Valdemarin uusin numero on ilmestynyt

ESPOON valtuuston demariryhmä päätti vuoden alussa vahvistaa tiedotustoimintaa. Tiedottajana sain tehtäväväksi luoda oman nettilehden Valdemarin (Nimi tulee sanoista Valtuuston Demarit). Ensimmäinen lehti ilmestyi helmikuussa. Samalla avasimme samanniminen sivuston naamakirjaan (facebook).

EILEN sain valmiiksi jo seitsemännen nettilehden numeron. Lehti löytyy osoitteesta:
http://espoonvaldemari.blogspot.fi

Idea on otettu hienosti vastaan.  Tiettävästi kyseessä on maan ensimmäinen valtuustoryhmän nettilehti.

Ykkösnumerolla oli 796 kävijää.  Yhteensä kuutta   ilmestynyttä numeroa on luettu (26.10) 3615  kertaa!

Facebookissa  Valdemarilla  on tällä hetkellä 63 tykkääjää, joka riittää siihen, että saamme tilasto-ominaisuudet käyttöömme. Osoitteemme sisellä  on https://www.facebook.com/Valdemarit  Käykääpä tykkäämässä!

Talousarvio ja suunnitelma 2014

KAUPUNGINJOHTAJA Jukka Mäkelän tiedotustilaisuus alkaa kohta valtuustosalissa. Sali on täynnä päättäjiä ja kaupungin henkilöstöä. Medialle on oma tilaisuus klo11.

MÄKELÄ aloittaa tilausuuden esittelemällä Espoon tarinaa.
 - Kaupunki menestyy, kun se tekee asioita, joita kaupungin pitää tehdä. Turhasta tekemisestä pitää luopua? Ei ole turhaa. Mutta on keskityttävä kaupungin kannalta tärkeimpiin asioihin.

Espoota kuvaa mm. seuraavat tekijät:
- Espoo 555 vuotta
- viimeiset 55 vuotta nopeaa väestönkasvua; edelleen yli 4000 uutta asukasta vuodessa: lapsia, vanhuksia, maahanmuuttajia...
- kasvavat palvelu- ja investointitarpeet
- monikulttuurisuus ja maahanmuutto; vieraskielisten määrä kasvaa

- kestävä kehitys
- taloudellinen toimintaympäristö on haastava; hitaan kasvun aika
- yhtä aikaa useita uudistuksia; epävarmuus.
- työttömyysaste on poikkeuksellisen suurI, aikaisemmin meillä alhainen

TALOUS on saatava kestävälle pohjalle. Tavoitteena on rahoitustasapaino. Käyttötalous on mitoitettava oikein.  Edessä on tiukka menokuri ja resurssiohjaus. Omaa suoritusta on parannettava.  Palvelutasoa tarkistettaneen kansallisella tasolla. Nyt kunnilla on noin 1000 tehtävää. Maksuja ja taksoja tarkastellaan (nyt ei esitetä nostamista). Tilatehokkuutta lisätään. Käyttö- ja täyttöastetta nostetaan. Meidän pitää olla hyviä hankinnoissa. Harjoitamme aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Työllisyys on saatava paranemaan.

ESPOO ei irtisano eikä lomauta. Toisin kuin monet muut kaupungit. Mäkelä uskoo, että he tulevat Espoon linjalle, jossa henkilöstöä palkataan harkitusti.

Vastataan haasteisiin yhdessä. Veroja korotetaan 0,5 % (17,75>18.25) valtuustokaudeksi.  Korotus tarkoittaa noin 30 miljoonaa ja peittää neljäsosan puuttuvasta rahasta. Espoon tuloista 70 % tulee tuloveroista. Korotus tarvitaan, jotta lakisääteiset tehtävät täytetään. Edelleenkin Espoon veroprosentti on maltillinen; alhaisempi kuin kunnissa keskimäärän (19,4).  Espoo maksaa omista verotulostaan kolme yksikköä muille kunnille.

Maaliskuussa 2014 tullaan esittämään valtuustolle talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma. Kun valtio on tehnyt linjauksensa auki olevista asioista (Kuntauudistus, metropolialueen ratkaisut...)

ESPOON kehittämistoimintaa fokusoidaan nyt ohjelmaryhmien avulla. Kouluihin investoidaan jo nyt enemmän kuin missään muussa kaupungissa.  On saatava laatua vastikeeksi.

JUHA Metso avaa nyt sosiaali- ja terveystoimen osalta talousarviota. Aito kohtaaminen on tärkeää. Tehdään asioita yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Eikä ketään jätetä leirin ulkopuolella. "Miten voin auttaa"-asenteella. Espoolaiset osaamaan ja haluamaan auttamaan itseään ja toisiaan.

NYT tavoitteena on saada terveysasemien palvelukyky paraneminen. Uusia tapoja täydentää omaa tuotantoajärjestö- ja yritystoiminnalla. Vähemmän kiireellisesti sijoitettuja lapsia...Lisää yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien lasten auttamiseksi. Sähköinen palveluseteli.... Terveyspalvelut tuotetaan nyt todella halvalla. Budjetti nyt 738 miljoonaa euroa.

