ESPOON demarien kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä "Espoon Ruusu"lehti jaetaan tänään koteihin osana Länsiväylä-lehteä. Toimituskuntaan ovat kuuluneet Timo Rauhala, Elina Hatakka ja Hannu Suntio. Etusivulla tiivistetään vaaliote:
" Nyt äänestämään parempaa Espoota !
Espoon demarit lähtevät kuntavaaleihin täydella listalla, 112 ehdokkaan voimalla. Lähtöasetelmat ovat hyvät, sillä demareiden linjakas oppositiopolitiikka sekä nykyhallituksen sekoilut ja sotesuunitelmat ovat nostaneet puolueen kannatuksen maassa jälleen kärkisijoille.
Kokoomuksen johtamassa Espoossa on viime valtuustokaudella taloutta kiristetty ankarasti. Demarit ovat kuitenkin onnistuneet vaikuttamaan moniin kuntalaisia koskeviin asioihin. Silti tehtävää on jäänyt runsaasti - etenkin kun edessä on jälleen uusia, ihmisten perusasioihin vaikuttavia hankkeita maakuntahallintoineen.
Demareita ärsyttää erityisesti se, että kaupunki hautoo varojaan rahastoissa samaan aikaan kun koulut homehtuvat käsiin ja lapset opiskelevat väistötiloissa. Rahaa haaskaantiuu, kun korjausprojektien valvonta menee pieleen. Samoin on käsittämätöntä, että kaavoitus ei tue päätöksiä kaupungin asuntojen rakentamisesta ja monista valtuutetusta tuntuu, että kaupunkia johtavat virkamiehet eivätkä vaaleilla valitut luottamushenkilöt. "
RUUSUSSA on kahdeksan sivua ja kuten arvata, teemana ovat nimenomaan kuntavaaliasiat. "Apinalaatikon" (jossa on kuva kaikista 112 ehdokkaasta) lisäksi lehdessä on napakoita kirjoituksia 28 ehdokkaalta (nykyiseen valtuustoryhmään varsinaisina tai varoina kuuluvat on boldattu punaisella): Juri Aaltonen,
Antti Aarnio, Maria Guzenina, Helena Haapsaari, Tessu Harinen,
Martti Hellström, Mika Hentunen, Veronica Kalhori, Kari Karjalainen,
Hannele Kerola, Riikka Keskitalo,
Liisa Kivekäs, Ville Kopra, Olli Lehtonen, Sami Lehtonen, Heikki Leivonen,
Leena Luhtanen, Saini Ortia,
Aulikki Pentikäinen, Timo Rauhanen, Heini Saikkonen, Pekka Simpura,
Markku Sistonen, Hannu Suntio, Jukka Vilske, Merja Vuori,
Johanna Värmälä ja Mika-Erik Walls.
JUTTUJE teemoina ovat mm. elinkeinopolitiikka, Espoon verovarat, homekoulut, ikäihmisten asumispaikkajono, jokaisen kansalaisen perusoikeudet: sivistys, terveys ja työ, kohtuuhintaiset asunnot, kolmas sektori, laadukkaat palvelut, maahanmuuttajien kotouttaminen, muistisairaat, nuorisotyö, Pohjois-Espoon ongelmat, rahastojen tuottojen käyttöön otto, Sote-uudistus, Tapiolan tulevaisuus, vammaisten lasten iltapäivätoiminta, virikeellinen vanhuus, vitkamiesvalta ja Sporttikortti 68+. Mukaan mahtui myös oma valtuustoryhmänjohtajan roolissa tehty kirjoitukseni
"Valtuustokausi oli suurten muutosten aikaa ja paljon on jäänyt seuraaville korjattavaa." Julkaisen sen lyhentämättömän versin tässä.
Valtuustokausi peruutuspeilissä
Vuoden 2012 kuntavaaleissa demarit saivat Espoossa 15 556 ääntä, joka riitti 10:een valtuustopaikkaan. Demareistä tuli kolmanneksi suurin ryhmä. Saimme kaksi kaupunginhallituspaikkaa - toinen varapuheenjohtajan, jaksolle 2016-17 valtuuston puheenjohtajan paikan sekä kolme puheenjohtajuutta: sosiaali- ja terveys-, nuoriso- ja liikuntalautakuntaan ja nuorten elinvoimaisuuskehitysohjelmaan.
Vuodet 2013- 2017 ovat olleet isojen muutosten aikaa. Niihin on kuulunut huomattava väestön ja erityisesti vieraskielisen väestön kasvu. Samaan aikaan myös työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Euroopan yli vyörynyt pakolaisaalto on ulottunut Espooseenkin.
