Valtuuston syyskuun ensimmäinen kokous

ESPOON kaupunginvaltuusto kokoontuu syyskuussa kaksi kertaa. Ensimmäinen kokous on  tänään maanantaina 8.9. -14.  Tässä netissä jo olevaa asialistaa vähän avattuna (KH:n lista 1.9.  ei ole vielä luettavissa).

Asialista

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Toinen tarkastaja SDP:sta: Simpanen.

3. Teknisen lautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Vihreiden edustaja vaihtuu. Yksimielisesti.

4. Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Elä ja Asu Oy:lle Leppävaaran Elä ja Asu seniorikeskuksen rakentamista varten otettavalle lainalle
Kaupunginjohtaja saanee valtuudet.
Yksimielisesti

5. Korjaus valtuuston päätökseen 9.6.2014 § 74 sivistystoimen toimialan johtosäännön muuttamisesta
Svenska Rum-nimi olikin varattu. Nimi vaihdetaan: Svenska Bildningstjänster (ruotsinkieliset sivistyspalvelut). Yksimielisesti.

Nyt kello on 17.41. Kaupunginjohtaja avaa asia ja hänen jälkeensä Pekka Heikkinen

- Työttömyysaste 10,3 %
- pitkäaikais- työttömistä puolet pitkälle koulutettuja.
- verotuloja kertyy arvioilta 14,6 miljoonaa vähemmän kuin TA.
- ulkoisia kuluja tulee 20,2 miljoonaa enemmän kuin TA.
- valtionosuusuudistus Espoolle neutraali, mutta kiinteistövero valtiolle. Oletettavasti Espoo saa 0-8 miljoonaa seuraavina vuosina.

6. Vuoden 2014 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet
Merkitään tiedoksi ja hyväksytään eräitä määrärahamuutoksia (toisia lisätään, toisia vähennetään).

 SDP   Mukana myös demareille tärkeä vanhuspalvelumääräraha, jota esitetään  leikattavaksi. Simpanen tekikin ehdotuksen pienentää leikkausta 1,5 miljoonalla.

Tarkastuslautakunnan lausunnossa vaaditaan tiukkaa taloudenpitoa. "Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimenpiteiden vaikuttavuuden ja riittävyyden arvioimiseksi valtuustolle tulee esittää vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä tavoitetasoinen yhteenvetoraportti toimialoittain sekä analyysit poikkeamien syistä". "Erikoissairaanhoidon menojen ylityksen ja lisämäärärahatarpeen syistä on valtuustolle tuotava seurantaraportissa esitettyä enemmän tietoa päätöksenteon pohjaksi." "Tulostavoitteiden poikkeamat on tuotava valtuuston käsittelyyn viimeistään syyskuussa." "Tarkastuslautakunta on toistuvasti joutunut huomauttamaan terveyskeskus- lääkärille pääsyn vaikeudesta Espoossa. Kaupunginhallituksen tulee velvoittaa sosiaali- ja terveystoimi toteuttamaan tulostavoitteeseen pääsemiseksi vaadittavat toimenpiteet."

KELLO on nyt 20.05. Puolen tunnin kahvitauon jälkeen keskustelu jatkuu. 

7. Vuoden 2015 talousarvion sekä vuosien 2015 - 2017 taloussuunnitelman kehys
Valtuusto hyväksynee tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien 2015-2017 toimintatulot ja menot sekä toimialakohtaiset käyttötalouden kokonaismenot ja tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi sekä  vuosien 2015-2019 investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi.
Pitkien keskustelujen jälkeen hyväksyttiin. Hyväksyttiin myös toivomuksia.

8. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014
Valtuusto merkinne oikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi.
Jätettiin pöydälle

Nippukaavoja:
Näistä Blominmäki on aikaisemmin kerättänyt tunteita. Demarit olivat kevättalvella 2013 huolissaan suunnitelmista. Valtuuston demariryhmä lähetti 21.2. julkisuuteen mediatiedotteen otsikolla "Espoonjokea ei saa pilata". Ryhmä nosti esiin Blominmäen veden-puhdistamon rakentamiseen liittyvän riskin, jonka kaupunginhallituksessa olevat demariedustaja olivat huomanneet. Valitkukset kaatuivat huhtikuussa 2014.

