Demarit marssivat ulos

Demarit ja vasemmistoliitto kävelivät Espoossa ulos budjettineuvotteluista

Espoon sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä ei hyväksy Espoon valtuustoryhmien välisten budjettineuvottelujen tulosta. Myös vasemmistoliitto liittyi demareiden ulosmarssiin.
Demareiden kynnyskysymyksenä oli vanhusten palveluiden resursoinnin riittävyys.
- Esitimme kahdeksan miljoonan lisäystä vanhusten hoitoon. Halusimme vahvistaa kotihoidon ja laitoshoidon resursseja vastaamaan kasvavan kaupungin tarpeita, kertoo demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Martti Hellström.
- Kotihoidon henkilöstön uupuminen on valtava huoli. Liian vähäinen henkilöstömäärä on johtanut siihen, että moni kotihoidossa työskentelevä uupuu ja päätyy sairauslomalle. Tällöin joudutaan turvautumaan ostopalveluihin. Tämä tulee kalliimmaksi kuin henkilöstön pitäminen riittävällä tasolla, toteaa neuvotteluissa mukana ollut Maria Guzenina
- Kun kaupungissa halutaan vähentää laitoshoitoa, on elintärkeää, että kotihoidossa elävät vanhukset saavat riittävän hoidon ja hoivan. Tämä ei onnistu ilman riiittävää henkilöstöä. Me emme voi olla mukana hyväksymässä budjettia, jossa vanhustenpalvelut aliresurssoidaan. Lisäysesityksemme oli hyvin maltillinen, neuvottelukaksikko toteaa.

Demarit ja vasemmistoliitto ovat muilta osin tyytyväisiä budjettineuvottelujen tulokseen. Koulupuolelle lisättiin riittävästi rahaa turvaamaan koulunkäyntiavustajat, iltapäiväkerhotoiminta sekä tuntikehys. Demareilla erityisen tärkeä subjektiivisen päivähoidon säilyttäminen sisältyy neuvottelutulokseen. Tämä oli kynnyskysymys paitsi demareilla ja vasemmistoliitolle, myös vihreille. Homekoulujen korjausta aikaistetaan ja olimme mukava torppaamassa asiakasmaksujen suunnitellut korotukset.

- Todella ikävää, että yhteisymmärrystä ei löytynyt vanhusten palveluiden turvaamiseksi. Budjettisopu jäi loppujen lopuksi kiinni hyvin pienestä summasta. Kaupunginjohtajan budjettiesitys oli vahvasti leikkauspainotteinen, mikä saa budjettisopuun päässeiden lisäysesitykset näyttämään suurilta. Kokoomus varmasti väittää, että nyt saatiin kaikkien aikojen suurimmat lisäykset. Mutta todellisuudessa varsinaiset lisäykset viime vuoden budjettiin nähden ovat aika pienet, toteaa vasemmistoliiton Tiina Ahlfors.

Espoossa neuvoteltiin budjetista viime perjantaina, maanantaina, tiistaina  ja tänään. Budjetti neuvotteluja johti perussuomalaisten Seppo Huhta.

Espoon Ruusu on ilmestynyt.

Demarit valmiina Espoon budjettineuvotteluihin

MEDIATIEDOTE

Demarit valmiina Espoon budjettineuvotteluihin

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esitteli oman talousarvoesityksensä viikko sitten. Poliittisten ryhmien väliset budjettineuvottelut alkavat ensi viikolla perjantaina 18.11.
Espoo-konsernin talous on tiukoilla. Valtavien investointien vuoksi kaupungin lainakanta kasvaa lähivuosina satoja miljoonia. Nämä lainat on maksettava joskus takaisin. Siihen varautuminen näkyy nyt ylitiukkoina menoleikkauksina.
— Harmittaa vietävästi, että kokoomus ja sen apupuolueet eivät hyväksyneet demarien ja vihreiden esityksiä veroprosentin korotuksesta ja rahastojen tuottojen käytöstä, huokaisee demarien ryhmän puheenjohtaja Martti Hellström. Pelkästään puolen prosenttiyksikön veronkorotus olisi riittänyt kuittaamaan ennusteiden mukaisen 33 miljoonan euron pudotuksen ansiotuloveroihin.