Valtuusto on istunut näinä vuosina yli 50 kokousta. Kautta kuvaa Kokoomuksen johdolla tiukaksi kiristetty talous, joka näkyy myös jatkuvana uhkana palvelutason leikkauksista. Talous on haluttu pitää kireänä, mutta toisaalta miljoonia tuhlautuu investointien ja korjaustöiden huonoon suunnitteluun ja valvontaan. Kaupungin omaisuuden, erityisesti koulurakennusten on annettu rapautua terveysriskeiksi. Olemme toistuvasti esittäneet palveluiden laadun takaamiseksi maltillista veronkorotusta ja rahastojen tuoton käyttöönottoa. Olemme vastustaneet johdonmukaisesti lähes kaikkia asiakasmaksujen korotuksia.
Valtuustokauden alkaessa Espoota yritettiin pakkoliittää Helsinkiin. Demarit vastustivat jättikaupunkia ja kannattivat vahvaa, demokraattisesti valittua metropolihallintoa. Hallituksen vaihduttua hanke hautautui. Mutta pahempaa tuli tilalle: Vuonna 2015 alkoivat sote- ja maakuntasotkut.
Ensimmäisen valtuustovuoden suuria huolenaiheita olivat pitkät - jopa viiden kuukauden mittaiset- terveyskeskusjonot ja vanhuspalveluiden taso. Demarit vaativatkin hätäohjelmaa jonojen poistamiseksi ja kestävää ratkaisua terveyskeskusten mm. alueellista tasa-arvoa koskeviin ongelmiin. Vastustimme yrityksiä korottaa terveyskeskusmaksuja ja vaadimme tökkineitä laboratoriopalveluita kuntoon, jotta asukkaat saisivat näitä palveluita jokaiselta terveysasemalta kaikkina arkipäivinä. Emme hyväksyneet, että ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarvitsevat vanhukset pakotetaan asumaan kotonaan. Niinikään vastustimme esityksiä vähentää vanhusten palveluissa työntekijämäärää.
Olemme pitäneet koko valtuustokauden lasten, nuorten, lapsiperheiden, vammaisten ja vanhusten puolia. Olemme puolustaneet kaupungin omaa palvelutuotantoa ja vastustaneet sen yhtiöittämistä. Ryhmien neuvotteluissa saimme aikaan päätöksen, että Espoo ei toteuttanut virkamiesten alkuperäistä esitystä kertarysäyksellä tehtävästä jättiulkoistuksesta. Niinikään vastustimme suunnitelmia alentaa Espoon Catering- liikelaitoksen työntekijöiden palkkoja.
Valtuustokauden päättyessä vahvaa tyytymättömyyttä herättää yhä kasvava virkamiesvalta ja avoimuuden oheneminen. Valtuustokysymyksiin ei saada ajallaan vastauksia. Valtuustotoiveet eivät etene. Olemme vaatineet Espoon omiin yhtiöihin lisää läpinäkyvyyttä. Teimme valtuustoaloitteen erityistilintarkastuksesta Länsimetroon. Vastoin luottamuselinten päätöksiä Espoon teatteria valmistellaan maan alle. Lumenkaatopaikka perustetaan Vanttilan koulun viereen. Valvonta ei toimi. Koulujen väistötilat myöhästyvät. Tietokoneita katoaa. Tapiolan uimahallin sietämätön tilanne jatkuu. Kunnianarvoisa vanha kaupungintalo seisoo yhä tyhjänä.
Mutta toki paljon on Espoossa myös saatu aikaan tällä valtuustokaudella. Demarien aloitteesta HUS investoi Jorvin sairaalan yhteyteen uuden yhteispäivystyssairaalan. Lisäksi Espoo rakensi Jorvin sairaalan yhteyteen uuden nykyaikaisen kuntoutussairaalan. Leppävaaran uimahalli ulkoaltaineen on otettu käyttöön. Matinkylän palvelutorista, Lommilan kaavasta ja Länsimetron jatkosta on tehty päätökset. Kehä I:n Keilaniemen tunnelityö on käynnissä. Yritykset leikata subjektiivista päivähoitoa on torjuttu. Espoo ei lomauta eikä irtisano henkilökuntaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Sivistystoimi selvisi hienosti ilman vanhempia Suomeen tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden tuomista haasteista. Lasten harrastusmahdollisuuksia on lisätty, vaikka varsinaista harrastustakuuta ei olekaan saatu. Vaikeimmassa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille on saatu mm. Vamokselta ja Ohjaamosta apua. Espoo on palkittu Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi. Peruskoulujemme oppilaiden osaminen on maailman huipputasoa.
Työ jatkuu. Haluamme, että Espoo on jatkossakin houkutteleva, turvallinen ja viihtyisä kaikkien espoolaisten kaupunki. Tämä vaatii investointeja muuhunkin kuin tekniseen infraan. Peruspalveluista ei tule tinkiä ja talous on pidettävä silti tasapainossa.
Martti Hellström
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
ÄLÄ heitä Ruusua roskiin. Siinä on paljon lukemisen arvoista.