SAMPO Suihko on vuorossa seuraavana. Budjetti on 638,2 miljoonaa. Meillä on asiat ihan älyttömän hyvin Espoossa. Sivistystoimenkin päätavoite on hyvinvointi. Palveluita uudistetaan entistä asiakaslähtöisemmiksi ja helpommin saavutettaviksi. Puolet espoolaisista käyttää näitä palveluita. Yhteistyötä tehdään yli hallintorajojen. Tavoitteena Suomen osaavin kaupunki. Nuorisotakuu on saatava toteutumaan.  Ensi syksynä yksikään nuori ei putoa koulutuksesta peruskoulun jälkeen. Oppimistuloksissa tavoite on olla parhaan nejänneksen joukossa. Aikuiskoulutuksen palvelukeskusta valmistellaan tukemaan. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Perustetaan alueellisa kehittämisryhmiä...

OPETUKSEN resursseja supistetaan asteittain. Tilojen käyttöä tehostetaan.  Katsotaan tarkemmin, mihin rahat käytetään. Viisaus on rehtoreilla ja koulun tasolla.

OLAVI Louko esittelee teknistä ja ympäristötoimea. Länsimetro hallitsee kaikkea rakentamista. Rakennetaan Tapiolaa, Suurpeltoa.  Espoon sairaalaa. Koulukorjauksia vauhditetaan. Tilojen käyttöä tehostetaan. Kaupunkirakennetta tiivistetään. Koulukorjaukset on priorisoitu ensimmäiseksi.  Aurora on listalla. Enempään ei pystytä edes rahalla.  Metropolihallintoa valmistellaan. 2500 uutta asuntoa, vuokra-asuntoja 500. Investointeihin käytetään ennätyksellisesti melkein 600 miljonaa euroa.

MAURI Suurperko avaa palveluliiketoiminnan  (mm. Espoo Catering, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, kiinteistöpalvelut, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos...) budjettia. Kunnat eivät ensi vuonna saa kilpailla markkinoiden kanssa. Toiminta on sisäisten palveluiden tuottamista. Liikevaihto on 265,8 miljoonaa euroa. Tavoite on lisätä hankintojen kriteereihin työllistämisvelvoite. Espoossa on noin 2400 pitkäaikaistyöttömiä ja 1200 työtöntä nuorta.

Espoon valtuuston asunto-ohjelmaseminaari

ESPOON valtuuston jäsenet  on kutsuttu seminaariin, joka pidetään 21.10.2013 klo 13.00 – 16.00 valtuustotalolla.  Seminaarin teemana on: ”Espoon asunto- ohjelma”. Tärkeä teema. Asunto on yks keskeisimmistä elämän laadun tekijöistä.

VALTUUSTON I varapuheen-johtaja Markus Torkki avasi seminaarin, ja nyt puhuu Olavi Louko. Politiikot halutaan mukaan asunto-ohjelman kehittämiseen.

ESPOON 120 000 asuntoa. Uusia asuntoja tulee vuodessa noin 2500. Kaupunki ei juuri voi vaikuttaa suoraan asuntojen hintaan. Keskeinen keino on kaavoitus, jotta asuntoja riittää. Asuntoja kyllä on myynnissä, mutta ne ovat kalliita tai ehkä väärässä paikassa.

ESPOON asuntojen osuuteen voi vaikuttaa. Sen osuus on noin 20 %. 2012-2014 Espoon asuntotuotantotavoite on keskimäärin 2500 asuntoa vuodessa, ARA-vuokra-asuntotuotantoa tulee olla vähintään 20 % (500 asuntoa/vuosi). Kaavoittaa tulee enemmän kuin rakennetaan.

ALUSTUSTEN jälkeen alkaa poliitikkojen vuoro esittää lihaa virkamiesten laatimaan pohjaan. Vihreiden Tiina Elo vaatii lisää kunnianhimoa.  Tarvitaan asuntoja myös pienituloisille. Segregaatio on tärkeä periaate. Persujen Jukka Kilpi näytti, kuinka paljon edullisemmalla Espoon Asunnot tuottaa vuokra-asuntoja kuin muut ARA-tuottajat. Demarien Veikko Simpanen toivoo, että mahdollisimman moni uli 75-vuotias saisi asua ikiomassa kodissaan.  Hissien rakentamista tulisi tukea voimakkaammin. Sitoutumattominen Kurt Byman varoittaa asuntojen hintojen jatkuvasta noususta. Harriet Klar  muistutti siitä, että rakennusluvat tulisi käsitellä nopeammin. Merva Mikkola muistutti mm. pihojen merkityksestä ja muistutti, että liikenne ei toimi.  Vihreiden Hyrkkö muistutti asunnottomuudesta. Pieniä vuokra-asuntoja tarvitaan lisää. Jouni J. Särkijärvi muistutti siitä, että ihmiset muuttavat pois Espoosta kehyskuntiin. Miksi emme tuota pientaloja (ei mm. tarvita parkkipaikkoja)?