• 9. Högnäs, asemakaavan hyväksyminen, alue 633000, 65. kaupunginosa, Högnäs

Pöydälle.

• 10. Gumböle, Espoonkartano, Kauklahti, Muurala, asemakaavan ja asemakaavan muutosten hyväksyminen, Blominmäki, alue 62130

Hyväksyttiin. Hyväksyttiin myös toive.

11.Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista
Vastauksessa todetaan, että valtuustokysymyksessä esitetyistä lupaprosessin sujuvoittamiseen liittyvistä kehitystoimenpiteistä rakennusvalvontakeskus toteaa, että suurin osa niistä toteutuu jo nyt. KH on hyväksynyt vastauksen yksimielisesti.

Pöydälle

12. Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien kustannusten kattamisesta yms.
Kyseessä Bymanin kysymys. KH hyväksynyt vastauksen yksimielisesti.

Pöydälle

13. Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle
RKP:n aloite. Merkittäneen vastaus tiedoksi. Ei aiheuta toimenpiteitä. KH hyväksynyt yksimielisesti.

Pöydälle
14. Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä
Vihreiden aloite. Bulevardisointi nähdään vastauksessa  yhdeksi  mahdolliseksi  keinoksi. KH hyväksynyt vastauksen yksimielisesti

Pöydälle.  Kokous päätyi klo 23.40.

Ks. tarkemmin http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Nettilehti Valdemarin tuorein numero on julkaistu

ESPOON demarien valtuustoryhmällä on oma nettilehti: Valdemari.  Uusi numero  on ilmestynyt helmikuusta 2013 alkaen aina valtuuston kokouksen jälkeen. Ryhmän tiedottajana olen lehden päätoimittaja. Lehdessä on tavallisesti tusina juttuja.

Syksyn ensimmäinen Valdemari on juuri ilmestynyt. Käypä  lukemassa tuoreet mitä demarien mielestä kuuluu mm. kaupungintalolle, vanhusten palveluiden määrärahoille ja  sisäilmaongelmista kärsivien koulujen väistötiloille.

Tässä linkki:
http://espoonvaldemari.blogspot.fi

Jäsenäänestys going on...

Valtuuston puheenjohtajan onnittelupuhe

Espoon valtuuston puheenjohtaja  Markus Torkki (kok).

HARVOIN-  jos koskaan-  pääsee kuulemaan lämminhenkistä tiivistystä omasta elämästään. Paitsi hautajaisissa. Jos silloin vielä jotain kuulee.

Korvat punaisina mutta äärimmäisen otettuna kuuntelin maanantain valtuustossa puheen-johtaja  Markus Torkin onnittelupuheen kesäkuisen syntymäpäiväni johdosta. Koska hän lähetti ystävällisesti puheen vielä fb:ssä, tallensin sen paitsi sydämeeni myös tänne Politiikka- blogiin.

Nöyrä kiitos kauniista sanoista,  Markus.

Hyvä valtuutettu Hellström, Hyvät valtuutetut,

"Sinä, Martti Hellström, olet täyttänyt 22. kesäkuuta 60 vuotta. Valtuuston puheenjohtajana minulla on suuri ilo esittää sinulle koko valtuuston puolesta parhaat onnittelut.

Hyvät ystävät, Martti Hellström valmistui luokanopettajaksi OKL:sta 1977, filosofian maisteriksi 1993 ja hän väitteli kasvatustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa 2004. Hellström on vastikään jäänyt eläkkeelle Auroran koulun rehtorin tehtävistä.

Martti Hellström, rakkaimmiksi harrastuksiksi olet ilmoittanut nämä: kouluteatteri, opettajabändi ja vespailu. Vedit Kettutien nuorisoteatteria 1978-1982.  Sen jälkeen olet järjestänyt kouluteatteri Aurorassa valtavan määrän esityksiä: 25 vuoden aikana tuotitte 50 kouluteatterinäytelmää. Esityksiä on ollut yhteensä siis 400. Olet laskeskellut, että näissä esityksissä on ollut kaikkiaan jopa 20 000 esiintymiskokemusta. Tästä harrastuksesta – näyttelemisestä – on ehkä oma hyötynsä politiikassakin. Kun Ronald Reagan pyrki aikanaan Yhdysvaltain presidentiksi, kriitikot kysyivät: ”miten presidentiksi voidaan valita näyttelijä”. Reagan vastasi: ”miten kukaan voi toimia presidenttinä olematta näyttelijä”.

