Ensimmäinen vaali-ilmoitus Länsiväylässä?

SIINÄ se on. Syksyn kuntavaalinen eka ilmoitus Länsi- väylä- lehdessä.

Kokoomuksen Kimmo Oila avasi siis pelin.

Ilmoitus on komean omaperäinen. Oila haluaa liittää itseensä itsenäisen ja vahvan Espoon mielikuvan.
Itse ehdokas on oikeassa alunurkassa rentona ja hymyilevänä. tekstiä on niin paljon, että ilmoitus muistuttaa jo pikku artikkelia.

Kukahan lähtee liikkeelle seuraavaksi?

Etsimässä vinkkejä vaalityöhön. Osa 6

NÄYTE 1.

ENTÄ vaalimainos. Millainen sen tulisi olla? Hain netistä 29  erilaista vaalimainosta, joita voidaan käyttää ilmoituksina tai myös postereina.  Tarkastelen eräitä mielenkiintoisimpia. Millaisia visuaalisia elementtejä näissä mainoksissa on käytetty?

Näyte 1: Lipponen Paavo

Vaali-ilmoituksen perusmalli. Pystymainos. Mustavalkonen kuva vasemmassa yläreunassa. Ehdokas ei katso silmiin, eikä hymyile.  Syntyy mielikuva vakavasti otettavasta miehestä.  Pienellä präntillä   ehdokkaan ansioita ja poulue  Vaalinumero oikeassa yläkulmassa.

Näyte 2: Anni- Sinnemäki

Tämä vaali-ilmoitus on rohkea,  ehkä pin-up-tyylissään aivan ainutlaatuinen. Sinnemäki luottaa hyvännäköiseen vartaloonsa ja tunnettuuteensa. Häveliäisyydenkö vuoksi hän katsoo pää kallellaan kuvan vasemmasta reunasta ulos. Vartalo on sijoitettu vaaka-akselille. lähes makuuasentoon. Ilmoituksessa ei ole nimeä, ei puoluetta. on vain äänestysnumero.

NÄYTE 2

Kuva on korkeatasoinen. selvästi ammattillaisen ottama. Värimaailma on hallittu. Taustalla  on vain väriä. Ei puolueen logoa, ei  nimeä ei edes vihreää vaan Suomen lipun sinistä ja valkoista.

Näyte 3: Veli

Kolmas ehdokas tunnustaa puolueen väriä. Ehdokas on itse ajettu oikeaan nurkaan, ja häneltä on katkottu pää. Ehdokas katsoo suoraan silmiin ja hymyilee varovaisesti. Tilaa on annettu tekstille, jota on paljon. Isolla oma numero. Fontti vaihtelee tikuista normaaliin. Ilmoitus on samalla kutsu vaalitilaisuuteen- jossa esiintyy bändi-  ja nettisivujen osoite.  Tässä on myös vaalislogan "Hyvä veli eduskuntaan", joka on sanaleikki. Mutta kertooko se mitään? Pienellä on myös maininta, kuka ilmoituksen makssa.

NÄYTE 3

Näyte 4  Jussi


Jussi Niinistö- samoinkuin edellä Veli Liikanen haluavat nimenomaan tunnustaa puolueensa väriä. Jussin väri on keltainen. Ilmoituksen rakennekin on samanlainen: Kutsu tapaamiseen (jossa puhutaan).  Ehdokkaan nimi ja titteli. Kuva oikealla, nyt alareunassa. Katse silmiin ja pien hymy. Puolueen logo. Tässä versiossa ei ole numeroa.

NÄYTE 4

Näyte 5.  Tanja

Tanjan ilmoitus on iloinen mutta ahdas.  Vasenmmalla on iso kuva, joka on otettu osittain yläviistosta. Ehdokas hymyilee ja katsoo iloisesti silmiin, vaikka päätä on hiuksista leikattu.  Mukana on slogan- "Ketään ei jätetä", jonka kanssa iloinen naama on hieman ristiriidassa. Ilmoituksessa on  kolme muutakin slogania ja ehdokkaan ammatti lyhyesti. Puolueen logo on puristuksessa.