Kokoomus on valmis leikkaamaan palvelutasoa niin perheiltä, vanhuksilta kuin vammaisiltakin. Demarit eivät hyväksy Kokoomuksen ajamaa terveyskeskusmaksujen korotusta. Demarit eivät myöskään hyväksy sitä, että ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarvitsevat vanhukset pakotetaan asumaan kotonaan. Opetuksen ja päivähoidon noin kahdeksan miljoonan esitettyjä leikkauksia demarit pitävät vastuuttomina.
Demarit ovat valmistelleet muutosesityksiä, joilla halutaan mm. turvata heikompiosaisille espoolaisille ihmisarvon mukaiset sosiaali- ja terveyspuolen palvelut.
— Terveyskeskusmaksut on poistettava, vaatii sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä. Vanhusten palveluissa ei saa vähentää työntekijämäärää. Pitkäaikaishoidossa henkilöstö-mitoituksen tulee olla 0,7 - ja mitoituksen tulee koskea myös ostopalveluita.

Työttömyyttä — ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä — on aktiivisesti vähennettävä. Mallia voi ottaa Vantaasta, jossa tässä on onnistuttu hienosti satsaamalla työllistämispalveluihin.

Myös sivistystoimen määrärahoihin haetaan lisäystä. Demarit vaativat mm., että koulumenoista ei leikata eikä opetusryhmiä kasvateta. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen opintoihin on satsattava. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon on säilytettävä.
— Esitämme myös määrärärahoja hankkeille, jotka tukevat lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastetoimintaa sekä terveysliikuntaa, kertoo liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Antti Aarnio. Jokaiselle nuorelle on taattava vähintään yksi ilmainen harrastus. Uimahallit tulisi avata
ilmaisiksi kaikille alle 16- vuotiaille. Tänä vuonna haluaisimme priorisoida avustuksissa nuorisopalveluita.

Espoon investointiohjelmaa on nopeutettava kiireellisten hankkeiden osalta.
— Kouluhankkeisiin, sekä uudisrakentamiseen että korjauksiin tarvitaan reilusti lisää rahaa, vaatii kaupunginhallituksen varajäsen Jukka Vilske. Oppilasmäärä kasvaa peruskouluissa ja lukioissa noin 770:lla joka vuosi. Se vastaa 13 uuden koulun tarvetta kymmenen seuraavan vuoden aikana. Mm. Karhusuon kouluhanketta on aiennettava.

Kohtuuhintaisia asuntoja tulee rakentaa lisää erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän. Espoon Asuntojen vuosittaista uudisrakentamista kannattaisi lisätä kolmanneksella. Kaikki Espoon alueet tulisi saada vesihuollon piiriin.

Espoon tulee jatkossa pitää parempaa huolta omaisuudestaan ja ympäristöstä. On varattava rahaa esteettömyyskorjauksiin. Julkisten rakennusten huolto- ja kunnossapito täytyy saada kuntoon. Valvontaa on tehostettava.
— Ympäristöongelmien ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan uusi ympäristötarkastajan vakanssi, kertoo kunnallisjärjestön puheenjohtaja Joni Vainikainen. Joukkoliikennettä on tuettava suuremmalla kuntaosuudella niin, että koko Espoo mahtuu tulevaan kaarimalliin.

Espoon demarit lähtevät sosiaalipalvelujen ja koulutuksen kehittäjinä budjettineuvotteluihin positiivisin mielin:
— Me haluamme, että Espoo on jatkossakin houkutteleva, turvallinen ja viihtyisä kaikkien espoolaisten kaupunki, Hellström tiivistää. Tämä vaatii investointeja muuhunkin kuin tekniseen infraan. Peruspalveluista ei tule tinkiä ja talous on pidettävä silti tasapainossa. Tämä on mahdollista purkamalla rahastoihin kertynyttä 140 miljoonan euron tuottoa.
Demarit uskovat saavansa asukkaille tärkeille palvelusten parannuksille tukea muilta ryhmiltä.

