltää Matinkylään. Seuraava tavoite olisi  jatkaa metroa  Kivenlahteen.  Finnoo, Kaitaa, Soukka ja Espoonlahti voisivat olla asemia. Näin nyt ajatellaan. Jatko maksaisi  760 miljoonaa.
- Hallituksen tulisi tehdä maaliskuun budjettiriihessä päätös jatkosta. Näin turvattaisiin osaavat työntekijät ja työ heille.  Samalla  säästettäisiin rahaa. Työmaan purku maksaa n 10 miljoonaa, laski Kokkinen. Nyt on Polittiitisen vaikuttamisen paikka - ja lobbauksen.

Vähän juhlaakin luvassa

VALTUUSTORYHMÄ päätti kohottaa ryhmän yhteishenkeä ja taistelutahtoa.  Espoon Sosialidemokraattien vuosien 2013-16 valtuustoryhmä päätti kutsua aikaisemmin valtuustotyötä tehneet demarikaupunginvaltuutetut tutustumaan nykyiseen valtuustoryhmäämme Gumbölen kartanoon iltapalan merkeissä. Toiveena on kuulla illan aikana konkarien merkittävimpinä pitämistä valtuustotapahtumista ja myös hauskoista sattumuksista vuosien varrelta. Tilaisuus on maanantaina 11.3. 2013 klo 19 - 21.

Tämän hetken aktiiveista paikalle kutsutaan kaikki varsinaiset ja varavaltuutetut sekä Kunnallisjärjestön puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri.

MINÄ lupaan taltioida tilaisuutta.

Antti tulee. Oletko valmis?

Etelä- Espoon demarit ovat saaneet helmikuun teemailtaansa keskiviikkona 27.2.2013 klo 18.30 alkaen alustajaksi SDP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Antti Lindtmanin. Antti on luvannut pitää meille poliittisen ajankohtaiskatsauksen. Tervetuloa suurin joukoin  puhumaan politiikkaa yhdistyksen huonesotolle osoitteeseen Maapallonkuja 8 F, 02210 Espoo.

Kahvi-tarjoilu. Ja jos hyvin saattuu niin kakkuakin saa.

Kunnallistoimikunnan kokouksessa

MINULLA oli eilen mahdollisuus osallistua ensimmäistä kertaa Espoon demarien valtuustoryhmän edustajana kunnallistoimikunnan kokoukseen SDP:n kokoustilassa valtuustotalolla. Muita valtuutettuja  ei  paikalle ehtinyt :-)

Kunnallistoimikunnan varsinaiset jäsenet edustavat kaikkia espoolaisia demarisosastoja. Yhteensä jäseniä on  16, jos oikein laskin.  Paikalla oli nyt  yli puolet. Se riitti.

Mielenkiintoista. Jos ymmärrän oikein, kunnallisjärjestön ja sen toimikunnan roolista on jokseenkin kaksi eri käsitystä. Toisen mukaan se on Espoon demarien hallitus, jolla on valtaa antaa sitovia ohjeita puoluetta edustaville luottamus-henkilöille. Toisen mukaan kunnallisjärjestö ja sen toimikunta on (vain)  itsenäisten osastojen yhteistyöelin.

Osaamatta ottaa vankkaa kantaa siihen, kumpi on kampi, edustan mielelläni näkemystä, että meidän useissa sadoissa eri luottamus-tehtävissä demarien mandaatilla toimivien on  aihetta suunnitella ja toteuttaa valittua politiikkaa yhdessä. Toki on muistettava, että esim. valtuutetut ovat juristisesti  henkilökohtaisesti vastuussa  valtuustossa tehdyistä päätöksistä, joten heitä ei voi mikään "vastuuton" elin pakottaa tietyllä tavalla toimimaan.

VALTUUSTON paperit eivät olleet vielä tulleet postilaatikkoihin,  joten siitä listasta emme päässeet puhumaan. Kaupunginhallituksen kokouksesta saimme tuoreita, eräiden rakennushankkeiden ympäristövaikutuksiin liittyviä,  huolestuttavia uutisia. Itse kerroin kuulumisia kehittämisohjelmien ohjausryhmien tilanteesta. Ollaanpa valppaina! Kovasti odotin rakennetyöryhmän kuulumisia, mutta ryhmän edustaja ei päässyt kokoukseen.

