ESPOON demarien valtuustoryhmän nettilehti Valdemarin Joulunumero 6/17 on juuri ilmestynyt

ESPOON  demarien valtuustoryhmän nettilehti Valdemarin vuoden viimeinen Joulunumero 6/17 on juuri ilmestynyt.  Tällä kertaa joulunumeromme on tavallista tuhdimpi. Perinteisten joulukuun asioiden jälkeen alkaa katsaus  mielenkiintoiseen vuoteen 2017. Jokainen kuukausi on saanut oman lastunsa.

Mukaan on mahdutettu paljon kunnallisvaalivuoden tunnelmia ja materiaaleja. Aiemmin julkaistuista  jutuista mukana on edelleen luettavissa valtuustoryhmän - sekä varsinaisten että varajäsenten tähän mennessä kirjoitetut esittelyt ja Valdemarin viiden vuoden aikana julkaistujen numeroiden teemalistat. Hyviä lukuhetkiä juttujen parissa.

Ja ennen muuta: Oikein hyvää Joulua itse kullekin säädylle.

Lehti on luettavissa  osoitteessa:

http://espoonvaldemari.blogspot.fi

Espoon demarien valtuustoryhmän tiedottaja

Espooon demarien valtuustoryhmä: Espoon sote- lausunto on kriittinen, ja hyvä niin

Mediatiedote. Julkaisivapaa heti
Espoon demarien valtuustoryhmä: Espoon sote- lausunto on kriittinen, ja hyvä niin 

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi tänään Espoon kaupungin lausunnon luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi. Lausunto on hyvin kriittinen.
Espoon demarit ovat siihen tyytyväisiä mm. seuraavista syistä.

Espoo on erityisen huolissaan asukas- ja asiakaslähtöisyyden unohtumisesta, sillä muutosta valmistelevat maakunnat ovat varsin kaukana tästä.  Ei ole kenenkään etu, jos Uudenmaan kokoisen alueen palvelut sysätään hallinnolliseen ja taloudelliseen kaaokseen. Jos nykyistä, toimivaa ja jatkuvasti kehittyvää palvelua ryhdytään sote-uudistuksen nimissä jakamaan uusiin organisaatiolaatikoihin, vie vuosia,ennen kuin asukkaiden palvelut palautuvat edes nykyiselle tasolle. Asukkaat jäävät taka-alalle, kun fokus pyrkii kerta toisensa jälkeen siirtymään hallintohimmeleihin ja massiivisiin organisaatiojärjestelyihin. Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille järjestelmä saattaa osoittautua huomattavan monimutkaiseksi.

Lausunnossa Espoo pohtii, onko koko uudistus tarpeen Espoon kaltaisille suurille kaupungeille. Leppävaarassa, joka on  on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta, oli vuodenvaihteessa 2016/2017 67 800 asukasta– siis enemmän kuin pienimmässä maakunnassa. Suomen suurin sote-uudistus on itse asiassa jo tehty ilman hallintohimmeleitä Espoossa. Keväällä 2017 avattu uusi Espoon sairaala on hyvien yhteistyökumppaneiden ja innovatiivisten toimintamallien summa.

Kansainvälisten selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat Suomessa hyvin ja kustannustaso on kohtuullinen.  Sote-organisaatioita on suurissa kaupungeissa viime vuosina kehitetty siten, että toiminta on kustannustehokasta ja laadukasta ja kestää myös kansainvälisen vertailun.

Kertarysäyksellä  toteutettu sote-revoluutio ei tee palveluista yhdenvertaisia, pienennä terveyseroja eikä hillitse kustannuksia. Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää epärealistisena sitä, että kustannusten kasvua pystyttäisiin hillitsemistä peräti 3 miljardilla eurolla. Hallituksen esityksen mukainen sote- ja maakuntamuutos aiheuttaa valtavat ICT-muutokset, joiden toteuttamisesta koituu lisäkustannuksia..


Markku Sistonen
046- 877 3884
Valtuustoryhmän pj.

Ovalan kokous 13.12.

OPETUS - JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA
Kokousasiat
   
§1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

  
§2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta
 
§3  Selitys hallinto-oikeudelle opettajan määräaikaisia virkasuhteita koskevassa asiassa
Opettaja on otettu useisiin peräkkäisiin määräaikaisiin virkasuhteisiin eikä kaupungilla ole ollut lain mukaista perustetta määräaikaisuuksille. Korvausvaatimuksen tekijä on toiminut Espoossa määräaikaisena viranhaltijana ensin vuosina 2008-2011 ja sitten lukuvuosina 2014-2017 määräaikaisena tuntiopettajana. 

Espoon kaupunki myöntää vaatimuksen perusteen, mutta kiistää vaatimuksen määrältään.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan viranhaltijalla, joka on ilman  lain mukaista perustetta otettu määräajaksi tai joka on ilman perusteltua syytä toistuvasti otettu peräkkäin määräajaksi, on oikeus saada virkasuhteen päättyessä vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.