Sinä, Martti Hellström, olet ensimmäisen kauden valtuutettuna ottanut vahvasti paikkasi tässä valtuustossa ja omassa ryhmässäsi. Toimintasi täällä ei ole ollut näyttelemistä. Sinun roolisi on ollut aito, arvoihin perustuva ja yhteistyötä rakentava rooli. Ehkä teatteriharrastuksesi on vahvistanut sinun puhe- ja esiintymistaitosi tasolle, josta me muut voisimme ottaa oppia. Avaat suusi silloin kun sinulla on asiaa, mutta puheesi ei ole VAIN asiaa. Sinun puheessasi on eetosta ja on paatosta. Puheessasi yhdistyy vahva kokemus avaraan mieleen ja laajaan yleissivistykseen. On ollut hienoa tehdä kanssasi yhteistyötä ja olet vienyt tarmokkaasti eteenpäin nuorten, lasten ja hyvinvoinnin asiaa nuorten elinvoimaisuus NOW–ohjelmaryhmän puheenjohtajana.

Näillä sanoilla – vielä kerran – minulla on ilo koko Espoon kaupungin ja kaupunginvaltuuston puolesta onnitella sinua, Martti Hellström – merkkipäiväsi johdosta."

Pieni analyysi Demokraatin vaalimainoksista

UUDENMAAN demarit valitsevat jäsenvaalilla kansanedustajaehdokkaitaan.  Yksi  mahdollisuus, jolla ehdokkaat voivat tehdä itseään tunnetuksi oli ilmoitus Demokraatissa 14.8. juuri vaalin alla.

Mukaan "leikkiin" lähti 24 ehdokasta. Yhteensä mainoksia oli 16. Henkilökohtaisen mainoksen osti 14 ehdokasta. Ryhmäilmoituksia oli kaksi: toisessa oli mukana kolme, toisessa yhdeksän ehdokasta.
Onko outoa, että ehdolla oleva puheenjohtaja ei mainostanut itseään puolueen lehdessä?

AINEISTO sopii hyvin pieneen analyysiin siitä, millainen vaalimainos voisi olla.

Kaikissa mainoksissa oli
- nimi
- numero
- kuva
- sdp:n logo
- jokin slogan, lupaus, huudahdus tms.

Yleisesti, muttei kaikilla, mainoksessa oli ammatti tai titteli. 10 ehdokasta kertoi kotikuntansa. Viidessä mainoksessa oli yhteystiedot. Kolme ehdokasta - kaikki naisia- kertoi ikänsä.

Millaisia kuvia käytettiin?

KUVA oli useimmiten naamasta;  puolivartalokuvia oli kolme. Kaikki kuvat olivat värikuvia. 24:ssa kuvassa hymyiltiin. Kaksi ehdokasta oli  vakavia. Kukaan ei nauranut. Yhtä ehdokasta lukuunottamatta kaikki katsoivat lukijaa silmiin.

Naamakuvat oli sijoitettu tavallisimmin keskelle ilmoitusta tai vasempaan reunaan. Kaksi kolmesta puolivartalokuvasta oli vasemmalla, yksi keskellä. Niissä kädet olivat puuskassa, lanteilla tai ilmassa. Yhdessä kuvassa oli puhujapönttö, muutoin kuvissa ei ole rekvisiittaa. Viidellä miesehdokasehdokkaalla oli kuvassa kravatti, kuudella ei. 14:lla ehdokkaalla oli silmälasit.

Espoon osastojen ehdokkaiden yhteismainos oli mainoksista
suurin. 