TÄRKEÄKSI ideaksi nousee täydennysrakentaminen (kerroistaloihin lisäkerroksia).  Sitä suosivat sekä Kokoomuksen Mykkänen ja Vasemmiston Uotila. Keskustan Repo muistuttaa parkkipaikkojen  tarpeesta. Vihreiden Susanna Rahkonen muistutti erityisryhmien tukiasuntojen tarpeesta. Persujen Pajunen muistutti, että eniten tukea  asumiseen tarvitaan nuorena ja vanhana...

KELLO on nyt 15.01. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä vetää keskustelua yhteen.  Espoo menettää muuttoliikkeessä verotuloja: yli 50-vuotiaita muuttaa Helsinkiin. Ja sitten talousasioita koskeva vinkki:  Lisää ja enemmän vaatimalla taloustilanne vaikeutuu.

Päivittyvä muistio valtuustonkokouksesta 21.10.-13

ESPOON kaupunginvaltuusto  kokoontuu 21.10.2013 klo 17.30 alkaen. Esityslista on alla. Raportoin kokouksesta sitä mukaa, kun mielenkiintoisia asioita tapahtuu.

KOKOUS alkaa juuri. Puheenjohtajana on Torkki.
Esityslista
1§ Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. OK
2§ Pöytäkirjan tarkastajien valinta. OK

Varsinaiset asiat
3§ Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen. OK ei puheenvuoroja.
4§ Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen otettavallelainalle Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjaukseen ja lisärakentamiseen.
Asia liittyy siis homekouluteemaan. OK ei puheenvuoroja.

Hyvin jäsennelty kuvaus lasten hyvinvoinnista oikeuksina.

5§ Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen (Pöydälle 9.9.2013)
Tärkeä asiasta laadittu paperi.  Vakava huoli perustellaan.

Hyviä Uutisia
- Valtaosa espoolaisista lapsista ja nuorista elää hyvää kasvua ja kehitystä turvaavassa perheessä ja saa riittävästi hoivaa ja huolenpitoa vanhemmiltaan.
- Espoon peruskoululaisista lähes kaikki saavat peruskoulun päättötodistuksen ja siirtyvät joko suoraan toisen asteen opintoihin tai lisäopetuksen piiriin.

- raittiiden määrä on kasvanut
- valtaosa espoolaisnuorista kokee oman terveydentilansa hyväksi. 

Huonoja Uutisia
- Vanhemmat kokevat liikaa kiirettä
- (vain) osa lapsista voi huonosti
- noin 10 % on ylipainoisia
- tupakointi on kääntynyt kasvuun
- köyhissä  perheissä elää   6000 lasta.
- raha ei riitä perustarpeisiin erityisesti yksinhuoltajaperheissä
- Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvaa.
- Lastensuojelun asiakasmäärät kaavavat. Vuonna 2012 jo 7,4 % espoolaisista lapsista oli lastensuojelun asiakkaana. 
- Maahanmuuttajaperheissä haasteita vanhemmuudelle asettaa lasten ja vanhempien eritahtinen kotoutuminen. 
- joka kymmenes nuori kokee masentuneisuutta.
-13-17-vuotiaitten kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet.
- Huolta on niistä noin 3000:sta  nuoresta (12 % ikäluokasta 17–24-vuotiaat), jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. 
- Vieraskielisistä nuorista koulutuksen ulkopuolelle jää selvästi suurempi osuus kuin koko väestön nuorista. 
- Vammaisneuvoston mukaan myös vammaisten nuorten on vaikea päästä ammatilliseen koulutukseen oppilaitosten tukipalvelujen puuttuessa.
- Nuorisotyöttömyys kasvaa. .Toukokuussa 2013 yli kolme kuukautta työttömänä työnhakijana TE-toimistossa olleiden alle 25-vuotiaiden nuorten osuus oli 32,9% kun se vuotta aiemmin oli 7,5%. Tavoitetila Nuorisotakuun mukaan on 0%.
- Vuoden 2010 tulosten mukaan terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn koki vaikeaksi about joka viides ja koulupsykologin luo lähes puolet.
- Fyysistä uhkaa koetaan aikaisempaa enemmän.
- Koulukiusattuja on noin 8 %
- Vanhempia huolestutti lisääntyvä tietokoneen äärellä ja netissä vietetty aika. 
- Asunnottomien nuorten määrä on Espoossa kasvanut erilaisista interventioista huolimatta. Vuonna 2012 Espoossa oli 125 asunnotonta alle 25-vuotiasta nuorta. 

Jäsennys hyvinvoinnista on näpsä. Mukavaa, että mukana on paljon tietoa Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmasta. Liitteenä myös lastensuojelun kehittämissuunnitelma.