Kaupunki paljoksuu esitettyä 18 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausvaatimusta.

§4  Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Painiityn väliaikaisen siirtokelpoisen päiväkodin hankesuunnitelmasta
Painiityn väliaikainen siirtokelpoinen päiväkoti rakennetaan varhaiskasvatuksen Leppävaaran palvelualueelle Lintuvaaraan. Painiityn siirtokelpoinen rakennus ei ole hyväksytyssä 10-vuotisinvestointiohjelmassa. Tilat vuokrataan leasingilla KVR-urakan kilpailutuksen voittaneelta tilaelementtitoimittajalta. Tavoitehinnan perusteella vuokra on 370 466,50 € vuodessa.


§5 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Jupperin korvaavan siirtokelpoisen päiväkodin hankesuunnitelmasta
Jupperin korvaava siirtokelpoinen päiväkoti rakennetaan varhaiskasvatuksen Leppävaaran palvelualueelle Jupperiin. Hankkeen toteuttaminen siirtokelpoisena mahdollistaa Jupperin koulun, korvaavan päiväkodin ja kirjaston yhteishankkeen toteuttamisen tulevaisuudessa. Hankkeen valmistumisvuodeksi on esitetty 2027 Tilapalvelut liikelaitoksen investointiesityksessä vuosille 2018-2027. Jupperin siirtokelpoinen rakennus ei ole hyväksytyssä 10-vuotisinvestointiohjelmassa. Tilat vuokrataan leasingilla KVR-urakan kilpailutuksen voittaneelta tilaelementtitoimittajalta. Jupperin peruskorjaukselle varattu investointiraha jää käyttämättä. Tavoitehinnan perusteella vuokra on 364 466,60 € vuodessa.


§6 Sivistystoimen yleisten palveluverkkoperiaatteiden vuosille 2020-2030 hyväksyminen valtuuston käsittelyä varten
Sivistystoimi esittää palveluverkon periaatteiden päivittämistä vastaamaan
kaupungin yleisiä kehittämistarpeita. 

Sivistystoimen yleiset palveluverkkoperiaatteet

Sivistystoimen yleiset palveluverkkoperiaatteet on laadittu päätöksenteonja suunnittelunohjauksen tueksi. Periaatteiden soveltamisen tavoitteet esitetään erikseen liitteessä.

1.    Tarkoituksenmukaine, kattava palveluverkko ja laadukkaat, elinvoimaiset palvelut...  turvallisissa ja terveellisissä toimintaympäristöissä. Terveys- ja hyvinvointieroja kaventaminen...Palvelut tukevat kuntalaisen omatoimisuuden ja kotoutumisen sekä asiakkaan valinnanvapauden toteutumista.

2.    ... Uusille rakennettaville alueille luodaan hyvinvointia ja oppimista vahvistavia palveluja. ...

3.    Palvelujen laadukkuus, saavutettavuus ja vaikuttavuus toteutuvat monipuolisilla hankintatavoilla. Kumppanuudet, itsepalvelu ja sähköinen asiointi. Hyvä suunnittelu  toteutus ja ylläpito...toimintaympäristön turvallisuus ja viihtyisyys.

4.    Palveluverkko kattaa lähipalvelut, alueelliset palvelut, kaupunkitasoiset ja seudulliset palvelut. Palveluverkko ja palvelut vahvistavat asiakkaiden yksilöllisiä toimintatarpeita sekä kulttuurista ja kielellistä identiteettiä.

5.    Kulttuuri ja taide ovat läsnä asukkaiden arjessa ja fyysisessä kaupunkiympäristössä.

6.   ...  palvelut ... nsisijaisesti raideliikenteen ja muiden keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varrella. ...kevyen liikenteen reitit, joilta on turvalliset kulkuyhteydet palveluihin ja viheralueille.

7.    Julkisten tilojen joustava ja monipuolinen käyttö on kustannustehokasta, lisää tilojen saatavuutta ja espoolaisten vuorovaikutusta. Asukkaat osallistuvat ja vaikuttavat avoimen julkisen tilan sisältöön ja käyttötarkoitukseen.

8.    Toimintaympäristön jatkuva arviointi ...  tarkoituksenmukaista, turvallista ja kustannustehokasta toimintaa. Palveluja keskitetään, yksikkökokoja kasvatetaan ja epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan harkitusti.

§7  Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2018-2019 (pöydälle 22.11.2017)
Ongelmallinen pykälä. Liittyy pienen esiopettajoukon asiaan?
Lukuvuonna 2017-2018 esiopetusta järjestetään 107 päiväkodissa ja 23 koulun tiloissa varhaiskasvatuksen järjestämänä sekä 18 koulun toimintana. Lukuvuonna 2018-2019 esiopetusta suunnitellaan järjestettävän 112 päiväkodissa ja 22 koululla suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintana sekä 18 koululla suomenkielisen opetuksen toimintana.