NÄYTE 4

Alareunassa on nettiosoite, joka kulkee kuin uutisnauha tv:ssä. Värimaailma on punavalkoinen. Taustalla tosin on jotain dekoraatioita.

Näyte 6: Sarkomaa

Sarkomaan mainos on  tyylikäs. Muoto on omaperäinen. Mustavalkoinen kuva, jossa vain numero ja ehdokkaan nimi. Ehdokas katsoo katsojaa suoraan silmiin  tämän tasolta ja hymyilee. Nojailu käteen luo mielikuvaa harkinnasta. Slogan, puolue, nettiosoite erillisessä alapalkissa.

NÄYTE 6

Värimaailmassa irtaudutaan oman puolueen väreistä (ehkä tavoitellaan keltaisia ja vihreitä). Puolueen logoa ei käytetä.Sarkomaan ilmoitus on rauhallinen, ehkä hieman tumma.

Etsimässä vinkkejä vaalityöhön. Osa 5

LEPOPÄIVÄN ratoksi etsin netistä tietoja eri ehdokkaiden äänimääristä Espoossa kunnallisvaaleissa 2008. Tietoja löytyikin näppärästi ao. sivulta

Latasin sivulle kaikki ehdokkaat ja heidän äänimääränsä. Tein siitä seuraavan taulukon (pahoittelen että aivan absoluuttisen tarkkoja X:t eivät ole.

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp).

_____________________________________________________________________________
Ääniä             Ehdokkaita yht.
_____________________________________________________________________________


0- 10                XXXXXXXXXXXXXXXXX
11-20               XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
21-30               XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
31-50               XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
51-100             XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
101-200           XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
201-300           XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
301-400           XXXXXXXXXXXXXXXXXX
401-500           XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
501-1000         XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
1001-1500       XXXXXXX
1501-2000       XXXXXX
2001-2500  
2501-3000      X
3001-5000
5001-            XX
_____________________________________________________________________________

PIENIN äänimäärä Espoossa oli siis kolme. Suurin äänimäärä oli  8206. Tyypillisin ehdokkaiden saama äänimäärä oli  käytetyssä jaksottelussa 51-100, ja hieman väljemmin alle 100 ääntä.

Demarien ehdokkaiden äänimääräjakautuma  on kuvattu taulukossa punaisella. Merkittäviä äänimääriä sai vain hieman yli 10 ehdokasta. Maria Guzenina-Richardson (5192) oli äärimmäisen tärkeä ehdokas.

Läpimenneiden äänimäärät löytyvät osoitteesta http://192.49.229.35/K2008/s/valitut/espooval.htm
178 henkilökohtaista ääntä riitti neljä vuotta sitten valtuustoon pääsyyn. Läpi mennään kuitenkin ns. vertailuluvun perusteella, joka vaihteli eri puoluessa.  Demareissa tarvittiin 301 ääntä.

Etsimässä vinkkejä vaalityöhön. Osa 4

Kuuluisan NCLB-ohjelman mainos.
Slogan on puhdas arvojulistus. Kuva
löytyy netistä  tästä linkistä.

JATKETAAN vielä juttua iskulauseista. Kokosin edelliseen lastuun  puolen sataa sellaista. Tässä lastussa yritän hieman analysoida niitä. Mistä niissä oikein on kysymys? Päädyin seuraavaan:

(1) Iskulause arvojulistuksena

A.Vapaus-veljeys- tasa-arvo.
B. Vapaus, tasa-arvo ja kestävä kehitys
C. Suomi uskaltaa olla avoin, rohkea ja tasa-arvoinen
D.  Koti, kirkko, isänmaa
E. Suomalaisen elämänmuodon puolesta
F. Tee työtä, jolla on tarkoitus (puolustusvoimat rekrytoi)
G. Omista lähtökohdista täyteen mittaansa
H. Kaikille yhteinen koulu

Tällainen slogan tiivistää arvot, joihin sitoudutaan. Se asettaa päämäärät, joihin pyritään. Niissä sytytetään tunteita. Ne ovat retoriikasta tuttua pathosta. Slogan B on nokkela muunnelma, jossa hyödynnetään A:n kantovoimaa. C:hen on lisätty lause, jossa verbi  (uskaltaa) tuo lisäarvoa. Luku kolme on hallitseva.