Tästä asiasta käytettiinkin sitten puheenvuoroja. Esiin nousee mm. panostaminen perheisiin. PerSut tekevät ehdotuksia maahanmuuttajien kotoutumista edistävien keinojen poistamista. Onneksi sitä myös voimakkaasti vastustettiin. Jokaisella lapsella pitäisi olla mahdollisuus yhteen harrastukseen. Lastensuojeluun tarvitaan lisäresursseja. Samoin nuorten mielenterveyspalveluihin. Henkilökunnan  vaihtuvuus on liian nopeaa. Lasten ongelmat johtuvat usein vanhempien ongelmista. Varhainen puuttuminen on avainsana.  Nuoret tarvitsevat apua nyt.  Meiltä puuttuu kuraattoreita, psykologeja, kouluterveydenhoitajia. Meillä on aivan liian  vähän sosiaalityöntekijöitä...

Klo 19.50 kokous keskeytettiin kahvitauon vuoksi. Tauon jälkeen äänestetään.
Persujen maahanmuuttajavastainen  ehdotus kaatui äänin 70-5. Valtuusto saa selvityksen vuosittain.
6§ Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen
Erityisesti koulun rehtorina minulle läheinen asia. Vihreiden Hertell pyysi puheenvuoron. Hän kertoo rakennukseen liittyvät energiatavoitteet. Osa lämmöstä tuotetaan maalämmöllä. Se on edullisempaa. Jos Fortum tuottaa jatkossa  kaukolämmön kivihiilellä, ratkaisua voi suositella. Kiven mukaan energiaintoilu tulee johtamaan sisäilmaongelmiin. Tiiveyttä pelättiin. Sanna Lauslahti oli hänkin huolissaan energiaratkaisusta ja varoitti perusvirheistä rakentamisessa.  Hertell muistutti, että energiamääräkset sitovat kaikessa julkisessa rakentamisessa vuodesta 2019 alkaen. Hankesuunnitelma  hyväksyttiin 
7§ Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen.
Yksimielisesti hyväksyttiin klo 20.46.
8§ Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen
Demareille tärkeä asia.ista tukevien ehdotusten kaatamiseksi.
10§ Niittykumpu, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Niittykummun keskus, alue 212306.
Byman ehdottaa asian palauttamista. Saa PerSuilta kannatusta. Äänestetään. Byman hävisi 70-4-1.
9§ Niittykummun metroaseman rakentaminen ja käyttöönottaminen samassa aikataulussa muiden asemien kanssa
(Asioiden käsitteyjärjestys vaihdettiin). Metro on demareille tärkeä asia. Byman halusi palauttaa esityksen, mutta ei saanut kannatusta. Nyt kello on 21.43.
11§ Leppävaara, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Perkkaa IIB muutos, alue 113809
12§ Valtuustokysymys Tapiolan ja Matinkylän metroasemien rakennustöistä aiheutuneiden haittojen vähentämiseksi
Haittoja on ollut. Vastaus saatiin. Bymanin toivomus paremmasta tiedotuksesta hyväksyttiin. Kello on nyt 22.05.
13§ Valtuustokysymys koskien Finnoonsataman aluetta ja alueelle suunniteltavaa ympäristövaikutusten arviointia.
Hieman keskustelua. Vastaus hyväksyttiin lopulta yksimielisesti. Kello on  nyt 22.21
14§ Valtuustokysymys alueen varaamisesta Suomen Lähikauppa Oy:lle (Pöydälle 9.9.2013)
Yritystä "syytettiin" veroparatiisikytköksistä. Vihreiden toivomus siitä, että jatkossa firmoilta vaaditaanb nähtäväksi tilinpäätös (jotta verosuunnittelu näkyy).  Kello on nyt 22.31.
15§ Valtuustokysymys koulupaikan osoittamisesta Saunalahden koululle (Pöydälle 9.9.2013)
Demari Johanna Värmälän kysymys. Syksy on jo pitkällä. Vastaus kelpasi. Klo on nyt 22.32.
16§ Valtuustokysymys etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa
Persut jatkoivat maahanmuuttovastaisia mielipitetään KH:n vastaus hyväksyttiin. Kello nyt 22.40.
17§ Valtuustokysymys kauppakeskus Ison Omenan kierreportaista
Jätettiin pöydällä.
18§ Valtuustokysymys Mestaritunnelin aiheuttamien liikenteellisten ongelmien esiintymisestä
Jätettiin pöydällä.
19§ Valtuustokysymys ajoratojen asvaltoinnista
Jätettiin pöydällä.
20§ Valtuustoaloite kiinteistöyhtiön muodostamisesta kaupungintaloa varten
Tärkeä pykälä monelle demarille, jotka haluaisivat, että nyt tyhjillään oleva kaupungintalo korjattaisiin. Simpanen esitti siihen  toivomuksen selvityksen tekemisestä. Värmälä kannatti sitä. KH:  puheenjohtaja vastusti. Toivomus ei mennyt läpi.

Kokous päättyi klo 23.00

Mahdolliset lisäasiat
Kokousasiakirjat löytyvät tämän linkin takaa.

Valtuuston kokous videoidaan. Seuraamaan pääsee tästä linkistä.

Budjettiesitys tulee. Oletko valmis?

ESPOON kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä antaa budjettiesityksensä torstaina 24.10 klo 9. Valtuustosaliin on kutsuttu sekä henkilökunta että valtuutetut. Ja tietysti media. Esitys on oletettavasti karu. Mutta niin on tilannekin. Ei vain Espoossa. Koko Suomessa. Koko Euroopassa.