Ruotsinkielistä kielikylpyesiopetusta on tähän asti järjestetty Päivänkehrän ja Soukan kouluissa. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä ei kuitenkaan ole sellaisia vakinaisia esiopettajia, jotka voisivat ruotsinkielisen kielikylpyesiopetuksen ryhmiä opettaa, joten opetus on järjestetty määräaikaisin voimin. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, eikä kaupunginhallituksen 2009 tekemän päätöksen mukaan enää palkata OVTESin piirissä toimivia vakinaisia esiopettajia. Siksi lautakunnalle ehdotetaan, että Soukan koulun kielikylpyesiopetus siirtyy Yläkartanon päiväkotiin ja Päivänkehrän koulun esiopetus siirrettäisiin kokonaisuudessaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämisvastuulle mutta se järjestettäisiin edelleen Päivänkehrän koulun tiloissa.  Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on mahdollista järjestää kielikylpyesiopetus niin, että sitä antavat vakinaiset lastentarhanopettajat, joilla on valmiudet ruotsinkielisen kielikylvyn opettamiseen

§8 Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen periaatteet sekä iltapäivätoiminnan järjestämismuodot ja palveluntuottajien valintaperusteet (pöydälle 22.11.2017) ...

Espoossa iltapäivätoimintaa on järjestetty avustuspohjaisena. Avustusta saavia palveluntuottajia on lukuvuonna 2017-2018 suomenkielisen opetuksen tulosyksikön puolella 22 ja ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikön puolella 4.

Omana toimintana iltapäivätoimintaa on toteutettu suomenkielisen opetuksen tulosyksikön osalta Koulumäen koulussa ja Saunalahden koulussa erityisen tuen oppilaiden osalta lukuvuoden 2014–2015 alusta lukien, Tuomarilan koulussa lukuvuoden 2015-2016 alusta lukien ja Kirstin koulussa syksystä 2017. Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen osalta iltapäivätoimintaa on toteutettu omana toimintana Finno skolanissa lukuvuodesta 2012–2013 lukien sekä Karamalmens skolassa, Storängens skolassa ja Vindängens skolassa lukuvuodesta 2015-2016...
 
Muutokset lapsivalintakriteereihin ja iltapäivätoiminnan ryhmäkokoon

Iltapäivätoimintaa järjestetään perusopetuslain mukaisesti 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä oppilaille, joilla on erityisen tuen päätös. Iltapäivätoimintaa järjestetään talousarviossa iltapäivätoimintaan varatun määrärahan puitteissa.

Aiemmat lapsivalintakriteerit sisälsivät järjestyksen, jossa huoltajan valitsemalla toiminta-ajalla oli merkitystä. Lapsivalintakriteereitä on nyt muutettu vastaamaan tilannetta, jossa toiminta-aikaa on mahdollista muuttaa perheen tarpeen ja tilanteiden mukaisesti myös kesken lukuvuoden.

Hyväksyttäväksi esitetyissä iltapäivätoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen periaatteissa esitetään, että lapset valitaan iltapäivätoimintaan seuraavien kriteerien mukaisessa etusijajärjestyksessä:
a)    ensimmäisen vuosiluokan oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös
b)    muut ensimmäisen vuosiluokan oppilaat
c)    toisen vuosiluokan oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös
d)    kolmannen vuosiluokan tai sitä vanhemmat oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös
e)    muut toisen vuosiluokan oppilaat

Mikäli valintaprosessissa tulee tilanne, että kaikkia samaan ryhmään (ryhmät a-e) kuuluvia hakijoita ei voida valita, suoritetaan valinta heidän välillään arvonnalla. 

Esitettyjen iltapäivätoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen periaatteiden mukaisesti iltapäivätoiminnassa olisi laskennallisia 15 lapsen ryhmiä. Enintään kolme lasta voidaan ottaa ylipaikalle ilman palveluntuottajalle maksettavaa lisäavustusta. Oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös, sijoitetaan iltapäivätoimintaryhmiin kahden paikalle.

Avustusten myöntämisen periaatteiden muutokset

Avustusta voidaan myöntää yleishyödyllisille yhteisöille. Avustusperiaatteisiin on tarkennettu, että osakeyhtiölle voidaan myöntää avustusta, jos sen toiminta on yhtiöjärjestyksen perusteella yleishyödyllistä.