Kuva ja teksti

KUVAN ja teksti asemointi vaihteli. Maria Guzeninalla kuva oli koko mainoksen kokoinen, ja teksti oli sijoitettu kuvan päälle.  Tavallisinta oli erottaa kuva ja teksti eri osiin mainosta, kuitenkin niin, että useimmissa (19:ss) kuvissa numero oli kuvan päällä. Tekstissä oli tavallisinta vasensuora. Antti Lindtmanilla oli oikea suora, ja Heta Ravolainen- Rinteellä teksti seurasi kuvan vasemman käden linjaa. Tasariviä käytti vain Marianne Korpi.

Tarja Eklundin mainoksessa leipäteksti oli punaista, kaikilla muilla mustaa. Hän käytti myös boldia ja kursiivia yhtä aikaa.  Ehdokasnumero oli useimmilla joko valkoisella punaisen pallon sisällä tai mustalla valkoisen pallon sisällä.  Merja Vuori käytti mustaa numeroa neliön sisällä ja Jaakko Jalonen valkoista numeroa demarilipun sisällä.

KUVAN ja tekstin suhde vaihteli huomattavati. Ehkä eniten kuvaan usko Maria Guzenina ja tekstiin Marianne Korpi. Jälkimmäisen lisäksi Jaakko Jalonen  mainosti itseään kannattajalistalla.

PÄÄOSA mainoksista (11) oli annettua standardikokoa 80*72 mm.  Suurin mainos oli espoolaisella ryhmällä (1/2 sivua) ja Marianne Korvella (pysty 1/3).

Kaikissa mainoksissa oli ohut kehys. Se oli tyypillisesti musta tai punainen. Heta Ravolainen-Rinteellä se oli vihreä.

TYPOGRAFISESTI tavallista oli kirjoittaa oma nimi isoimmalla fontilla. Tarja Eklundilla oli päinvastoin. Nimeä ei tahtonut  huomata. Tikkukirjaimia käytettiin kolmessa mainoksessa. Värimaailman perusratkaisu oli musta, valkoinen ja punainen. Merja Vuoren mainos hehkui keltavihreää, ja  keltaista  käytettiin myös Tikkurilan  Työväenyhdistyksen mainoksessa. Pasi Kanerva käytti myös harmaata tekstipohjaa ja Anne Karjalainen harmaansinistä.

Mainosten teemat

MILLAISILLA teemoilla ehdokkaita esiteltiin?
- Mirja tietää ja uskaltaa. Tule mukaan Mirjan matkalle eduskuntaan. (Mirja Suhonen)
- Julkiset palvelut ovat yksilön etu (Susanna Bruun)
- SDP on koko kansan puolue. Oikeudenmukaisuuden edistäminen onnistuu parhaiten hallituksesta. (Tarja Eklund)
- Mahdollisuuksia. Oikeudenmukaisuutta. Arvokasta ja turvallista huomenta (Kukka-Maaria Luukkonen)
- Oikea mies vasemmalta eduskuntaan (Ari Harinen)
- Ajassa ja kokemuksella- hyvän tulevaisuuden tekijä (Irma Pahlman)
- Uudeltamaalta eduskuntaan (espoolaisryhmä)
- Ehdokkaamme SDP:n jäsenvaalissa Uudellamaalla (Tikkurilan ryhmä)
- Toisen ihmisen elämän tulee koskettaa meitä kaikkia (Marianne Korpi)
- Mitä tulee kun yhdistetään... (pienemmällä fontilla 23 epiteettiä)... loistava kansanedustajaehdokas tietenkin! (Heta Raivolainen- Rinne).
- Luja tekijä (Maria Guzenina)
- Tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille (Merja Vuori)
- "Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa" (Antti Lindtman)
- Rakennetaan yhdessä uusi tulevaisuus. Maailma ei ole valmis. Tasavertaisuus, kohtuus, oikeudentaju, turvalliset ja tasaiset työolot sekä moni muu itsestään selvänä pitämämme asia edellyttää niiden jatkuvaa vaalimista ja kehittämistä. (Pasi Kanerva).