ESPOON oma ongelma on menojen 6 %:n kasvu tilanteessa, jossa tulot kasvavat vain 3 %.  Kaupunki kasvaa koko ajan noin 4000: lla asukkaalla. Merkittävä osa heistä on lapsiperheitä ja maahanmuuttajataustaisia uussuomalaisia. Mutta Espoossa kasvaa myös ikääntyvien määrä. Tilanne  on erikoisen haastavaa. Kumpikin  ryhmä tarvitsee palveluita.

Espoon koko budjetti on noin 1600 miljoonaa. Aukko on tänä vuonna  noin 30 miljoonaa. Ensi vuoden aukko on arvioitu 50 miljoonaksi. Joku paljon suuremmaksi. Jollei mukaan lasketa rahastojen purkua ja lainoja, aukko on 160 miljonaa!!!  Espoon talous on poikkeuksellisen riippuvainen  omista verotuloista. Verotulojen osuus tuloista on 85 %. Käytännössä Espoo saa valtionapua vain 2 %; loput  vedetään meiltä takaisin  köyhempiin kuntiin tasausjärjestelmän vuoksi.

REIJO TUORI vieraili viime viikolla Espoon demarien valtuustoryhmän kokouksessa ja avasi meille tämän hetken tilannetta. Kuntataloudessa on rakenneongelma.Velvoitteita on liikaa.

Espoolla on iso investointiohjelma, jota ei ole helppo karsia. Kasvu ei hoida tätä ongelmaa pois. Suomen ja Espoon talous ei kasva riittävästi. 

Ei hyvältä näytä. Mutta näyttää paljon paremmalta kuin monessa muussa kunnassa. Espoo voi edelleen itse päättää, kuinka kuilu täytetään. On paljon mukavampaa päättää siitä itse, kuin antaa muitten päättää.

ESPOON hankaluuksia syventää  valtion  heikko taloustilanne. Kuten tiedetään, edessä on seuraavina vuosina  noin kahden miljardin aukko kuntatalouteen. Se merkitsee leikkauksia. Joko juustohöylällä tai tietoisesti tiettyihin palvelulupauksiin puuttumalla. Kuten lehdistä voi lukea, tällaisia "rönsyjä" eli leikkauskohteita tai  listaa velvotteista, joista kunnat voisivat luopua,  eivät  osaa tai halua  tai rohkene esittää sen paremmin ministeriöt kuin Kuntaliittokaan.  Tuula Haatainen ehdotti eilen Juha Metson syntympäiväkahvipöydässä Mäkelälle, että kunnat lähettäisivät itse ehdotuksia Kuntaliittoon. Samassa pöydässä Mäkelä kertoi, että Espoo aikoo toimia päinvastoin kuin henkilöstöään irtisanovat ja lomauttavat kunnat. Toimintaa voi tehostaa vain sitoutunut ja osallistettu henkilökunta.

TEHOSTAMISTA ja vaatimuksia tuottavuuden kasvattamisesta tullaan siis esittämään. Valitettavasrti edellisistä tuottavuusohjelmista ei ollut mitään hyötyä. Tuottavuusohjelma toimii, jos se tehdään aidosti yhdessä henkilökunnan kanssa - ja niin, että henkilöstä hyötyy osasta säästämäänsä rahaa.

Mäkelä on useaan kertaan korostanut, että tilanteesta selvitään vain ottamalla täysi keinovalikko käyttöön. Tuloja on kasvatettava. Siis myös veroprosenttia. Länsiväylä-lehti näyttää tietävän jo verotulojen nostoprosentinkin: 0,25.  Yhden veroprosentin nosto tuottaisi  kaupungille 60 - 65 miljoonaa euroa.

KUILUN täyttämiseen tarvittaneen myös rahastojen purkamista ja lisälainaa. Espoo  myi (1994-2006) Espoon Sähkön ja myyntitulosta on kahdessa rahastossa noin  600 miljoonaa euroa. Rahastojen tuotto on kuulema hyvällä tasolla, ja korkeampi kuin lainojen korko. Tänä vuonna lainaa on otettu jo yli 100 miljoonaa.  Onneksi korot ovat alhaalla.  Rahastoja on purettu 40 miljoonalla.

Oletettavasti myös menoja on leikattava. Kokoomus on ainakin sitä mieltä. Sivistystoimenjohtaja Sampo Suihko puhui viime viikonloppuna espoolaisilla ay-aktiiviopettajille Itämerellä. Hänen mukaansa seuraavina vuosina edessä on 6 %:n leikkaukset koulujenkin budjetteihin. Niitä ei kuitenkaan tehtäisi kerralla, vaan kolmessa  vuodessa:  2+2+2%. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on tehnyt esityksen lisämiljoonista, mutta saadaanpa nähdä. Tilanne on hankala, kun mm. sosiaali- ja terveyslautakunta ei lisärahoja vaatinut, vaikka rahat eivät näytä riittävän.