Avustuksen myöntämisen edellytyksiin ja avustusmääriin esitetään joitakin muutoksia ja tarkennuksia 
 Ryhmäkohtaisen avustuksen määrä pysyy 9 138 eurossa.   Erityisen tuen oppilaista maksetaan 70 €/kk lisäavustusta kompensoimaan menetettyä asiakasmaksua (sijoitettu kahden paikalle).
Ns. tyhjän paikan avustuksen maksamisesta luovutaan.  Maksamattomista asiakasmaksuista maksettavan avustuksen maksamisesta luovutaan.

Uutena avustusmuotona on mahdollisuus hakea harkinnanvaraista lisäavustusta ohjaajaresurssin lisäämiseen, jos yksikköön on sijoitettu lapsia ylipaikoille ja yksikön käyttöaste puoltaa lisäavustuksen myöntämistä.

Ryhmäkohtaisia avustuksia maksettaisiin jatkossa elo-, marras- ja helmikuussa aiemman käytännön elo-, marras- ja tammikuun sijaan. Palveluntuottajalla on velvollisuus antaa selvitys avustuksen käytöstä ja käyttämättä jäänyt tai muuhun kuin hyväksyttäviin menoihin käytetty avustus peritään takaisin.

Periaatteet omalle toiminnalle

Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämismuodoissa sekä palveluntuottajien valintaperusteissa on määritelty tilanteita, joissa iltapäivätoiminta voidaan toteuttaa omana toimintana. Nämä vastaavat lautakunnan aiempaa päätöstä.

Lisäksi on tarkennettu, että koululle korvataan jälkikäteen iltapäivätoiminnan toteutuneet, asianmukaisesti kirjatut kustannukset, enintään avustuksen ja asiakasmaksujen yhteenlasketun määrän suuruisena...

  
§9  Keväällä 2018 kilpailutettavat perusopetuksen iltapäivätoiminnan ostopalveluyksiköt


§10 Taiteen perusopetuksen avustukset vuodelle 2018
Espoossa taiteen perusopetusta antavat yksityiset oppilaitokset, joita vuoden 2018 alussa on kaikkiaan 16 (15 suomenkielistä, yksi ruotsinkielinen). Näistä 12 on hakenut avustusta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalta vuodelle 2018.

Avustusta korotettiin vuoden 2018 talousarvioesitykseen 150 000 €. Lisäksi budjettineuvottelukunta on päättänyt 50 000 € lisäresurssista taiteen perusopetuksen avustuksiin oppilaspaikkojen lisäämistä varten. Esitys taiteen perusopetuksen määrärahasta on 4 472 000 euroa. Tästä varataan poikkeuksellisesti noin 20 000 € selvityksen tekemiseen (Selvitys taiteen perusopetuksen tilasta Espoossa) ja sisäisten tilakustannusten nousun varalle. Mikäli valtuuston päätös määrärahasta on esityksen mukainen, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa jaettava avustusmäärä on 4 452 003 euroa.

 Avustusta ehdotetaan myönnettäväksi yhdelle uudelle hakijalle musiikin yleiseen oppimäärään. Kahdelle hakijalle ei ehdoteta avustusta myönnettäväksi toiminnan kapeapohjaisuuden vuoksi.


§11 Espoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman tarkistaminen

Opetushallituksen on 24.4.2017 antamallaan määräyksellä tehnyt muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 lukuihin 1, 5, 6, 8 ja 12. Opetushallituksen määräys löytyy osoitteesta: http://www.oph.fi/download/182977_Muutosmaarays_perusopetus_ja_lisaopetus_OPH_866_2017.pdf  

Opetushallituksen vahmistamat muutokset edellyttävät muutoksia Espoon opetussuunnitelman lukuihin 1 ja 5.

Muutokset Espoon perusopetuksen opetussuunnitelmaan

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelmaan esitetään tehtäväksi seuraavat muutokset:

Luku 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta. Luvun ensimmäiseen kappaleeseen lisätään seuraavat lauseet:

”Espoossa opetus järjestetään pääsääntöisesti vuosiluokittain etenevänä, mutta se on mahdollista järjestää myös vuosiluokkiin sitomattomasti (ks. luku 5). Espoon kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa oppiaineiden tavoitteet on kuvattu vuosiluokittain.”

”Koulukohtainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan erillisenä suunnitelmana Espoon yhteiseen pohjaan. Suunnitelma on koulukohtaisen opetussuunnitelman liite.”

Luvun 5. alaluvun 5.4 kohta ”Vuosiluokkiin sitomaton opetus” muutetaan seuraavan sisältöiseksi:
 ”Vuosiluokkiin sitomaton opetus

Espoossa opetus on mahdollista järjestää vuosiluokkiin sitomattomasti. Vuosiluokkiin sitomaton opetus voi koskea koko koulua, joitain luokka-asteita tai yksittäistä luokkaa. Jos koulu järjestää koko koulun tai opetusryhmän opetusta vuosiluokkiin sitomattomasti, se kuvaa opintokokonaisuudet opetussuunnitelmassaan Espoon tuntijaon sekä oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.

Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta käytetään myös yksittäisen oppilaan kohdalla. Tällöin asiasta tehdään hallintopäätös erityisistä opetusjärjestelyistä ja oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma. Opinto-ohjelmaan määritellään vuosiluokkiin sitomattomasti opiskeltavien oppiaineiden opintokokonaisuudet oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Tätä mahdollisuutta käytetään tarvittaessa opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä ja oppilashuollollisena toimenpiteenä. Sitä voidaan käyttää myös Suomeen ulkomailta palaavien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen järjestämisessä sekä lahjakkuutta tukevana menettelynä.”


§12 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen starttiraha-avustusperiaatteet
Yksityisille varhaiskasvatuspalvelujen tuottajille on maksettu starttiraha-avustusta vuodesta 2007 alkaen. Tällä hetkellä voimassa on suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan 16.3.2016 Starttiraha-avustusta on viime vuosina myönnetty vuosittain yli 200 varhaiskasvatuspaikalle. Vuonna 2017 avustusta myönnetään lähes 500 varhaiskasvatuspaikalle yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa. 

Starttiraha-avustusperiaatteita esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaan starttiraha-avustusta maksetaan vuosittain enintään suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvioon varatulle määrälle uusia varhaiskasvatuspaikkoja. 
 
§13  Merisaappaan koulun lakkauttaminen 1.8.2018 lukien
Kiistanalainen asia.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta
1.    Päättää, että Merisaappaan koulun toiminta lakkaa 31.7.2018 ja siirtyy muihin Espoossa toimiviin yleisopetuksen kouluihin 1.8.2018 lukien.
2.    Päättää, että Poijupuiston toimipiste toimii Mainingin koulun alaisuudessa 1.8.2018 lukien.
3.    Päättää, että Merisaappaan koulun johtokunta lakkaa 31.7.2018.

Nykytilanteessa ei ole nähtävissä erityisiä perusteluja, jotka puoltaisivat Merisaappaan pitämistä omana erillisenä erikoisyksikkönään. Halutaan vahvistaa lähikouluperiaatetta. Tavoitteena on, että Espoossa järjestettäisiin jatkossa keskitettynä ja kaupunkitasoisena palveluna ainoastaan vammaisoppilaiden ja erikseen määritellyt vaativaa erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden opetus.

Aikataulu  tiedotuksessa on ollut tosi nopea. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Merisaappaan koulun lakkauttamista koskevasta ehdotuksesta: sinne ei tullut ihmisiä. Espoon nuorisovaltuusto puoltaa Merisaappaan koulun lakkauttamista ja toteaa, ettei Merisaappaan koulu ole tarkoituksenmukainen keino järjestää erityistä tukea Espoossa. Merisaappaan koulun oppilaskunta ei ota kantaa Merisaappaan koulun lakkauttamiseen. Lausunnosta käy kuitenkin ilmi, että oppilaat suhtautuvat pääasiassa myönteisesti koulun lakkauttamiseen ja toiminnan siirtämiseen muihin Espoon kouluihin. Mainingin koulun johtokunta ja oppilaskunta sekä Merisaappaan ja Mainingin koulujen henkilöstö eivät ole antaneet omaa lausuntoaan 27.11.2017 mennessä tai sen jälkeen.

Merisaappaan koulun johtokunta ei katso koulun lakkauttamisen olevan perusteltua. Johtokunta antaa oppilaskunnan lausunnosta oudon kuvan.

Merisaappaan erityiskoulussa opiskelee luokkamuotoisessa erityisopetuksessa 32 vuosiluokkien 7-9 oppilasta, joilla on sosiaalisia, emotionaalisia tai muita koulunkäyntiin liittyviä haasteita.

§14 Kokouksessa kuultavat selostukset
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta merkitsee selostusosan tiedoksi.

§15 Lukioiden johtokuntien opiskelijajäsenten valinta vuodeksi 2018


§16 Lukioiden johtokuntien opiskelijaedustajat vuonna 2018

   
§17 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

   
§18 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset

Valtuuston kokous 11.12.

Tapiolan kuoron Nöykkiönlaakson kerho
ilahduttu valtuuston jouluateriaa joululauluilla

KOKOUS alkaa 17.30.  Demareista paikalla kaikki.
Muista puolueista pois 8.

ASIALISTA

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Demareilla toinen Ali A.

3. Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain pöydälle 7.12.2017)
7.12.2017-  Kokouksessa jätettyjen toivomusten käsittely jätettiin pöydälle ja niistä äänestetään nyt.

Aloitteista äänestiin. Täydennän myöhemmin.

4. Vuoden 2017 kolmas osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet
KH: merkitään tiedoksi. 
Työttömyysaste laskenut 8,5 %:een. 
33:sta tulostavoitteesta 18 toteutuu.
Lastensuojelun tarve kasvaa.- Tämä teema erityisesti sai aikaan puheryöpyn.