KUUSI ehdokasta esitteli itseään arvoillaaan, viisi ominaisuuksillaan, kaksi kannattajillaan. Avainsanoja olivat ajassa oleminen, arvokkuus, hallitus, julkiset palvelut, lujuus, kohtuullisuus, kokemus, koko kansa, koskettaminen (toisen elämä), mahdollisuudet, oikeudenmukaisuus ja sen edistäminen, oikeudentaju rakentaminen,  tasaisuus, tasa-arvo, tasavertaisuus, teot, tieto, tulevaisuus, turvallisuus, uskallus, uusimaa, vasen,

VAKAVIA mainoksia. Vain yhdessä  (Heta Raivolainen- Rinteen) käytettiin huumoria.

Johtopäätökset
Yleisvaikutelma oli ok. Moni mainos oli oikein nätisti tehty. Ehkei joukossa  kuitenkaan tällä kertaa ollut mitään "jytkyä".

Entä  mikä mainoksista kosketti, pysäytti tai sai entisen Luokanopettaja-lehden päätoimittajan ajattelemaan? Tuossa hommassa joutui  usein miettimään mm. taittoa.

Eniten pidin Maria Guzeninan, Ari Harisen ja  Irma Pahlmanin mainosten selkeydestä.  Marian  pastellinen kuva oli kaunein. Sloganin sijoittaisin ehkä toisin,  enkä käyttäisi tikkuja.

Heta Ravolainen- Rinteen mainos oli luova ja hauska, mutta siinä kuten monessa muussakin oli minusta liikaa tekstiä. En myöskään rajaisi  kuvaa niin, että toinen käsi katkeaa.

Antti Lindtmanin ilmoitukseen saisi enemmän eloa vaihtelemalla fontin kokoa.

Pasi Kanervan mainoksessa oli pienoisvisio hyvästä yhteiskunnasta. Sitä peukutan myös.

Työ katoaa Suomesta?

TYÖ on Suomessa vakavassa kriisissä. Tekniikan kehityksen ja globaalien markkinoiden vuoksi työtä siirtyy meiltä muualle ja pernteisiä ammatteja katoaa ennen näkemättömällä nopeudella.

TAMMIKUUSSA Etla julkaisi tutkimuksen yli 400 ammatin katoamisriskistä seuraavan 20 vuoden aikana. Etlan muistio sai  innoituksensa Oxfordin yliopiston tutkimuksesta tietotekniikan vaikutuksista Yhdysvalloissa. Teksti on hurjaa luettavaa. Etlan arvion mukaan tietotekniikka kehittyy niin voimakkaasti, että se uhkaa jopa joka kolmatta ammattia Suomessa kahdenkymmenen vuoden sisällä. Listalla ovat lähes kaikki palveluammatit. Koneet, itsepalvelu ja netti korvaavat työntekijät. Auringonlaskun  ammatteja ovat ennenmuuta (todennäköisyys kadota yli 90 %): myyjät, yleissihteerit, pankki-ja toimihenkilöt, toimistohenkilökunta, tarjoilijat, prosessityöntekijät...

MUUTOS koskee hurjaa joukkoa ihmisiä.  Myyjien työpaikkkoja on katoamassa 99 001, yleissihteerien 44 746,  kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijoiden  24 535 ja  pankki- ym. toimihenkilöiden 17 570. Yhteensä 17 auringonlaskun ammattin työpaikkoja katoaa (kun työntekijämäärä kerrotaan todennäköisuudellä) 299 998 työpaikkaa!

Vaikka myös pitkälle koulutettuja lomautetaan ja irtisanotaan, työn muutos koskee ennen muttaa demarien perinteistä kannattajakuntaa.

PARHAITEN turvassa ammatit ovat (riski alle 5 %) seuraavilla aloilla: lastenhoito, opetus ja  sairaanhoito. Yksittäisistä ammateista turvassa ovat: erityisasiantuntijat, hammaslääkärit, toimistoesimiehet, tutkimus- ja kehittämisjohtajat, teollisuuden ja rakennustuotannon johtajat ja
erityisasiantuntijat,  talonrakennuksen arkkitehdit ja talonrakentajat, sähkötekniikan ja ICT:n erityisasiantuntijat,   teto- ja viestintäteknologiajohtajat, sovellussuunnittelijat, tekniikan erityisasiantuntijat, asianajajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, toimittajat, muusikot ja laulajat, liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajat, johtamisen ja organisaatioiden erityisasiantuntijat, tulli- ja rajavirkamiehet, palomiehet...