DEMARIEN keinovalikon keskeinen työkalu on veronkorotus. Palvelumaksujen korotuksia vastutetaan.  Kaikkiaan maksujen osuus on vain 10-13 % kaupungin tuloista, ja monet niistä ovat jo tapissa. Leikkauksia kaupunkilaisille tärkeisiin palveluihin vastustetaan. Pitäisikö kuilua täyttää lykkäämällä joitain investointeja?  Toisaalta samaan aikaan ns. homekoulut ja päivökodit on  pakko korjata.

NYT tarvitaan myös innovatiivisuutta. Meidän pitäisi löytää uusia ratkaisuja tuottaa palveluita. Pitäisi kriittisesti etsiä kohteita, joihin lapataan paljon rahaa, mutta jotka eivät silti toimi kunnolla. Ja etsiä niihin uusia toimintamalleja.

YKSI valtava haaste on lisääntyvä köyhyys. Köyhiä lapsiperheitä on kohtuuttoman paljon maahanmuuttajien joukossa. Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina myös työttömyystilastoissa. Työtä ei saa, jos ei osaa suomea. Työtä kuitenkin olisi tarjolla.  Työnsaantia edistävästä koulutuspaikasta ei ole hyötyä, jollei osaa suomea. Nyt pitäisi haastaa kaikki propellipäät ideoimaan, kuinka kielenoppimista voisi nopeuttaa.

TOINEN kohde, johon pitäisi tarttua kaksi käsin, on lasten ja nuorten pahoinvointi. Jokainen syrjäytyvä nuori maksaa noin 1,2 miljoona euroa!!! Ennaltaehkäisevä työ ei nyt toimi riittävän hyvin. Jollei se toimi, nuorisotakuu kaatuu.

KOLMAS on huikeasti kasvava työttömyys. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut 36%! Ihmisille on saatava työtä. Työllisyysaste on saatava nousemaan. Jokaisen nuoren on saatava (ainakin) toisen asteen tutkinto. Vähän koulutusta vaativat ammatit katoavat.

PS. Katso, mitä toinen espoolaisdemari Hannele Kerola  samasta asiasta ajattelee.

Opetustoimen määrärahaleikkaukset - demaripohdintaa. Osa 1

24.10. - siis vähän viikon kuluttua kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä julkistaa oman budjettiesityksensä. Sen jälkeen alkavat ryhmien väliset neuvottelut. Kun Espoon koko budjetti on noin 1,5 miljardia, niin neuvotteluissa esitystä tuunataan yleensä muutamalla miljoonalla.

Jos ennakkotiedot osuvat oikeaan, suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatukselautakunnan on löydettävä pahimmillaan jopa 4,8 miljoonan euron leikkauskohteet. Sukon koko budjetti on  noin  277 miljoonaa.  Tuon suuruinen leikkaus on siis noin 2%.  Mutta kipeää tekee.

EKOAY:n päättäjäristeilyllä kaupungin taloustilannetta käsiteltiin lauantai-iltana, mutta tietenkään edunvalvontajärjestö - jollainen OAJ on - ei voi antaa leikkauslistaa. Se on  poliitikkojen tehtävä.

TÄSSÄ blogilastusssa tarkastelen tätä leikkauskysymystä poliitikkona: kaupunginvaltuutetun roolista käsin, mutta pohdin (osassa 2) vaihtoehtoisia leikkausmalleja myös sillä kokemuksella, joka minulla on alakoulun rehtorin tehtävistä.

"Hellströmin leikkauslistan perusteet"
OLEN aukonut päätäni julkisuudessa siitä, että kunnissa  toteutetaan koulutoimen säästöjä väärillä keinoilla (esim. lomautukset, sijaiskielto, määrärahojen käyttökielto, virkojen täyttökielto). On kai kohtuullista, että niin tekevä ei vain marise, vaan esittää myös oman vaihtoehtonsa.

Olen laatinut noin 10 kohdan säästölistan. Tässä 1.osassa   kuvaan perusteet, joilta listan olen laatinut. Esitän listan myöhemmin.  Demarien omaa sisäistä keskustelua käydään facebookiin avatussa ryhmässä.

(1) Ensimmäinen lähtökohtani on, että leikkaukset pitää toteuttaa niin, että ne eivät johda Espoon saaman ylimääräisen 3 miljoonan POP-rahan (opetusryhmien pienentäminen) menettämiseen.  Rahat menetetään, jos opetukseen varattua rahaa leikataan niin, että opetusryhmät kasvavat. Samaan johtaisi opettajien lomauttaminen.

(2) Jos leikkauksia joudutaan tekemään  käytössä olevaan ns. tuntikehykseen  (ryhmäkokoa suurentamatta), leikkaukset ovat pois opettajien palkkapotista. Jos opettajien palkkapottia leikataan, se tulee tehdä oikeudenmukaisesti jakamalla kuormitus mahdollisimman tasaisesti sekä eri henkilöiden että ajan suhteen. Ja että kun palkkaa leikataan, samalla työn  on vähennyttävä. Suomeksi tämä tarkoittaa puuttumista kaavaan, jolla varsin tasa-arvoinen tuntikehys muutetaan euroiksi.