Demareista pöntössä kävivät mm. Johanna, Leena, Maria,  Markku ja Martti.

5. Työllisyyspalvelujen siirrosta konserniesikuntaan ja konsernipalvelujen organisaatiouudistuksesta aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa hallintosääntöä liitteen mukaan siten, että tarkistukset tulevat voimaan 1.1.2018.

6. Espoon lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi
TÄRKEÄ asia. Demareista lausuntoa kävivät  Johanna, Juri,  Leena, Liisa ja Markku.

Ryhmä laati asiasta myös mediatiedotteen.

Kahvitaolla oli puuroa ja torttua

7. Uusikummun koulun hankesuunnitelman hyväksyminen
Kyseessä on Outokummulle 1960-luvulla rakennettu toimistorakennuskompleksi, josta uusi omistaja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma on tarjonnut Espoon kaupungille  osia käyttötarkoituksenmuutoksella peruskorjattavaksi kouluksi. 20 vuoden vuokrasopimus. Koulun mitoitusoppilasmäärä on hankkeen ensimmäisessä vaiheessa 496, henkilökunnan tilat mitoitetaan n. 50 hengelle. Aluksi koulu toimii Jousenkaaren koulun väistötilana.

Kaupunginhallitus ehdottaa yksimielisesti  että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 4.9.2017 päivätyn (päivitetty 8.9.2017 ja 20.11.2017) Uusikummun koulun hankesuunnitelman.
8. Palokärki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 112302, 51. kaupunginosa Leppävaara
Palokärjen asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa
Pohjois-Leppävaarassa, keskellä asuinaluetta sijaitseva, pieni toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue  ja sen ympäröimä katualue asuinkerrostalojen korttelialueiksi , asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi , sekä autopaikkojen korttelialueeksi, joka sisältää myös palvelu-, liike-, toimisto- ja harrastustiloja.

KH hyväksyi yksimielisesti

9. Kaskihaka, asemakaavan muutos, alue 432400, 46. kaupunginosa Latokaski
KH hyväksyi äänestyksen jälkeen.
10. Kulmakorpi I, asemakaavan hyväksyminen, alue 640200, 75. kaupunginosa, Kolmperä
KH hyväksyi yksimielisesti


11.Valtuustoaloite kuntoportaiden rakentamisesta Westendiin
Kaupunkitekniikan keskus on käynnistänyt portaiden toteuttamismahdollisuuksien selvittämisen yhteistyössä liikunta- ja nuorisopalveluiden kanssa ja hanke on käynnistynyt jo tänä syksynä. Juoksuportaat toteutetaan niin, että ne ovat käytettävissä viimeistään keväällä 2018. 

KOKOUS päättyi 21.44

Valtuuston kokous 7.12.

VALTUUSTON kokous alkaa.  Paljon pulpetteja tyhjänä ja varoja paikalla.

Demareilla pulpeteissa yksi vara: Hannele. Molemmat Alit ovat poissa ja Juri. Kaksi tuolia on tyhjänä.

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Demareista Hannelle Kerola

3. Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen

KAUPUNGINJOHTAJA selostaa kokonaisuutta: summa on noin 2.5 milradi.

Ja nyt sitten neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Vuornos kiittää neuvottelijoita. Mennään Espoon tarinan suuntaan.  Lisäyksiä tehtiin vajaa 5 miljoonaa.

Ryhmäpuheenvuorot aloittaa Kokoomus.  Poimintoja puheenvuoroista:
- Talous kasvaa.
- Espoo sivistyksen kärkikaupunki Suomessa
- Demareiden puheenvuoron piti Sistonen. Demareille tärkeää pitää huolta heikoimmissa asemassa olevista espoolaisista, tällä kertaa lapsista ja nuorista:  iltapäivätoiminta, terapiapalvelut, erityisopetus, asiakasmaksujen korotusten poistaminen terveyskeskuksista...
- Persut haluavat lopettaa maahanmuuttajien muuton Espooseen.Luvassa on siis äänestyksiä.
- MeriMatti ja Tietotien kiinteistön asia siirtyy keväälle.
- Hyvä Espoo!
- Hyvä budjetti (Nuva)

KAHVITAUKO pidettiin kello 19.  Demareista pöntössä kävivät Sistonen, Guzenina, Kerola, Kivekäs, Luhtanen, Pentikäinen, Värmälä.

Kivekäs, Pentikäinen,Värmälä tekivät demareista toiveita.

NYT äänestetään muutosesityksistä. Persujen muutosesitykset kaatuvat 68-4.

Espoon kaupungilla on talousarvio.

Olemme nyt tässä Kello on 19.42.