Lisätietoja:
Martti Hellström, valtuustoryhmän puheenjohtaja 045 111 8156

6 suurinta kaupunkia: Kaupunginjohtajien yhteinen sotekannanotto

Kuusi suurinta kaupunkia: Suuret kaupunkiseudut kumppaneiksi alueiden kehittämisessä 

Suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien kaupunkiseutujen suhteellinen merkitys on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana ja tulee kasvamaan edelleen kaupungistumisen sekä sitä tukevan talouden rakennemuutoksen seurauksena. Kuusi suurinta kaupunkia ovat väestömäärältään suurempia kuin valtaosa tulevista maakunnista.

Vireillä olevassa sote- ja maakuntauudistuksessa tulee ottaa huomioon maakuntien erilaisuus ja suurten kaupunkien keskeinen merkitys Suomen kilpailukyvylle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Erilaiset ratkaisut tulee mahdollistaa lainsäädäntöä uudistettaessa. On tärkeää, että julkisen sektorin yhteistyöhön ei luoda lainsäädännöllisiä esteitä tai hallinnollista päällekkäisyyttä

Lainsäädäntöuudistuksessa tulee turvata suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen mahdollisuus vastata osasta maakunnalle kaavailluista tehtävistä. Kaikkiaan hallituksen esitysluonnoksen lähestymistapa sote- ja maakuntauudistukseen on liian kapea: esitys ei huomioi julkista sektoria kokonaisuutena eikä uudistuksen haitallisia vaikutuksia kuntien toimintakykyyn ja talouteen. Laajat toimivallan siirrot maakunnille ja veropohjan voimakas kaventaminen vievät pohjan suurten kaupunkien, kaupunkiseutujen sekä kasvukäytävien omiin vahvuuksiin perustuvalta kilpailukyvyn parantamiselta, elinvoiman kehittämiseltä ja investoinneilta.

Kaupunkiseuduille mahdollisuus toimia kasvupalveluiden järjestäjänä 

Kasvupalvelut tulee nähdä osana suurten kaupunkien laajaa elinkeinopolitiikkaa. Työmarkkinoiden murroksen takia tarvitaan jatkuvasti uudistuvaa osaamista. Lisäksi on huomioitava, että työvoiman kasvu perustuu suurelta osin maahanmuuttoon, joka edellyttää osaamisen kehittymiseen monipuolisia palveluita ja niiden joustavaa yhteensovittamista koulutuspalveluihin. Tämän vuoksi suurten kaupunkien osalta tulee määritellä kasvupalvelujen järjestämisvastuu lainsäädännössä vaihtoehtona maakunnalliselle ratkaisumallille. Ilman järjestämisvastuuta kaupungit tai kaupunkiseudut eivät pysty kehittämään kasvupalveluja asiakaslähtöisesti hyödyntäen yritysyhteistyötä ja innovatiivisia hankintoja sekä kohdentamaan tehokkaasti resursseja.

Suurille kaupungeille vahva rooli maankäytön ohjauksessa ja liikenteen suunnittelussa

Maakuntakaavoituksen siirto maakunnan liitoilta uusille maakunnille edellyttää tarvetta tarkastella maankäyttö- ja rakennuslain kaavajärjestelmää laajemminkin. Mekaaninen nykyisen maakuntakaavoituksen siirto uusille maakunnille ei ole mahdollista. Kuntien kaavoitusmonopoli nauttii osana kunnallista itsehallintoa perustuslain suojaa. Tällä hetkellä yleis- ja asemakaavoitus on tapahtunut kuntien suorassa päätäntävallassa ja sitä ohjaava yleispiirteinen maakuntakaavoitus on ollut kuntien välillisessä päätäntävallassa niiden esittäessä edustajansa maakuntavaltuustoihin. Esitetty maakuntamalli poistaa kunnilta niiden tosiasiallisen kaavoitusmonopolin etenkin, koska kuntien välillisenkin vaikutusvallan ulkopuolella ratkaistavan oikeusvaikutteisen maakuntakaavan yleispiirteisyyden tasoa ei laissa säädellä.

Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain perustana oleva kaavoitushierarkian käsite on merkinnyt sitä, että valtion tavoitteet siirtyvät kuntien yhteistyön pohjalta laadittavaan maakuntakaavaan. Tuleva maakunta voisi edelleenkin hyväksyä maakäyttöä ohjaavan strategisen maakuntakaavan kuitenkin siten, ettei se muodosta oikeusvaikutusta kuntien yleis- ja asemakaavoitukseen.

Kuutoskaupunkiseuduilla on tärkeää varmistaa, että neuvottelut maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten sekä kasvusopimusten sisällöstä käydään jatkossakin asianosaisten kaupunkiseudun kuntien kesken suoraan ministeriöiden ja muiden valtionhallinnon edustajien kanssa. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) tehtävien osalta maakunnalle osoitetut tehtävät ovat monelta osin resurssien ja hallinnollisten periaatteiden johdosta ongelmallisia.

Kuutoskaupunkiseudut hoitavat laajalti liikennepalveluiden seudullista kehittämistä. Ne suunnittelevat ja järjestävät julkista henkilöliikennettä sekä itsenäisinä viranomaisina että osana MAL-sopimuskokonaisuutta. Kuutoskaupunkien liikennejärjestelmien keskeinen elementti on joukkoliikenteen järjestäminen, jota kaupungit rahoittavat mittavilla kuntaosuuksilla. Kaupunkien rahoituksella mahdollistetaan laadukas palvelu joukkoliikenteen asiakkaille, mutta samalla toimiva kaupunkiseudun liikenneverkosto myös muiden liikennevälineiden käyttäjille. Joukkoliikenteen palvelut luovat rungon suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteelle ja sen kehittämiselle.  Maakuntalakiin sisällytettävät tehtävät liittyen liikennejärjestelmän toimivuuteen ja suunnitteluun eivät saa vaarantaa kuutoskaupunkiseutujen toimintaa.

Suurten kaupunkiseutujen investointikyky turvattava

Kunnan oikeus päättää veroprosentistaan kuuluu perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon ytimeen. Kuntien elinvoimaroolin ja kunnallisen itsehallinnon vuoksi kunnilla tulee säilyä oikeus päättää tuloveroprosentistaan. Kuntien verotusoikeuteen puuttuminen esitetyllä tavalla voi käytännössä johtaa kunnille myönnettyjen lainojen koron nousemiseen ja kuntasektorin luottoluokituksen laskemiseen.

Maakuntalakiluonnoksen taustamateriaalin kuntakohtaisissa laskelmissa on kuntien talouden tasapainoa arvioitu vuosikatteen riittävyydellä poistoihin. Voimakkaasti kasvavien ja investoivien kaupunkiseutujen kuntien osalta käytetty kriteeri kuvaa huonosti talouden tasapainoa. Kasvavilla kaupungeilla ja kunnilla investointimenot ovat jopa kaksinkertaiset poistojen määrään verrattuna,
mikä tarkoittaa käytännössä kaupungin voimakasta velkaantumista. Maakunta ja sote-uudistuksessa kuntien lainamäärä säilyy ennallaan, mutta ”liikevaihto” puolittuu ja siitä johtuen suhteellinen velkaantuneisuus nousee usealla kaupungilla yli 100 prosenttiin (Kuntalain arviointimenette-
lyssä raja-arvo 50 %). Keskuskaupungit ovat vastanneet pääosin maakuntatason kulttuuritarjonnasta: teattereista, orkestereista ja museoista. Kulttuurilaitosten suhteellinen osuus kuntataloudessa kasvaa merkittävästi ja näiden palvelujen nykytason säilyttäminen on haasteellista.