(2) Iskulause, joka kuvaa ehdokkaan erityisominaisuutta

A. Askeleen edellä
B. Valtakunnan sovittelija
C. Työväen presidentti
D.  Muutos, johon voi luottaa
E.  Nyt tarvitaan tuomari
F.  Osaa ja uskaltaa
G. Suomi tarvitsee vahvan valtiomiehen
H. Illaksi kotiin (kaupallinen)

Sloganit A ja B haastavat oivaltamaan. Sanoilla leikitään. Synnytetään mukavia mielikuvia. C provosoi, varastaa toisen identiteetin.  D liittää itseensä yleisesti hyväksytyt arvon. Dssa ehdokas nostetaan muiden yläpuolelle (ammattinsa vuoksi). G:ssa luodaan mielikuva nosteesta pyrkimisen sijasta.
Retorisesti ne ovat ethosta.

(3) Iskulause, jolla haastetaan ajattelemaan

A. Suomella töissä
B. Presidentti on työ
C. Työväen presidentti
D. Sydän on vasemmalla
E. Edellä jäljessä
F. Luovuutta ja läpimenovoimaa
G. Se on helppoa, kun ei osaa (kaupallinen)
H. Äitien tekemää ruokaa (kaupallinen)

Nämä sloganit ovat "logosta", ne iskevät järkeen. A ja B  ovat jo kieliopillisesti "väännetyjä". Ne jäävät vaivaamaan ja vaativat omaa oivallusta.  Ja siten ne jäävät myös mieleen. D:n nokkeluus perustuu analogiaan. C (edellyttää tietoa ehdokkaan taustasta) ja  E (kaupallinen) hyödyntävät paradoksia.

(4) Arvojen ja persoonan/tuotteen yhdistelmä

A. Pehmeiden arvojen luja johtaja
B. Suomen Soini presidentiksi- yhteistyössä sinun kanssasi.
C. Koko kansan Paavo
D. Väyrynen- koko Suomen presidentti
E. Aito asia

F. Aito oikea

G. Elämä voi muuttua

H. Me otamme vastuun (kaupallinen)

I . Yhteisellä asialla  (kaupallinen)

J. Tule sellaisena kuin olet (kaupallinen)

Näissä sloganeissa hyödynnetään ethosta.  Ehdokas/tuote  imee kantovoimaa yleisesti arvostetusta, myönteisestä, toivotusta  asiasta ja liittää sen itseensä/tuotteeseen. A:ssa hyvin nokkelasti vastakkaisten adjektiivien avulla. C sisältää myös itsensä keventämistä pönökkyydestä.

(5) Slogan, joka osoittaa avainkeinon

A. Rohkeutta Suomi
B. Suomen Soini presidentiksi- yhteistyössä sinun kanssasi
C. Asiaa
D. Järjellä ja sydämellä
E. Kaikki valta neuvostoille
F. Suomi tarvitsee suunnan
G. Muutos on mahdollisuus (kaupallinen)
H. Onni löytyy arjesta (kaupallinen)
I. Takaisin luontoon (alkuperäisessä merkityksessä)
J. Taito-työ-tulos (kaupallinen)

Näissä sloganeissa kuvataan siis arvokasta/tehokasta keinoa, johon ehdokas uskoo. J:ssa esitetään jo looginen väite. Näissä käytetään sekä pathosta että logosta.

(6) Fanaattiset sloganit

A. Isänmaa tai kuolema
B. Jo riittää!
C. Kyllä kansa tietää
D. Rosvot kiinni!
E. Missä EU, siellä ongelma
F. Kaveria ei jätetä
G. Unohdetun kansan asialla
H. Yksi kansa, yksi valtakunta, yksi johtaja
I. Ei laulua, ei leikkiä
J. Jokainen on hyvä jossain  (kaupallinen slogan)
K. Liity voittajiin
L. Maailma tarvitsee esikuvia (kaupallinen)
M. On hienoa olla kultapossukerhon jäsen (kaupallinen)
N. No child left behind