Espoon demarien valtuustoryhmän nettilehti Valdemarin tuorein numero 5/17

Espoon demarien valtuustoryhmän nettilehti Valdemarin tuorein numero 5/17 on juuri ilmestynyt.
Lehti on luettavissa  osoitteessa:
http://espoonvaldemari.blogspot.fi

Ovalan kokous 22.11. Muistio

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta
Esityslista 22.11.2017 
Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, 02770 Espoo

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta
.......
Kuultiin selostus Aarnivalkean koulun tilanteesta. Pohjois-Tapiolassa tehty viime kesänä mittavat korjaukset.Tilapalveluiden mukaan siellä pienillä korjauksilla  ensi kesällä pärjätään. Peruskorjaus ei ole investointiohjelmassa. 

Tilapalveluilta pyydetään selviystä.
.........
(10) Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Soukankujan päiväkodin teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelmasta

Soukankujan väistö tuotiin jo tähän kohtaan. Ollaan tekemässä korjauksia. Sisäilmapuhdistin.
....
Järvitorpan päiväkodista myös huolta.
............
(13)  Hyvinvointikertomus 2017 - 2021 ja hyvinvointisuunnitelmat (kv-asia)

Kaisu kertoo tästä kokonaisuudesta, ja miten rakentuu yli organisaatiorakenteiden. Liittyy läheisesti myös Sote-valmisteluun ja Lapeen. Lautakunnalle esiteltiin hyvinvointisuunnitelmaa ja hyvinvoinnin johtamista. Kaisu Toivoinen näyttä diat.

Suomessa on 70 000 syrjäytynyttä alle 30-vuotiasta. Neljä tekijää: työttömyys, ei koulutusta, ei asuntoa, ei harrastusta. Onneksi on Ohjaamo. Matalan kynnyksen kotiapu.
...
Koulukiusaamisekokemukset. Syrjintää 24 % (s. 24 eri luvut)
Koululounaan syö alakoululaisista 76 %, yläkoululaisista 63 %,  HÄH!
Koulutustakuu: amiksissa keskeytys 30 % ei toimi koulutustakuu.
..................................
Vakavaa huolta: sairauspoissaolot ja työhyvinvointi

........................................
Lisäysesitys Mika-Erikiltä vammaisten lasten hyvinvoinnista.
Unicefin osalta
Tilojen terveellisyys ja tulevaisuus.
Esittelijä otti ne omaan esitykseensä

...............
(9)  Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen periaatteet sekä iltapäivätoiminnan järjestämismuodot ja palveluntuottajien valintaperusteet

ip -toiminnan uudet kriteerit (ei mainintaakaan asiakasmaksujen nostosta; ihmeellistä sillä meille luvattiin tiedot 22.11 -kokoukseen). Tyhjän paikan maksamisesta luovutaan (70 euroa/paikka) Palaute ollut palvelutarjoajilta negatiivinen. Avustus tulee käyttää siihen, mihin se on annettu, jos jää ylimääräistä tulee palauttaa. Palaute ollut palvelutarjoajilta negatiivinen.  Ehdotus: Joustoa kolmella oppilaalla ryhmäkokoihin 15-18 (joustoa kannatettaan)

Tarkoittaako uudet, esittämänne luokituskriteerit edelleen sitä, että pääsääntöisesti 2 lk:n oppilaat jäisivät (v 2017 niitä on ollut n. 1300 oppilasta) ip -toiminnan ulkopuolelle (paitsi erit.tuen oppilaat) eli rahaa tulisi olla lisää n. 760t. euroa (viittaan saamaani virkamiesvastaukseen TAE 2018 -kysymyksiini viitaten), jotta nykytilanne toteutuisi v. 2018 eli 2 -luokkalaisetkin saisivat ip-paikan?

4031 lasta
oma toiminta, ostettu ja avustettu palvelu
23 palveluntuottajaa, noin 10 yhtiötä. 
Ryhmäavustus  9138 €, keskimäärin 110 €.

Jätettiin pöydälle yksimielisesti.
..........................

3 Oikaisuvaatimus rehtorin määräyksestä koskien työtehtävien muutosta

Luokanopettaja on katsonut, että hänet on siirretty luokanopettajan tehtävästä resurssiopettajan kaltaisiin tehtäviin. Oikaisuvaatimuksen mukaan kyseessä on ollut kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 23 §:n mukainen virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen eikä rehtorilla ole toimivaltaa tällaista päätöstä tehdä. 

Ilpo esitteli asiaa.

Esitys: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta jättää 16.10.2017 saapuneen oikaisuvaatimuksen tutkimatta. Kyse rehtorin työnjohto- ja valvontaoikeuteen kuuluvasta työnjohdollisesta toimenpiteestä, josta ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.

Esityksen mukaan.