SIIS vaativaa erityisosaamista ja - lahjakkuutta vaativat ammatit.


UUSLIBERALISTEILLE ammattien katoaminen on osa luovaa tuhoa. Vanhentuneet ammatit, tuotteet ja yritykset vain katoavat parempien ja tehokkaampien tieltä. Tämä sitten nostaa yhteiskunnan elintasoa esimerkiksi parempien, laadukkaampien, halvempien tai käyttötarkoitukseltaan kokonaan uusien tuotteiden muodossa. He ovat myös varmoja, että uusia ammatteja syntyy tilalle. "Kokonaistyön määrä vähenee ja ihmisille jää enemmän vapaa-aikaa." Just.

KÄVIN läpi työllisyyteen ja työttömyyteen liittyviä tilastoja. Karkeasti Suomen  tilanne on tällainen:
- Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 5 451 270 henkilöä
- Työvoimaan kuulumattomia työikäisiä on noin  1,2 milj. - 1.4, milj.
- Lapsia (alle 18 v) on noin miljoona.
- Eläkeläisten määrä on noin 1,3 miljoonaa (24 %)
- Suomessa  on  2,4 miljoonaa työssäkäyvää (2012)
- Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan  vuoden 2014 kesäkuussa 258 000  mikä oli 42 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.   Työttömyysaste oli siis  9,2 %.
- Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuun lopussa 2014 yhteensä 302 200 työtöntä työnhakijaa. Se on 33 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
- Maaliskuussa  2013 työttömyysaste oli 8,7 %  (231 000) ja  maaliskuussa 2012   (204 000)
- Ruotsalaisten työllistymisaste on yli 74 prosenttia, suomalaisten vain 69.

Suomesta on kadonnut muutamassa vuodessa 50 000 -60 000 työpaikkaa. Merkittävä osa teollisuuden työpaikka-alenemasta on siirtynyt ostopalveluksi tai muuksi erilliseksi toiminnaksi,

Työvoimatoimistoihin ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä on laskussa:
- 2014  huhtikussa 43 200 työpaikaa
- 2014  tammikussa 54 000 paikkaa
- 2013  helmikuussa 56 000 paikkaa
- 2012  helmikuussa 62 000 paikkaa.

Vain palveluala on kasvanut, mutta nyt lama on iskenyt myös kaupan alaan.   Joka kuukausi  katoaa noin 17 700 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyy 15 000. Vuodessa hävikki on 32 400.

TOISAALTA työllisyysasteemme  on noin 70 % - se on ollut varsin vakaa vuodesta 1999 vuoteen 2014.  Töissä käy siis kaikkiaan 44 % väestöstä. Työllisten määrä on ollut varsin vakaa vuodesta 2oo6 vuoteen 2013.A mmattien katomainen ei näy näissä tilastoissa.

SUOMALAINEN työ on vajoamassa syvään kriisiin, jollei jotain tehdä. Eritisesti on syytä olla huolissaan vähemmän  koulutettujen, osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien sekä nuorten tilanteesta. Kesällä 2014 nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 37 800.  Se on 4 900 enemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-toukokuussa keskimäärin 68,7 prosenttia, mikä on 4,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

 Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 87 200, mikä on 17 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Ks. lisää
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/10+yleista+ammattia+jotka+katoavat+vuoteen+2022+mennessa++onko+omasi+listalla/a998410
http://yle.fi/uutiset/milla_todennakoisyydella_ammattisi_katoaa__koko_etlan_lista_taalla/7028199

Valtuuston kokous 18.8.2014

Demarien valtuustoryhnän kesäkokous pidettiin 12.8 ravintola
Laguunassa. Aikataulu oli sopinut mukavan monelle.

Päivitetty 19.8.
POLIITTINEN syksy käynnistyy taas. Espoon kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina 18.8. syksyn ensimmäiseen kokoukseen. Asialista  näyttää lyhyeltä, mutta pöydälle tuodaan varmaankin lisää asioita.