Näissä sloganeissa vedotaa pathokseen: niissä  kaivaudutaan syvälle tunteisin jopa alitajuntaan. C:ssa ja G:ssa  ylennetään äänestäjä (ethos) ja L:ssa ostaja. D on nerokas. Kukaan ei voi vastustaa väitettä. Se ajaa kanssakilpailijat puolustautumaan. Molemmissa katse suunnataan ehdokkaasta pois. H:ssa on taitava rakenne (kolme asiaa), toistoa jossa luodaan mielikuva väistämöttömästä logiikasta. I käyttää kieltolausella (kaupallinen slogan). K on oikeaoppinen retorinen loppukehoitus. K, L ja M. vetoavat ihmisen tarpeeseen kuulua menestyjiin.

(7) Humoristiset sloganit

A. Äänestä Saulia tai saat Halosta
B. Elämässä pitää olla virtaa (kaupallinen)
C. Halpaa, mutta toimii
D. Elämää ja elektroniikkaa
E. Koskaan ei ole liian myöhäistä (kaupallinen)
F. Rasvaa rattaisiin (kaupallinen)
G. Ruutia rutiineihin (kaupallinen)
H. Siinä Nokia, missä tekijä (kaupallinen)
I.  Takaisin luontoon (kaupallinen)
J. Yhdessä enemmän (kaupallinen)

Nämä ovat nokkelia. Ne ovat leikittelyä sanoilla.  F ja G hyödyntävät samalla tavulla alkusointua.   H leikkii tunnetu kirjan otsikolla, I tunnetulla pedagogisella iskulauseella.

Eli mitä?

Iskulauseita voi näköjään ryhmitellä sen mukaan, mitä klassisen retoriikan keinoa ne käyttävät: ethosta, pathosta tai logosta- eri yhdistelminä.  Itsea ei  juuri kehuta suoraan, vaan välillisesti. Nöyryyden vaikutelman huippu on  kehua äänestäjiä (vrt. Vennamo). Keinona on silloin itsen liittäminen johonkin kohottavaan asiaan. Voidaan myös luoda mielikuva, että juuri tätä ehdokasta muut tarvitsevat.  Hyvä slogan osaa myös leikitellä sanoilla, ajatuksilla ja jo olevilla ideoilla ja sloganeilla. Se ei ole itsestään selvä vaan jättää tilaa omalle oivallukselle.

Luku kolme on maaginen. Alkusointu ja toisto luovat kaikupohjaa. Negatiivisia iskulauseita käytetään vähän, positiivisuus näyttää paremmalta.

Siitä vain kokeilemaan!

Etsimässä vinkkejä vaalityöhön. Osa 3

MERKITTÄVÄ osa vaalikampanjaa ovat  ehdokkaan (ja  puolueenkin)  vaali-iskulauseet. Kaikkien poliittisten iskulauseiden äitihän on Ranskan Suuren Vallankumouksen Vapaus-Veljeys- tasa-arvo. Se on ylittämätön!

Hyvä iskulause ei saa olla lattea tai epäselvä. Sen pitäisi kertoa oleelista, ja sytyttää äänestäjässä oivalluksia. Slogan ei saisi ärsyttää ja karkoittaa.
Samalla ehdokkaalla pitäisi olla niitä muutama, esim. 3-5.

Lähdin etsimään sloganeita, mottoja, iskulauseita ymmärtääkseni, mitä ne oikein ovat.

Presidentinvaalien ehdokkaiden iskulauseita olivat vuonna 2012 mm.

• Paavo Arhinmäki (vas.): "Vapaus, tasa-arvo ja kestävä kehitys".
• Eva Biaudet (r.)  ”Suomi uskaltaa olla avoin, rohkea ja tasa-arvoinen”. 
• Sari Essayah(kd.) : ”Askeleen edellä”.  (viittaa kävelijä-menneisyyteen Hmmm. iskulause on muuten suojattu eräälle yritykselle ks. alla)
• Pekka Haavisto (vihr.): "Valtakunnan sovittelija"
• Paavo Lipponen (sd.). "Rohkeutta Suomi" ja "Pehmeiden arvojen luja johtaja"
• Sauli Niinistö (kok.): "Suomella töissä" ja "Presidentti on työ"
• Timo Soini (ps.): "Suomen Soini presidentiksi- yhteistyössä sinun kanssasi"
• Paavo Väyrynen (kesk.). "Koko kansan Paavo"; "Väyrynen- koko Suomen presidentti"