Kävimme myös alustavasti läpi kolmelle seuraavalle vuodelle toimintaa jäsentävän ohjelman dispositiota.  Itse kaipasin mukaan myös poliittisia tavoitteita. Taisin tällä kommentilla tahtomattani sohaista johonkin pesään. Ensin tuli ihan hiljaista. Ja sitten paljon puhetta.

Listalla oli tietysti myös  rahatilanne ja päätösvaltaiset kuittasivat omalta osaltaan tilinpäätöksen.  Organisatorisesti iso asia tulee olemaan järjestön  sihteerin/toiminnanjohtajan töiden järjestelyt syksystä alkaen.

KOKOUS oli  hyvin  avoimesti keskusteleva. Ihmiset olivat mukavia  ja "arvista huolimatta" kaikilla oli selkeä pyrkimys edistää demarien näkyvyttä ja vaikuttavuutta.

Puheenjohtaja Vilskeen  johdolla tehtiin monia fiksuilta tuntuvia päätöksiä tiedotuksen monipuolistamisesta, sisäisistä ja avoimista tapahtumista jne.  Tulemme myös pian näkymään fb:ssa muillekin kuin vain toisillemme. 

Valtuustoa koulutetaan sosiaali- ja terveysasioihn

Täällä Valtuustotalo, hyvää iltaa!

Sali on varsin täynnä-  parikymmentä pulpettipaikkaa  on vielä vapaina.  Demareista on paikalla ainakin Helena, Jarkko, Liisa, Martti, Tarja ja Veikko.

Juha Metso avaa juuri tilaisuutta ja esittelee mm. organisaatiota ja budjettia. Demarit kysyivät  alueellisen tasa-arvoisuuden perään. Kalajärvellä ei ole kuin yksi lääkäri!
- Terveysasemapalveluissa on paljon ongelmia, Metso myönsi.

Seuraavaksi todistamaan saapui terveyspalveluiden johtaja Eetu Salunen. 
- Jonot ovat pitkiä, hän myöntää.

Salunen on ollut töissä viisi viikkoa.
- HUS on hyvässä iskussa, samoin suun ja ympäristön hoito
- lisää rasvaa tarvitaan terveysasemille ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Alustukset ovat lyhyitä, noin 10 minuutin pituisia. Ja kysyäkin saa.

Kolmas alustaja on Jukka Louhija, joka vastaa vanhusten palveluista. Kotihoito on ydintoiminta, jota muu tukee.
- Vuonna 1991 yli 65 vuotiaita  espoolaisia oli 10 000 (7%) , nyt 30 000 (14%) ja  vuonna 2031 105 000  (30%).
- 92 % 75-vuotiaista asuu kotona!
- Palvelutalopaikka maksaa 60 000 euroa. Keskimääräinen espoolainen maksaa veroa 5000 euroa vuodessa.

Suomalaisten vanhusten toimintakyky on kansainvälisesti heikko. Se on haaste. Laitoksissa toimintakyky ei säily.
- Sairastuneet vanhukset täytyy aina hoitaa ensin! Heillä keuhkokuume muuttuu hyvin vaaralliseksi nopesti. Kuntoutus tärkeää! Ei palveluasuntoon niitä, jotka tarvitsevat vain seuraa.
- Espoo vanhenee Suomen kunnista kaikkein nopeiten.

Tarja Tallqvist oli huolissaan vanhoista miehistä. Jarkko Rahkonen kysyi, kuinka Espoossa valmistaudutaan vanhuuslainsäädännön käyttöönottoon. Hän sai yllättävän vastauksen, että laki on pyöreä ja velvoittaa oikeastaan vain ohjaamaan vanhusta löytämään poikean palvelun.

Marja-Leena Remes vastaa perhe- ja sosiaalipalveluista. Haasteina ovat mm. köyhät lapsiperheet.
- Asunnottomuutta on pystytty puolittamaan- nyt heitä on noin 230.

Vajaakuntoisia tulisi saada työllistymään.

LOPUKSI valtuutetuilla oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä.

Veikko Simpanen palasi vanhusten määrän kasvuun. Miten Espoo on varautunut henkilöstön riittävyyteen?
- Tarvitaan hyvää mainetta ja uusia rakenteita, Metso vastasi.

Liisa kysyi mahdollisuudesta saada oma 96-vuotias isänsä Espooseen.
- Onnistuu, todettiin.