DEMARIN valtuustoryhmä kokoontui viikko sitten puimaan asialistaa.

NYT kello 17.58 valtuuston kokous on alkanut. Hellströmin kukituksen jälkeen on kuultu kaupunginjohtajana ja toimialajohtajan alustukset kuntalakitilanteesta ja Metron lisärakentamisesta

Esityslista 18.08.2014 klo 17:30
Valtuustotalo, Espoonkatu 5

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen   OK
.. Kokous keskeytettiin...

Hellströmin vaimo ilahttuu varmasti

kauniista kukista.

2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta OK
- Kokous jatkuu kello 18.03.
- Vuorossa PerusS&Sit. ja SFP.

3. Eronpyyntö valtuutetun toimesta OK
Tuija Kalpalan (Kok.), tilalle tulee  Jouni Mykkänen.

4. Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettaville lainoille perusparannusta varten kohteissa: Soukankuja 9, Porttiniityntie 14 ja Solmukuja 2 OK
OK.Ei edes keskustelua.

5. EVTEK-kuntayhtymän purkaminen  OK
Ammattikorkeakoulutoiminta on siirtynyt kuntayhtymältä Metropolialle. Kuntayhtymä puretaan.
Ei  edes keskustelua.

6. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimuksen muutokset  OK
Laki on muuttunut, ja siksi sopimuksia pitää täsmentää.
Ei  edes keskustelua. Kovaa vauhtia mennään. Kello on 18.05. 

7. Valtuustoaloite palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta (Pöydälle 9.6.2014)  OK
Päätösesityts: Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Tiina Ahlforsin ym. 9.12.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Ideat näyttävät hukkuvan. Niiden etenemistä tulisi  seurata. 
Ahlfors käytti puheenvuoron, muuten asia meni läpi keskusteluitta. Nyt kello on 18.15.

8. Valtuustoaloite liiketilojen muuttamiseksi asuinhuoneistoiksi  OK
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi valtuutettu Kaarina Järvenpään ja 49 muun valtuutetun 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen liiketilojen muuttamisesta asuinhuoneistoiksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.  Vastauksesta ei oikein saa selvää, että kyllä vai ei.
No nyt käytettiin puolenkymmentä puheenvuoroa. Merkittiin tiedoksi.

9. Valtuustoaloite kaupungintalon korjaamiseksi sisätiloiltaan siten, että sinne sijoitetaan kaikki Espoon kaupungin nuorille suunnatut tuki- ym. palvelut  OK
Kyseessä on demarialoite, KH ei innostu siitä. Valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi valtuutettu Harriet Klar-Nykvistin ja 13 muun valtuutetun 18.11.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Enemmistö KH:ssa haluaa päästä vanhasta rakennuksesta eroon.

Klar-Nykvist teki toivomusaloitteen, että kaupungintaloon sijoitettaisiin nuorisopalveluita. Tämän jälkeen käytiin pitkä keskustelu, jonka voi tiivistää siihen, että talon kunta on epäselvä ja että asia tulisi ratkaista kaavan yhteydessä. Kello on nyt 19.42 Keskustelu jatkui pitkään.  Klarin toivomusaloite hävisi lopulta äänestykessä 52-20.

RYHMÄMME teki valtuustokysymyksen väistötilojen myöhästymisestä. Siihen saatiin useita allekirjoituksia.

"VALTUSTOKYSYMYS 18.8. 2013 

Koulujen väistötilojen myöhästymiseen on puututtava !  

Me allekirjoittaneet Espoon kaupunginvaltuuston jäsenet olemme huolissamme sisäilmaongelmista kärsivien koulujen väistötilojen valmistumisen aikataulujen pettämistä jopa kuukausilla. 

Koulutilojen valmistumisen viivästyminen aiheuttaa kohtuutonta lisävaivaa oppilaille, heidän vanhemmilleen ja koulujen henkilökunnalle. !
Kysymme, mihin toimiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä koulutyön edellytysten paremmasta turvaamisesta tilanteissa, joissa sisäilmaongelmista kärsivien koulujen opetus siirretään väistötiloihin.
Allekirjoittajat!"