(3) Keinovalikon lähtökohtana on ollut oman kouluni todellinen tilanne. Aurora on isohko koulu, joten mahdollisuudet samoihin ratkaisuihin voivat olla tyystin erilaiset jossain toisessa koulussa. En kuitenkaan keksi muuta tapaa olla konkreettinen.

(4) Neljäs  lähtökohtani on,  että valitsen keinot kahden kriteerin perusteella: (X) = Ratkaisun kustannusvaikuttavuus asteikolla 0-2. Mitä enemmän euroja ratkaisu säästää, sen korkeampi arvo. (Y)= Ratkaisun "tuhovaikutus" asteikolla 0-2. Mitä rajumpi vahinko, sitä alempi numero. Olen pyrkinyt arvioimaan esiinnousseet keinot mahdollisimman asiakeskeisesti. Listani kärjessä ovat kustannusvaikuttavimmat keinot, joilla on vähiten haittavaikutuksia opetukseen.

YMMÄRRÄN, että tällaisen listan esittäminen voi suututtaa monia tahoja. Otan se riskin. Pitkään asioita

pohdittuani, olen päätynyt siihen, että meidän tulee yhdessä keskustellen etsiä järkevimmät keinot, joilla voimme tukea Espoota selviämään tästä ja ennen muuta seuraavista vuosista.
Jos hyväksymme sen, että hyvinä vuosina voimme saada kouluihin lisäresursseja, meidän on myös hyväksyttävä se, että huonoina vuosina niitä joudutaan vähentämään. Leikkaukset pitää tehdä seurauksia punniten ja järjestelyt hyvin suunnitellen.

ESPOO on satsannut viime vuosina upeasti kouluhinsa. Auroran kokoisella koululla kehittämispäällikkö Juha Nurmen laatiman tuntikehyskaavan pohjalta on ollut hieno tilanne järjestää opetusta. Niin hieno, että en vastaava muista kaupungeista tiedä. Eri kuntien opetukseen käyttämiä menoja on todella vaikea vertailla, mutta päätän tämän lastun muutamaan faktaan (joudun hieman oikaisemaan mm.  kerhotuntien osalta).

(1) Aurorassa on noin 320 oppilasta. Olemme voineet käyttää opetukseen noin 560 tuntia viikossa Indeksi tuntia/oppilas on meillä 1,75. Monessa kunnassa luku on jopa lähellä 1,2. Tähän korkeuteen vaikuttaa tänä vuonna saamamme POP-raha (26 vvt) ja Opetustoimenjohtajan väistön vuoksi myöntämä lisäkehy (20 vvt). Mutta indeksi oli suurin piirtein sama myös vuonna 2009.

(2) Auroran tuntikehys on nyt noin 560 tuntia viikossa. Kun peruskoulujärjestelmä luotiin- ennen tuntikehysjärjestelmää - koulun minimituntimäärä oli luokan opetustunnit, jakotunnit käsitöissä ja englannissa (luokanopettaja piti vastaavasti samaan aikaan puoliryhmän tunnit matikassa ja äidinkielessä- jos luokalla oli yli 24 oppilasta). Lisäksi joka luokalla oli 1 tukiopetustunti/viikko. Ja koulussa oli laaja-alaisen erityisopettajan tunteja noin 24. ET:oon saatiin 2 tuntia. About näin. Seuraavassa laskelmassa luokkien viikkotuntimäärät on oletettu nykyisiksi.

• Startti (tällaista ei ollut 1970-luvulla, mutta lasketaan, että se saisi) = 20
• 1.-luokat  3* (20 + 3 jakoa + 1top) = 69 tuntia
• 2.-luokat 3 * (20 +3 jakoa +1top) = 69 tuntia
• 3.-luokat (oppilasmäärä niin pieni, että vain kaksi luokkaa: 2 * (23 + 2TN + 2 EN+ top+ 1 Äijako ja 1 ma-jako) = 60 tuntia
• 4.-luokat  2 * (23 + 2TN + 2 EN+ top+ 1 Ma-jako + 1 Äi-jako) = 60 tuntia
• 5.-luokat  2 * (25 + 2TN + 2 En + top1 +Ma-jako + 1 Äi-jako) +  2 Ru = 66 tuntia
• 6.-luokat (luokat niin pieniä ei jakoa En, Äi, Ma) 3*  (26 + 2TN + top + 2 Ru) 93 tuntia
• Ela-opetus 24 tuntia
• ET-opetus 2 tuntia
• Yhteensä 463 tuntia!!!

1970-luvun lopulla Auroran koulun kokoneinen koulu olisi siis saanut 17 % vähemmän tunteja!