Poimin mm. netistä muita iskulauseita eri vaaleista

• "Asiaa"  
• "Isänmaa tai kuolema"
• "Jo riittää!" 
• "Järjellä ja sydämellä"
• "Koti, kirkko, isänmaan"
• "Kyllä kansa tietää!"
• " Missä EU, siellä ongelma"  
• "Muutos, johon voi luottaa"
• "Nyt tarvitaan tuomari" 
• "Kaikki valta neuvostoille"
• "Kaveria ei jätetä"
• "Osaa ja uskaltaa"
• "Rosvot kiinni!"
• "Suomalaisen elämänmuodon puolesta"
• "Suomi tarvitsee suunnan"  
• "Suomi tarvitsee vahvan valtiomiehen" 
• "Sydän on vasemmalla"
• "Työväen presidentti"  
• "Unohdetun kansan asialla"
• "Äänestä Saulia tai saat Halosta"
• "Yksi kansa, yksi valtakunta, yksi johtaja"

 OPIN myös, että Suomessa on erityinen iskulauserekisteri. Siellä on mm.  tällaisia, varattuja sloganeja:

• "Aito asia"
• "Aito oikea"
• "Edellä jäljessä" (eräs painotalo)
• "Ei laulua, ei leikkiä"
• "Elämä voi muuttua" (Veikkaus)
• "Elämässä pitää olla virtaa"
• "Elämää ja elektroniikkaa"
• "Halpaa, mutta toimii"
• "Illaksi kotiin"
• "Jokainen on hyvä jossain"
• "Koskaan ei ole liian myöhäistä" (Esso)
• "Liity voittajiin"
• "Luovuutta ja läpimenovoimaa"
• "Maailma tarvitsee esikuvia!"
• "Me otamme vastuun"
• "Muutos on mahdollisuus"
• "On hienoa olla kultapossukerhon jäsen"
• "Onni löytyy arjesta"
• "Rasvaa rattaisiin"
• "Ruutia rutiineihin"
• "Siinä Nokia, missä tekijä"
• "Se on helppoa, kun ei osaa"
• "Takaisin luontoon!"
• "Tule sellaisena kuin olet"
• "Tee työtä, jolla on tarkoitus"
• "Taito-työ-tulos"
• "Yhteisellä asialla"
• "Yhdessä enemmän"
• "Äitien tekemää ruokaa"

MUITA mm. pedagogiikkaan sopivia iskulauseita ovat:

• " Kaikille yhteinen koulu"
• "No child left behind"
• "Omista lähtökohdista täyteen mittaansa"

NYT pohtimaan. Miksi tietyt sloganit koskettavat? Millaisia rakenteita niissä on?  Jatkuu seuraavassa osassa....:-)

Etsimässä vinkkejä vaalityöhön. Osa 2

Tarja Halosen presidentinvaalien kampanjavideo  vuodelta 2006
on minusta luovuudessaan ja ammattimaisuudessaan ylittämätön.
Ks. http://www.youtube.com/watch?v=07QW7T4D7u0

U-TUBE-clipsit ovat varsin uusi vaalityökalu. Etsiskelin niitä netistä. Kaikkiaan vaalivideo-hakusalla saa 554 osumaa.

VAALIVIDEOIDEN TOP-TEN

Tässä lista katsoituimmista u-tube-clipseista ym. hakusanalla (kun vitsit jne. on karsittu):

(1) Paavo Lipponen/2012 (169 521), 20 sek.
(2) Timo Soini/2012 (146 093), 3.08
(3)  Olavi Mäenpää/2007 (77 280). 3.24 (rasismia)
(4) SAK/1999 (76151),  19 sek. (SAK:lla on toisiakin hyvin katsottuja clipsejä)
(5) Frederik/2007 (74152 ), 1.43 (rasismia).
(6) Tarja Halonen/2007 (30 511), 3.14
(7) Kari Tykkyläinen/2010 (29062) 24 sek
(8) Juha Turunen /2008 (17 093),  30 sek
(9) Tony Melville/2011 (12784) 3.47
(10) Seppo Lehto/2008 (11584), 4.07 (rasistinen)

Onpa vaikea keksiä, mitä näitä menestyneitä clipsejä yhdistää?