Tarja kiinnitti huomiota siihen, etteivät hoitajat osaa hoitaa dementikkoja. Ja kiitti kotisairaanhoitoa.

LUPAAVAA oli johdosta välittynyt tahto panna asiat kuntoon. Erityisesti Eetu Salusesta.

Se on duunia!

AAMULLA paiskasin oven kiinni ennen kuin tajusin (murto-osasekuntin liian myöhään), että avaimet jäivät  keittiön pöydälle. Niinpä sitten kävelin ilman hattua töihin ja notkuin konttorilla, kunnes vaimo tuli töistä.

MUTTA sain paljon aikaan työpäivän jälkeen.. Tulostin ja monistin Etelä-Espoon demarien toisen jäsenkirjeen. Kuoritin 80 kirjettä, ja vein ne postiin. Aikaa kului ehkä 1,5 tuntia. Mutta se teki hyvää. Oikea työ.

OLEN paljon pohtinut, miksi järjestötyö ei vedä enää entiseen malliin. Olemmeko ulkoistaneet raaán työn? Ei kai  kukaan normaali saa kiksejä kokouksissa istumisesta?  Vaan oikeasta, hyödyllisestä ja tarpeellisestä duunista. Muista hyvin sen innon, millä 40 vuotta sitten  teinikunnassa teimme omaa lehteä sen ajan välineillä. Joka lehti koottiin ja niitattiin käsin. Tai kuinka mielekästä oli järjestää opettajajärjestöissä omia koulutuspäiviä.

USKON, että ainoa keino saada lisää jäseniä mihin tahansa yhdistykseen, on tarjota mielekästä tekemistä yhteisen hyvän eteen.

Antti Lindtman Espoossa 27.2.-13

Lisää tietoa ohjelmajohtamisesta

Kuvassa kaupunginjohtaja Mäkelä ja valtuuston varapuheenjohtaja Torkki,
joka toimi seminaarin puheenjohtajana.

VALTUUSTON toisen seminaaripäivän työskentely keskittyi pitkälti ohjelma-johtamisen ja poikkihallin-nollisten kehittämisohjelmien ympärille. Aamu alkoi teorialla, ja sen jälkeen valtuutetut ohjattiin "Open Space"-menetelmällä ideoimaan näitä ohjelmia.

TEORIAA esitteli  ensin  ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält. Hän on tehnyt paljon töitä tällä alueella ja on mm. väitellyt tohtoriksi  muutosohjelmien käynnistyksestä.

Ohjelmajohtaminen

Ohjelmajohtaminen (program management) on kymmenisen vuotta vanha idea. Suomen kuuluisin osaaja tällä alueella on Kone oy. Ohjelmajohtaminen on yksi johtamisen muoto. Siinä johdetaan kehittämistä. Sen avulla haetaan keinoja strategian toteuttamiseksi käynnissä olevista projekteista; niitä priorisoidaan ja koordinoidaan. Vältetään päällekkäisyyksiä.  Saadaan synergiaetuja.

Espoossa ohjelmajohtamisen avulla toteutetaan seuraavan neljän vuoden ajan viittä tärkeäksi koettua teemaa, joista yksi on nuorison voimaannuttaminen. Kullekin ohjelmalle laaditaan visio ja asetetaan hyötytavoitteet. Neljää vuotta  ei suunnitella valmiiksi, vaan ohjelma toimii joustavasti, inkrementalistisesti, kuten Martti Tieaho otetta kuvasi.

Näiden edetään:

• Mitä hankkeita on nyt? (On siis oltava selvillä missä nyt ollaan, kuten Veikko Simpanen yksinkertaisti)
• Tarvitaanko uutta?
• Ohjelma koostuu projekteista ja toimenpiteistä. 
• Katsotaan, millaisia resursseja on käytettävissä.
• Määritellään ohjelmajohtamisen paikka; Ohjelmilla ei saa sotkea arkea.
• Kehitetään kevään aikana ohjelmajohtamisen mallia; sellaista ei ole valmiina.
• Tuetaan sen kehittelyä projektilla ja  ohjausryhmällä
• Määritellään eri toimijoiden vastuut, toimivalta, päätöksenteko ja suunnitellaan seuranta ja arviointi, viestintä (asiakirjat, työkalut) ja luodaan johtamisen työkalut.

Ohjelmien ohjausryhmät

Kutakin kehittämisohjelmaa ohjaa ohjausryhmä, jossa on viisi luottamushenkilöä ja viisi virkamiestä. Luottamushenkilöt on valtuusto valinnut. Kaupunginjohtaja valitsee virkamiehet.