Jussi Pajunen Jukka Mäkelä
Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja

Anna-Kaisa Ikonen Kari Nenonen
Pormestari Kaupunginjohtaja

Aleksi Randell Matti Pennanen
Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja

Marraskuun toinen valtuuston kokous 21.11.

Valtuusto Esityslista 21.11.2016
Valtuustotalo, Espoonkatu 5

ENNEN kokousta oli tarjolla oikeita lihapullia. Maiskis.

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Byman häiriköi heti aluksi. 50-vuotia Mikael Eriksson kukitettiin.

2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta

3. Varavaltuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eroilmoitus ja täydennysvaali
Kokoomuksen paikka. Esityksen mukaan.

4. Varavaltuutetun ja liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali
Vihreiden paikka. Esityksen mukaan 

5. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eroilmoitus ja täydennysvaali
Vihreiden paikka. Esityksen mukaan.

6. Valtuuston työjärjestyksen tarkistaminen
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon valtuuston työjärjestyksen liitteen mukaisesti siten, että se tulee voimaan 1.6.2017.
-  Valtuustoaloitteiden (7 §) ja -kysymysten (8 §) valtuustokäsittelyä edellyttävän nimirajan nostaminen 12:sta 14:ään. Valtuustokysymyksiin vastaamiseen pidentäminen 5 viikosta 9:ään
-  Puheenvuorojen pituudeksi 3+1 min. Kivekäs- Sistosen lisäysehdotus meni läpi:  Muutettua valtuuston työjärjestystä toteutetaan kokeiluna 1.1.-31.5.2017.”
- Hyvä hallintotapa -suositus tarkistetaan kaupunginhallituksen 7.11.2016 - kokouksessa.
- luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittely siirretään vuoden 2017 kevätkaudelle, jolloin sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista on mahdollisesti selkeämpi käsitys.

Monta napakkaa  puheenvuoroa. KD halusi edelleen 5 minuutin puheenvuoron. Kello on nyt 18.52. Tunteet nousevat. 

7. Poikkihallinnollisen kehitysohjelmatyön jatkaminen
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että poikkihallinnollista kehitysohjelmatyötä jatketaan valtuustokaudella 2017 - 2021
- poikkihallinnollisten kehitysohjelmien määrää vähennetään tavoitteena vähemmän, mutta painavampia ohjelmia,
- lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi,
- ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt,
- poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään.

Monet puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat puhuivat kokemuksiaan. 

8. Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman hyväksyminen
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Uimahalli tehdään kattohintaan 27,4 milj. euroa.

Porukka myöhästyi. Esityksen mukaan.

9. Riihitonttu, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 211833, 15. kaupunginosa Niittykumpu ja 22. kaupunginosa Olari
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin KH:ssa.


10. Suurpelto III, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 330600, 21. kaupunginosa Henttaa
Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.

Esityksen mukaan. Ei yhtään puheenvuoroa.

KYSYMYKSIÄ & ALOITTEITA

11. Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan ratkaisukeinona (Pöydälle 22.8., 12.9.2016 ja 17.10.2016)
Esitys: Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 31 muun valtuutetun 22.5.2016 jättämään valtuustokysymykseen konttirakentamisesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. ( Tilapäisten rakennusten rakentaminen ei tue Espoon tavoitetta kehittää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkirakennetta).

Juvonen oli tyytymätön. Monta puheenvuoroa puolesta ja vastaan.  Toivomukset hyväksyttiin,


12. Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista
Esitys: Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Johanna Värmälän ja 40 muun valtuutetun 13.6.2016 jättämään valtuustokysymykseen kotihoidon parkkipaikkoista ja ‑luvista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. ( Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä teknisen ja ympäristötoimen kanssa suunnittelee ja käynnistää yhteydenotot siitä, miten asiaa voidaan edistää yksityisten kiinteistönomistajien tonteilla)

Myötätuulessa. Johannan toivekin hyväksyttiin 

13. Valtuustokysymys kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista
Esitys: Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henrik Vuornoksen ja valtuutettu Saara Hyrkön sekä 30 muun valtuutetun 12.9.2016 jättämään valtuustokysymykseen kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.