Jos opetus Aurorassa järjestettäisiin niin, että se täyttäisi juuri ja juuri lain asettamat velvoitteet, koulu tarvitsisi  tunteja seuraavasti:

• Startti (tällaista ei ollut 1970-luvulla, mutta lasketaan, että se saisi) = 20
• 1.-luokat  3* (20 + 1top) = 61 tuntia
• 2.-luokat 3 * (20 + top) = 61 tuntia
• 3.-luokat (oppilasmäärä niin pieni, että vain kaksi luokkaa: 2 * (23 + 2TN + 1top) = 52 tuntia
• 4.-luokat  2 * (23 + 2TN +1 top) = 52 tuntia
• 5.-luokat  2 * (25 + 2TN+  1top) +  2 Ru = 58 tuntia
• 6.-luokat (luokat niin pieniä ei jakoa En, Äi, Ma) 3*  (26 + 2TN + top + 2 Ru) = 93 tuntia
• Ela-opetus 24 tuntia
• ET-opetus 2 tuntia
• Yhteensä 423 tuntia!!!=

Tähän verrattuna Auroralla on tällä hetkellä 30 % enemmän tunteja, kuin mitä olisi minimi.  

KAIKKI meille  30 vuoden aikana annetut lisätunnit ovat tulleet tarpeeseen. Olen varma, että olemme käyttäneet ne vastuullisesti ja hyvin.  Kirjoitan nämä luvut vain siksi, jotta säilytämme jollakin tasolla  yhteyden reaalimaailmaan. 

SIIS ennenkuin julkistan  listaa, pyytäisin ottamaan kantaa yllä olevaan.

Valtuustoryhmä painattaa verkostokortteja

PUOLUETYÖSSÄ teltoilla on hyviä kokemuksia siitä, että pitää olla fiksujen ajatusten lisäksi muutakin jaettavaa. Karkit, pinssit jne. tekevät hyvin kauppansa.

Espoon demarien valtuustoryhmä painatti jaettavaksi myös ns.  verkostokortteja. Korteissa on varsinaisten valtuutettujen naamat ja kääntöpuolella Valtuustoryhmän nettilehden osoite.

Loppusyksyn demaritapahtumia Espoossa 

• 10.10.            Kunnallistoimikunta
• 14.10.            Valtuustoryhmän kokous
• 26.10.            Nuuksion Työväenyhdistys ry, 110-vuotta, Honkamaja  klo 13.
• 31.10.            Talousarvioseminaari klo 18.
• 03.11.            Asukastilaisuus.  Vieraana pääsihteeri Anni Lahti, Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry, Kauklahden Sos.Dem. yhdistys, kerhotalo Puikkari, Hansatie 4, Kauklahti, klo 17.
• 11.11.            Valtuustoryhmän kokous.
• 14.11.            Kunnallistoimikunta.
• 30.11.            Espoonlahden Joulumarkkinat.
• 02.12.            Valtuustoryhmän kokous.
• 06.12.            Itsenäisyyspäivän Juhla, Espoonlahden Demarit.
• 10.10.            Kunnallistoimikunta.
• 12.12.            Espoon Sosialidemokraattien edustajiston syyskokous.

Mankin seisake säilytettävä!

MEDIATIEDOTE
Mankin seisake tulee säilyttää!

Espoon sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön ylimääräinen edustajainkokous vaatii Mankin rautatiepysäkin säilyttämistä.

Espoon kaupungin tulee esittää HSL:lle, että Suur-Kauklahden alueella oleva Mankin rautatieasema/seisoke säilytetään. Mankin pysäkin  käyttäjämäärät ovat jo nyt suurempia kuin esim. Luoman asemalla. Matkustajamäärät ovat lisäksi kasvussa, koska mm. Lasilaakson alueelle rakennetaan runsaasti uusia asuntoja.

Espoon sos.dem. kunnallisjärjestö  ry.

Puheenjohtaja Jukka Vilske   ( 050 4520411 )
Sihteeri  Aarno Turunen ( 040 7385417 )
www.espoondemarit.fi

Paviljongit- ratkaisu Viherlaakson koulun sisäilmaongelmiin

Mediatiedote. Julkaisuvapaa HETI

Paviljongit - ratkaisu Viherlaakson koulun sisäilmaongelmiin

Espoon sosialidemokaattinen kunnallisjärjestö ja Espoon demarien valtuustoryhmät vaativat Viherlaakson kouluun ja lukioon terveydelle turvallista ratkaisua.

Viherlaakson koulun ja lukion sisäilmaongelmat ovat vakavia. Suunnitellut lyhyen ajan korjaukset ovat rahan-haaskausta. Koulu joudutaan joka tapauksessa perus-korjaamaan muutaman vuoden sisällä.

Oppilaiden ja henkilökunnan terveyden kannalta ainoa oikea tapa on siirtää opetus paikalle tuotaviin siirto-kelpoisiin paviljonkeihin siihen saakka kunnes koulu-rakennus on peruskorjattu tai uudisrakennus on val-mistunut. Paviljonkien hankinta on aloitettava viivy-tyksettä, jotta koulu voi alkaa niissä heti lukuvuoden 2014 alussa.

Lisätietoja: 
Kunnallisjärjestön pj.  Jukka Vilske  (050 - 4520411)
Valtuustoryhmän pj. Markku Sistonen (050 - 5381828)