Nuorison voimaannuttamisohjelman omistaja on Sampo Suihko. Ryhmän luottamushenkilöt on esitellyt aiemmassa blogilastussa. Tässä linkki sinne.

Lisäksi kullekin ohjelmalle nimetään virkamiehistä ohjelmapäällikkö, joka hoitaa  käytännön asiat. Hänelle varataan työaikaa.

Ohjelmalla on selkeä elinkaari. Näin se etenee:

• ohjelmaidea
• valmistelu - aihio, 10.6. päättyy
• suunnittelu   4.12
• toteutus
• vuosi 2014
• vuosi 2015
• vuosi 2016
• lopetus
• hyötyjen jälkiseuranta

Kehittämisohjelmien on tämä keväänä

• kirkastettava tehtävä
• rekrytoitava henkilöt  
• tehtävä alustava sidosryhmä- ja riskianalyysi
• ja valittava mittarit

Kevään aikana syntyy ohjelmakuvaus (hyötytavoitteet, tuotostavoitteet,  rajaukset- mikä linjaorganisaatiossa, mitä ei tehdä, kustannukset, rahoitus, työmäärä, organisaatioehdotus, sisältö: tunnistetut projektit ja toimepiteet, aikataulu, riski..)

NÄMÄ Ohjelmat ovat Espoon  investointi kehittämiseen.  Aikaisemmista kokeiluista tunnistetaan seuraavia haasteita:

• liian abstraktit tavoitteet
• ei resursseja
• ei toimivaltaa
• ei saa huomiota ylhäältä
• ei toimivaltaa suhteessa muuhun toimintaan
• ei priorisoida
• käyttöönottoon ei panosteta
• ei ole  tarvittavaa  muutosjohtamisen osaamista.

Näin onnistutaan:

• panostetaan suunnitteluun
• selkeä ohjelman rooli, tavoitteet, rajaukset, rajapinnat
• selkeä toimintatapa ja vuosirytmi
• jaamme aktiivisesti kokemuksia ja hyviä käytänteitä
• jatkuvan parantamisen idea

Jukka Mäkelä 

Kaupungnjohtaja halusi vielä nostaa esiin eräitä tärkeitä seikkoja.
- Ohjelmajohtamisella ohjataan kehittämistä tärkeimpiin tavoitteisiin. Meillä on  500 projektia, eikä kaikista ole riittävää tietoa.

Ohjelmiin tulee mukaan poliittista ohjelmaa, mutta mielessä on pidettävä:
- Linja-johto johtaa linjaa, ohjausryhmä ohjelmia.

Esimerkkinä  Nuorten elinvoimaisuus

Tavoite on edistyä  oikeasti, eikä vain hallinnollisesti.

• nuoristakuun toteutumisessa
• presidentti Niinistön aloitteissa
• konkreetti tavoite voi olla: kaikille espoolaisille kesäharjoittelupaikka (mukaan yritykset, järjestöt jne) ja kaikille espoolaisnuorilla harrastus .

Kehittämisohjelmien valmistelu tulee tehdä  huolella. Toimijoille on luvassa oma seminaari. Suunnittelun aikana haetaan hyvät yhteiset toimintatavat ja asetetaan  tavoitteet koko valtuustokaudelle ja joka vuodelle.
- Tavoitteiden lisäksi on tärkeää löytää konkreetit  mittarit.

OHJAUSRYHMÄLLÄ on operatiivinen vastuu projektisalkusta
- Projektit priorisoidaan. Vain parhaat pannaan liikkeelle. Mietitään sidosryhmät ja varmistetaan niiden osallisuus, Mäkelä totesi.

Open Space-vaihe

Tämän jälkeen kaupunginjohtaja lähetti valtuutetut ideoimaan eri ohjelmia.
- Aineisto kerätään,  ja ohjausryhmät saavat  sen syötteeksi.

Valtuutetut syöksyivät sitten kehitysohjelma-aihoiden kimppuun ja ideoivat niiden sisältöjä yhteistoiminnallisesti pari tuntia.  Itse en voinut muiden sitoutumusten vuoksi osallistua Open Space-vaiheeseen.

KORPILAMMELLA esitetty kuva täsmensi aikalailla  Markku Markkulan antamaa preppausta.