Pitkä kuuma keskustelua puolesta ja vastaab. Esityksen mukaan.

14. Valtuustokysymys glyfosaatin käytön lopettamisesta Espoon kaupungilla
Esitys: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Karimäen ym. 13.6.2016 jättämään valtuustokysymykseen glyfosaatin käytön lopettamisesta Espoon kaupungilla ja toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi.

Esityksen mukaan.  Toivomus ok

15. Valtuustokysymys lasten turvallisuudesta päivähoidossa
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 18 muun valtuutetun 13.6.2016 jättämään valtuustokysymykseen lasten turvallisuudesta päivähoidossa sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.

Esityksen mukaan. Persut yrittivät  vääntää mamukeskustelua.

16. Valtuustoaloite kaupunkipyörien hankkimiseksi Espooseen
Esitys: Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Saara Hyrkön ym. jättämään valtuustoaloitteeseen 23.5.2016 kaupunkipyörien hankkimiseksi Espooseen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. (Ehkä vuonna 2018)

Yhteensopivuutta Helsingin kanssa.  Esityksen mukaan. Toivomus ok.

17. Valtuustoaloite terveydenhoidon järjestämisestä paperittomille henkilöille
Esitys: Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Inka Hopsun ja 29 muun valtuutetun 9.11.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen terveydenhoidon järjestämisestä paperittomille henkilöille ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. (alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille kaikki terveyspalvelut kuten espoolaisille mukaan lukien erikoissairaanhoidon sekä raskaana oleville hoidon kuten espoolaisille.)

Persut haluavat palauttaa.  Hävisivät… Keskustelu jatkuu...Nyt olemme tässä Kello on 23.20...

Videoclipsi Espoon demarien budjettiseminaarista

ESPOON demareilla oli lauantaina 5.11. Tapiola Gardenissa oma seminaari, jossa valmistauduttiin 18.11. alkaviin budjettineuvotteluihin.  Meitä oli paikalla 20 aktiivia, pääosa valtuustoryhmästä mutta ilahduttavasti myös muutama muu aktiivi.

BUDJETTIneuvottelut etenevät näin.

• KH käsittelee budjettia 7.11.
• Demarien valtuustoryhmä hioo  budjettitavoitteita seminaarin materiaalin pohjalta 7.11.
• Demarit tiedottava neuvoittelutavoitteensa  8.11. - 12.11
• Ryhmien välillä epävirallisia kontakteja.
• Valtuustoryhmillä mahdollisuus lähettää talousarvioon liittyviä kysymyksiä ja lisäselvityspyyntöjä ke 9.11. klo 12 mennessä
• Selvityspyyntöjen vastaukset  lähetetään valtuustoryhmille pe  11.11.2016 klo 16 mennessä
• Espoon Ruusu ilmestyy 12.11. Länsiväylän välissä.  Liitteen etusivulla tavoitteet napakasti.
• Valtuustoryhmien talousarvion muutosesitykset tulee toimittaa ma 14.11.2016 klo 12 mennessä
• Valtuuston neuvottelutoimikunnan talousarvioneuvottelu  18.11.2016 klo 8-12
• Valtuuston neuvottelutoimikunnan talousarvioneuvottelu  21.11.2016 klo 10-14
• Valtuuston neuvottelutoimikunnan talousarvioneuvottelu  22.11.2016 klo 8-12
• (mahdolliset lisäneuvottelut)
• Lopputulos budjettisopu tai irtaantuminen neuvotteluista ja sovusta.
• KH käsittelee budjettia 28.11.
• Valtuuston kokous hyväksyy budjetin 7.12
• Valtuusto käsittelee talousarvioon liittyvät toiveet 12.12.

Neuvottelut käydään luottamuksellisesti. Neuvottelujen aikana kaikki kommentit antaa neuvottelutoimikunnan pj. Delegaatioita ei oteta vastaan.