MUITA AJATUKSIA


Pitkä vai lyhyt?

Lyhyin löytämäni clipsi oli juuri Kepun puheenjohtajataiston hävinneellä Tuomo Puumalaisella. Se kesti 10 sekunttia. Ks. clipsi Kymmeneen sekunttiin mahtuu paljon, kun osaa käyttää symboleita- esim. eduskunnan hissi matkalla ylös. Kolmeen lauseeseen tiivistyy harkittu slogan.

ESIMERKKI pitkistä  vaaliclipeistä on  Susanna Rahkoselta  vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, yli 5 minuuttia. Ks. Susannan clipsi (se on kolmessa osassa). Video on rakennettu haastattelun muotoon, ja ideana on tuoreen (vaali)kirjan esittely. Kuvaukset on tehty eduskunnassa. Hyvä. Jokin Rahkosen esiintymisessä on erilaista. Surumielisyys? Veikkaisin, että jutun pitää sisältää enemmän toivoa, iloa ja valoa?

Kuvausote

PUOLUEISTA Kokoomus näyttää satsanneen jo pitkään  U-tubeen. Jyrki Kataisen nimissä sinne on laitettu useita cliopsejä. Tässä clipsissa puheenjohtaja puhuu arvoista. Puhe on fiksua, tausta on  jotenkin pönäkkä. Puhuva (liikkumaton pää ei ehkä ole parast ratkaisu?

Eduskuntavaaleissa 2011 puolue käytti vaalibussi-ideaa. Minusta se oli hyvä oivallus. Bussin tärinä selittää sen, ettei (ainakaan kaikissa clipseissä) tarvinnut käyttää kallista kuvauskalustoa.  Bussiin liitty myös paljon symboliikkaa:  Eteenpäin. Yhdessä. Kentälle . Ei mustilla autoilla vaan julkisilla kulkunevoilla. Puheenjohtaja kehui vaalibussissa myös vuorollaan noin minuutissa ehdokkaita. Tässä näyte.   Kuva luonnollisesti tärisee, mutta sillä tavoiteltiin varmaan "roadmovie"- imagea. Tekijänä on PSKokoomus.

Bussisarjan humoristiseen  clipisiin (joka näytettiin myös TV:ssä) oli koottu Kokoomuksen tähti-trio (Katainen- Stubb-Häkämies). Kesto oli 17 sekunttia. Tekijänä Toivotalkoot. Tämä on yksi minusta parhaista vaaliclipseistä, jonka olen nähnyt. Huumoria.  Liekittelyä. Häkämies sai edustaa vakavuutta.

Katsojamäärät eivät kuitenkaan ole olleet korkeita.. Esim. näissä Kokoomuksen clipseissä paras on saanut hieman yli 8000 klikkausta, mitta osa jää ihan muutaman sadan kieppeille.

SDP:n clipsejä

MYÖS demareilla on u-tubessa clipsejä. Eduskuntaan päässyt ja nyt puolueen varapuheenjohtajistoon nousseen Antti Lindtmanin video on teknisesti  huikean hyvn  tehty. Kiva on terävää. Siinä on liikettä. Taustat ovat arje  toimintaympäristöstä. Mutta onko vaalivideo täynnä liikaa puhetta?. Jostain syystä katsojiakin on ollut  vain 78.

YKSI tyylikkäistä videoista on Piia Viitasen vaalivideo. Jos oikein ymmärrän, samalla kaavalla on tehty videoita muillekin. Se puhuttelee, vaikka kukaan ei puhu mitään. Viitanen on pannut toisessa videossaan  muut puhumaan itsestään.  Hyvä idea . Katsojia kummatkin versiot ovat saanet puolen tuhatta.  

Erikoisuuksia 

YKSI ammattimaisimmista sarjoista oli minusta Kokoomuksen Juhani Grönroosilla. Ks. video. Jälki on korkeatasoista. Takana on varmasti mainostoimisto. Puheen ja kuvan suhde on mallikas. Katsojia on parhaimmalla ollut 617.