KOKOUS päättyi ennätysaikaisin klo 20.05.

Jäsenvaali going on!

Irtiotto koulutuksellisesta tasa-arvosta?

HESARISSA on tänään merkittävä artikkeli, jossa ehdotetaan, että oppilaat toisivat kouluun kodin älylaitteita.

Jutussa opetushallituksen ylitarkastaja Kimmo Koskinen peräänkuuluttaa asennemuutosta peruskouluihin. Koulujen tulisi sallia jopa suositella omien tietokoneden käyttöa.

Peruskoulut siirtyvät kahden vuoden kuluttua uusiin opetussuunnitelmiin, joissa painotetaan tieto- ja viestintätekniikan taitojen oppimista. Samaan aikaan myös oppimateriaalit siirtyvät sähköisiksi.   Mutta kuntien ja valtion rahat eivät riitä henkilökohtaisten laitteiden hankkimiseen jokaiselle oppilaalle. Kuntaliiton selvityksen mukaan kone jokaiselle koululaiselle maksaisi 160 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä oppimateriaaleihin käytetään 90 miljoona euroa. Sen vuoksi on pakko lähteä sille tielle, että hyödynnetään oppilaiden omia laitteita, Koskinen sanoo.

Samalla koulujen on kuitenkin tarjottava tehokas langaton verkko koulutiloihin. Lisäksi koulujen on hankittava riittävästi varalaitteita niille oppilaille, joilla ei ole omia laitteita. Koskinen tietää hyvin, että peruskoulutus on maksutonta, eikä oppilaita voi vaatia tuomaan omia laitteita kouluun.

ELÄMME siis mielenkiintoista aikaa. Koulujen toimintakulttuurissa halutaan hyödyntää 2010-luvun tekniikkaa, irtautua paperisista oppikirjoista ja siirtyä digitaaliseen oppimiseen- mutta keskeisimpään oppilaan työvälineeseen; henkilökohtaiseen älylaitteeseen ei ole varaa.

KOSKISEN linjaus on  harkiten kirjoitettu, siinä vain ehdotetaan oppilaiden omien laitteiden sallimista. Se että kouluilla todellakin on Koskisen edellyttämät oppilaille ilmaiset langattomat verkot ja varakoneita aidosti jokaiselle, joka ei tuo kouluun omaa konettaan, maksaa maltaita. Olisikin hyvä kysäistä jossakin koulussa, kuinka moni oppilas oikeasti sitoutuisi tuomaan päivittäin oman tablettinsa kouluun. Sitten olisi helppo laskea, kuinka monta varakonetta tarvittaisiin.

AVAUS on irtiotto peruskoulun keskeisestä koulutuksellisen  tasa-arvon periaatteesta. Jos näin toimitaan, opetus eriarvoistuu varmasti maan eri osissa. Maan köyhimmissä osissa lapsilla ei todellakaan ole omia älylaitteita. Voi olla, että kun koulut avaavat ovet omille laitteille -eikä koulussa ole varalaitteita riittävästi, linjauksesta  vielä käräjöidään pitkään. Itse pidän ehdottomasti parempana ratkaisuna, että koululla on riittävästi älylaitteita. Kokemukseni mukaan sopiva  laite/oppilas-suhde on 1:3.

TÄSSÄ linkki juttuun:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1407998188784?jako=fac7deea441297c42601615b5cf06721&ref=fb-share

Kukaan ei ohjaa laivaa!

Kasvatustieteen tohtori, opetusneuvos Martti Hellström kritisoi Suomen koulutuspolitiikkaa ajelehtimisesta.

Hellström sanoi Huomenta Suomen haastattelussa, että opetusta koskevia päätöksiä tehdään lyhytnäköisesti.

– Sellainen tunne on, ettei kukaan ohjaa laivaa. Teemme silppupäätöksiä ja pätkäratkaisuja sen sijaan, että kokonaisvaltaisesti miettisimme, millaisen koulun tarvitsemme, jotta joka ikinen lapsi voisi hyvin. Nyt mennään niin talouden ehdoilla, että kurjaa on katsella.

Uudenmaan demarit äänestävät elokuun lopulla kansanedustajaehdokkaansa