Valtuuston asialista 14.11.

Valtuusto
Esityslista 14.11.2016 klo 17:30

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta

Olli Isotalo kertoi kuulumiset Länsi-Metrosta. Toimitusjohtajaa vaihdettiin,
................
PÖYDÄLLE JÄÄNEITÄ ASIOITA
a) KAAVOJA¨

3. Kiltakallio I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 610808, 40. kaupunginosa Espoon keskus (Pöydälle 17.10. ja 31.10.2016)
Esityksen mukaan.

4. Ämmäsmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 640101, 75. kaupunginosa Kolmperä (Pöydälle 17.10. ja 31.10.2016)
Kiistaa siitä, keiden veneet saavat olla Suomenojalla.  Byman esittää hylkäämistä.
Vasemmisto toivoo pienille  veneille. RKP toivoo, että kaikki veneet saavat olla siellä.
Meni KH:n mukaan. Demarien äänet hajosivat.

5. Lillmossaskogen, asemakaavan hyväksyminen, alue 713300, 82. kaupunginosa Perusmäki (Pöydälle 17.10. ja 31.10.2016)
KH:n esityksen mukaan
......
b) OHJELMIA

6. Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman hyväksyminen (Pöydälle 31.10.2016)
Ohjelma hyväksyttiin KH:n esitykseen mukaan. Samalla hyväksyttiin useita toivomuksia yksimielisesti.
.....
c)  VALTUUSTOKYSYMYKSIÄ ja ALOITTEITA

7. Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta (Pöydälle 12.9. ja 31.10.2016)
Palautus hyväksyttiin yksimielisesti yksimielisesti.

8. Valtuustokysymys määräaikaisen johtajan palkkaamisesta (Pöydälle 12.9. ja 31.10.2016)
Bymanin kysymys.
KH:  mukaan

9. Valtuustoaloite tilojen osoittamiseksi apteekkitoiminnalle yhdessä HUS:n kanssa Jorvin sairaala-alueelta ja luvan hakeminen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta (Pöydälle 12.9. ja 3...
KH:n mukaan yksimielisesti.

10.Valtuustoaloite päiväkotien ja koulujen hankintaperiaatteiden uudistamisesta (Pöydälle 12.9. ja 31.10.2016)
KH:n mukaan. 

11. Valtuustoaloite Espoon kaupungin rakennusinvestointien piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi (Pöydälle 12.9. ja 31.10.2016)
........................................
12. Vaksi valtuustokysymystä kaupungin omistamien osakeyhtiöiden asiakirjojen julkisuudesta (Pöydälle 31.10.2016)

Martti Hellström, Inka Hopsu ym. ovat jättäneet 22.8.2016 valtuustokysymyksen, jossa tiedustellaan muun muassa mahdollisuuksista lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä Espoon omistamissa yhtiöissä.

Seppo Huhta ym. ovat jättäneet 22.8.2016 valtuustokysymyksen, jossa tiedustellaan muun muassa, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden tiedonsaantia koskevassa asiassa liittyen mm. Länsimetro Oy:n ja KOY Espoon Sairaalan hallitusten pöytäkirjoihin ym. keskeisiin dokumentteihin tutustumisessa, ja onko tarkoitus jatkossakin muodostaa yhtiöitä kaupungin konserniin vai pidättäytyä ja vähentää niitä.

Vastaus
Espoon omistuksessa olevat tytäryhteisöt toteuttavat kaupungin perustoimintaa, joka on avointa, oikeudenmukaista, läpinäkyvää ja tasa-arvoista.

Espoon kaupungin uusi konserniohje on valmisteilla ja siinä linjataan tarkemmin, miten avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisätään ja määritellään menettelytavat, joilla omistajaohjaus tapahtuu siten, että omistuksia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti Espoo-konsernin kokonaisetu turvaten.