Huumori on vaikea laji. Vihreiden Virtasella  oli rohkeutta kokeilla negatiivista mainosta clipsissään. (Itse asiassa clipsejä on useampiakin). Mutta ammattimainen näyttelijä taitaa syödä huomion.  Saman koki SAK:n kuuluisa, sensuroitu clipsi vuodelta 2007.

Liian erikoinen video ei saisi olla. SDP:n  omassa  vaalivideoissa taidettiin  tavoittella  vähän turhan vaikeaa juttua. Ks. esim.  Clipsi-sarjan katsojamäärät vaihtelivat  sadasta kuuten tuhanteen.

YKSI omaperäisimmistä vaalivideoista, joihin törmäsin,  oli Satu Sipilän (KD)  minileffa. Oliko se liian pitkä? Katselijoita se sai 687.

ANTEEKSI vain: minusta  huonoin  näkemäni vaalivideo vuoden 2007 vaaleissa  löytyy tästä linkistä.

http://www.youtube.com/watch?v=xshAd3Nitfw

Etsimässä vinkkejä vaalityöhön. Osa 1

Hellyttävä vaalimainis muutaman vuoden takaa, eikö?

GOOGLE- on hyvä vehje. Naputin hakusanoisi "vinkkejä  vaalityöhön", "kunnallisvaaliopas"...ja osumiahan tuli.

TÄSSÄ saldoa netistä löytyneistä vinkeistä ja vähän omiakin:

• Mieti kohderyhmäsi ja profiili, vahvuutesi, miten erotut, mieti miksi olet  ehdokkaana ja keille olet hyvä sellainen. Kenen ääniä on turha tavoitella?
• Mieti, mikä on  tavoitteesi: läpimeno vai pohjatyö seuraavia eriä varten.
• Suunnittele kampanjan juoksutus ja aikataulu
• Laske, paljonko aiot käyttää rahaa/varainhankinta
• Kokoa tukiryhmä ja hanki kampanjavastaava
• Henkilökohtaiset kontaktit kuntalaisiin; näy, osallistu, mene erilaisiin paikkoihin.
• Perehdy oman puolueesi yhteisiin teemoihin.
• Valitse iskulause, slogan.
• Harkitse puheet; selkeät lyhyet puheenvuorot
• Mieti omat kärkiteemasi 1-3 kpl. Hyvään teemaan liittyy tunteita.
• Luo oma fb-ryhmä
• Kirjoita ja lähetä juttuja.
• Järjestä vaalitempaus/omia tapahtumia
• Osallistu vaalitapahtumiin
• Kerro tutuille, että olet ehdokas
• Yhteisilmoitus - omat ilmoitukset (toiston merkitys, kytke tapahtumaan)
• Tee vaalimainos/esite/ojenne ja jaa sitä aktiivisesti
• Radiomainos? Nettimainos?
• Artikkeli vaalilehteen
• U-tube-tietoiskut
• Ideoi vaalikrässää (kortteja, nappeja, tulitikkuaskeja, ilmapalloja, kukan siemeniä, roll-up
• Mukaan vaalikoneisiin.
• Pukeutuminen viestii: kampanjavaate

Mitä se politiikka on?

Paloheimo, H. & Wiberg, M. (1997). Politiikan perusteet. Porvoo: WSOY.

Tämä jo 15 vuotta vanha teos oli minulle sopiva teoreettinen johdatus politiikkaan. Pidin erityisesti älykkäästä tavasta maaritellä politiikka: Yhteistyötä ja dynaamisuutta tuovia konflikteja, väistämätöntä ja mahdollista.

MITÄ POLITIIKKA ON?

Politiikka on sellaista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiin nousevien ongelmien käsittelyä, missä ihmiset pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan erilaisia vallankäytön keinoja käyttäen. Politiikka on hallitsemista ja vallankäyttöä. Kun ongelmia ratkotaan yhteisöllisesti, ei vallankäyttöä voida vältää.