Konsernijohdon edustajat tai konserniohjaustiimi käyvät vuosittain tavoite- ja talousarviokeskustelut merkittävimpien yhteisöjen johdon kanssa. Tällöin määritellään tytäryhtiöille asetettavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Näistä asetetuista tavoitteista raportoidaan omistajalle konserniraporttiin, tilinpäätökseen, toimintakertomukseen ja talousarvioon Espoon kaupungin päättämän aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti.

Tulevaan konserniohjeeseen valmistellaan linjausta, jonka mukaan strategisesti merkittävimmät tytäryhteisöt laativat myös julkisen koosteen hallituksen päätöksistä. Kaupungin luottamushenkilöillä on oikeus saada kuntalaissa säädetyllä tavalla tietoa kaupungin virkamiehiltä ja tiedonsaantioikeus koskee myös kaupungin hallussa olevia tytäryhteisöiltä saatuja tietoja ja asiakirjoja, ellei salassapitosäännöksistä muuta johdu. Tytäryhteisöjen on annettava omistajalle sellainen yhtiön toimintaa koskeva tieto, josta ei ole yhtiölle tai niiden sidosryhmille olennaista haittaa. Talousarviotavoitteiden toteutuminen ja tilinpäätöstiedot raportoidaan konsernijaostolle.

Espoon kaupunki toimii aktiivisesti myös osakkuusyhtiöiden osalta siten, että avoimuus ja tiedonsaanti toteutuisivat niissä mahdollisuuksien mukaan samoin kuin tytäryhteisöjenkin kohdalla. Osakassopimuksiin pyritään neuvottelemaan asiaa koskevat säännökset.

Konsernirakenteen sekä omistajapolitiikan on toteutettava ja tuettava Espoo-tarinan toteutumista. Omistaminen ei ole kaupungin itsetarkoitus, vaan tapa kehittää kaupunkia ja järjestää palveluja sekä toimintoja, jotka Espoo muutoin toteuttaisi omana toimintanaan tai palveluostoina. Omistaminen on väline, jonka tulee tuottaa kaupungille enemmän toiminnallista ja taloudellista lisäarvoa kuin toimintojen tai palvelujen järjestäminen omana työnä tai hankkimalla.

Konsernirakennetta arvioidaan ja kehitetään aktiivisesti pitkäjänteisesti osana toimintojen ja palvelujen järjestämistä, jotta se toimisi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Omistuksia ja niiden toimintamuotoja arvioidaan jatkuvasti omistajapolitiikan tavoitteiden ja päämäärien pohjalta. Yhteisöistä irtaannutaan siten, että kaupungin tekemät sijoitukset palautuvat mahdollisimman hyvillä tuotoilla kaupungille.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Martti Hellströmin ja 41 muun valtuutetun sekä valtuutettu Seppo Huhdan ja 12 muun valtuutetun 22.8.2016 jättämiin valtuustokysymyksiin Espoon omistamien yhtiöiden avoimuudesta, tiedonsaantia ja asiakirjojen julkisuudesta ja toteaa valtuustokysymykset loppuun käsitellyiksi.
 

Räväkkää keskustelua.  Metro nousi  tietysti esiin.

13. Valtuustokysymys omatoimiseen rakentamiseen luovutettavista omakotitonteista (Pöydälle 31.10.2016)
Esityksen mukaan.

14. Valtuustoaloite oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi (Pöydälle 31.10.2016)
Pitkä keskustelu. Esityksen mukaan.

15. Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten liikkumisesta julkisella liikenteellä maksuttomasti (Pöydälle 31.10.2016)
Pöydälle jälleen.

16. Valtuustoaloite Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja saunatilojen puutteiden korjaamisesta (Pöydälle 31.10.2016)
Esityksen mukaan. + Toive

17. Valtuustoaloite nuorten asunnoista (Pöydälle 22.8., 12.9., 17.10. ja 31.10.2016)
Pitkät keskustelut autopaikoista ja  Kokoomukseen roolista. KH:n  mukaan.

18. Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta Espoossa (Pöydälle 22.8., 12.9., 17.10. ja 31.10.2016)
Pöydälle.

Kello on nyt  00.10. Kokous loppuu.