Politiikka on toimijoiden tavoitteiden edistämiseen tähtäävää yhteisten asioiden hoitamista. Se on yhtäaikaa konflikteja ja yhteistyötä. Jokainen toimii omista lähtökohdistaan, ja usein on itselle edullista toimia yhteistyössä toisten kanssa. Eturistiriidat ovat polittiisen toiminnan dynamo.

Politiikka kokoaa ihmisiä yhteen edistämään yhdessä päämääriään, tekemään politiikkaa. Poliittisen toiminnan avulla voidaan saada aikaan sääntöjä, jotta auttavat meitä ennakoimaan, miten toiset ihmiset toimivat. Usein säännöt koskevat asioita, joissa eri väestöryhmillä on toisistaan poikkeavia etuja.( politiikalla säädellään ristiriitoja os)

Politiikka on väistämätöntä, koska ihmisillä on erilaisia vastakkaisia etuja. Politiikka on mahdollista, koska ihmisillä on yhteisiä etuja. Politiikassa on kysymys ihmisjoukkoa koskevien sitovien päätösten tekemisestä tilanteessa, joissa ihmisiä on vastakkaisia, mutta jossain määrin myös yhteisiä etuja.

Ihmisten toiminnasta voi aiheutua sellaisia toisiin ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, sivuvaikuutuksia, joita teon tekijä ei ole pitänyt tavoitteenaan. Poliittisella päätöksenteolla voidaan vaatia toisia rajoittamaan oman toimintansa negatiivisia ulkoisvaikutuksia – kokonaan niitä ei yleensä vaadita poistamaan.

Ovi auki politiikkaan....

OLIN keskiviikkona 6.6.  elämäni ensimmäisen kerran puolueosaston kokouksessa. Etelä-Espoon demareilla on oma kokoustila Olarissa. Puheenjohtaja Markku Sistonen tutustutti minua paikalla olleisiin jäseniin  ja vaalikampanjan aikatauluihin. Espoon demarien vaalityötä tehdään mm. seuraavasti:

KESÄKUU

LA 9.6. Lippulaivan kahvila

ELOKUU

LA 25.8 Lippulaivan kahvia* Espoon keskuksen Elomarkkinat * Karakalliopäivä.

SYYSKUU

LA 8.9. Lippulaiva * Leppävaaran Raittikarnevaalit

KE 12.9 Ehdokastilaisuus Työväen Akatemiassa

LA 15.9  Lippulaiva (soppatykki) * Tapiolan maalaismarkkinat

TI tai KE 18.9/19.9. Yleisötilaisuus sosiaali- ja terveysasioista. Paikalla ministeri Maria Guzenina-Richardson

LA 22.9. Demarinaiset Läkkitorilla

TI tai KE  26.9/26.9 Yleisötilaisuus kouluasioista. Paikalla opetusministeri Jukka Gustafsson

LA 29.9.  Tapiola- suuri vaalitilaisuus * Lepäävaraa (soppatykki)

LOKAKUU

LA 6.10 Espoonlahden syysmarkkinat

LA 13.10 Lippulaiva * Leppävaaran maalaismarkkinat * Omena- suuri vaalitilaisuus

17.10 alkaa ennakkoäänestys

LA 20.10 Matinkylä (Soppatykki)

LA 27.10. Sello- suuri vaalitilaisuus

SU 28.10 Kuntavaalit

Näillä mennään! Eikö?

Vaalityössä Lippulaivassa

Kuvassa nuorisoa, terveyttä ja koulutusta

NO, niin elämän ensimmäisen kerran oikein vaalityössä. Espoon demarit tarjosivat 9.6. 2012 Presidentti-kahvia ja uunituoretta pullaa espoolaisille klo 11-14.  Mukana tilaisuudessa oli politiikan konkareita ja uusiakin  kasvoja.  Vanhusten hoito ja homeasiat puhuttivat kovasti.  Tähän blogilastuun tulee  minuutin clipsi tilaisuudesta, kunhan blogger-alusta taas rupeaa kiltiksi.

Että sellaista se vaalityö on. Osa kutsuu ihmisiä kahville (mm. minä tänään), osa jakaa esitteitä, osa  tarjoilee kahvia ja siistii pöytiä. Osaa osaa  vielä keskustella  fiksuja.