4 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2018-2019

Valmistavat ja kymppiluokat otettu tällä kertaa laskennassa mukaan  61,5 prosentista 62,5 prosenttiin lisää oppilaita 54 (eli 7,5-7,6 olisi todennäköinen sisäänpääsy –spekulatiivinen vrt 7,8 tänä vuonna)
Metron varsi ja metron avautuminen?  Tapio pyörittää tätä.  Opiskelijamääriä voi muuttaa huhti-toukokuussa vielä opetushallituksen mukaan, mutta tulee olla varovainen tässä kohdin ja katsoa kokonaisuutena. Voidaan keskustella tästä lisää kokouksessa.

Ulkopaikkakuntalaisten osuus Espoon lukioissa oli viime vuonna 15,8. Espoolaisista peruskoululaisista jopa 75% haki ensisijaisesti lukioon, Nämä tilastot kertovat keskiarvon lisäksi, että meillä on tarvetta nostaa lukiopaikkoja, riittääkö 54? Lisääkö metro naapurikuntien nuorten kiinnostusta Espoon lukioihin, lähinnä Kirkonummi? Helsingissä keskiarvoraja alempi ollut, ehkei sieltä painetta? Ellei painotettuihin? Ammatillisen koulutuksen vetovoiman heikkous mietityttää, miksi Espossa niin heikkoa?

%-yksikön nosto 61,5:sta 62,5:een ja se, että ikäluokkaan lasketaan aiemmasta poiketen myös kymppiluokat ja lukion valmistava koulutus, lisää opiskelijapaikkoja 54:llä. Sen lisäksi on huomioitava, että ensi vuonna 9-luokkalaisten määrä vähenee, mutta siitä huolimatta lisäämme opiskelijapaikkoja.

On vaikea arvioida tarkkaan sitä, mihin keskiarvo asettuu, koska emme tiedä hakijoita emmekä perusopetuksen päättävien keskiarvojen keskiarvoa. Näillä muutoksilla oma veikkaukseni on jotain 7,5-7,6.

Ikäluokka on noin 2800, joten yhden prosenttiyksikön korotus merkitsee 28 opiskelijapaikkaa ja puolen 14 opiskelijapaikkaa. Sinällään lukioissa on tilaa ottaa hiukan enemmänkin kuin, mitä esitetään, jos se nähdään tarkoituksenmukaiseksi.

Lisäys tarkistetaan keväällä. 
Suomalaisen opsin mukaista opetusta englanniksi. (Vain Henna Kajava vastusti)
Sampo kutsui lautakunnan Omniaan.
......................................
5  Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut 1.1.2018 alkaen (kh-asia)


Lain mukaan. Vuoroasuminen vaka-päivien mukaan. Tämä on uusi tulkinta Espoossa. Eli ennen ei ole ollut mitään määritelmää. 

Esityksen mukaan
..............

6 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2017 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 3 tilanteessa 31.10.2017

Tuloslaskelma  tulot : 5 miljoonaan kuten ajateltiinkin. Menot alittaa henkilöstömenot. Mutta kalliit alle kolme vuotiaita vähemmän ja ryhmien/pienistä tiloista luopuminen alentaa kuluja.

Tuloskortti, kerhoa käyttävien määrää ei lisäänny riittävästi, ei vedä. On saavutettu sellainen piste, että hirveästi olisi tehtävissä. Muilta osin tavoitteet näyttävät toteutuvan. Sairauspoissaolot eivät toteudu.

Esityksen mukaan

7 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2017 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 3 tilanteessa 31.10.2017

Suomenkielinen opetuksessa tulee 0,6 miljoonan ylitys mm. Rinnekoti ( 0,7 miljoonaa), tulot kehitysvammaisten lomatoiminta (0,7 milj.) Ylityksiä jälleen ICT:ssä (poistot, tulostuskulut vaihtelevat kouluittain voimakkaasti), ruoka säästöä, koulukuljetuksista säästöä, Juha (Juhalle kiitokset) kollanut kaikki kiinteistöt ja meillä on peritty väärin mm. sisäilmaongelmaisista kouluista jne… Tuloja "yli" 0,8 miljoonaa. Summattuna tuloslaskelma plussalla.  Yleensä ei nyt tarvetta ltk lisäbudjetille, koska eri erät tasapainottavat toisiaan ja vakasta jää käyttämättä. Sisäsuomesta tulleille turvapaikan hakijalapsille ei ole kohdennettu siv,toimen budjettia eli siv-toimi pysyy budjettissa.

Esityksen mukaan.

8 Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2018-2019

Esikoulut – kielikylvyt siirtyisi vakan toiminnaksi.  Kielikylvyt sukossa opet määräaikaisia. Soukka ja Päivänkehrä tulee vakan alle. Olari ja Soukka: Siirron perustelu kuulostaa äkkiseltään aika erikoiselta. Tähän asti on selvitty määräaikaisella henkilökunnalla. Tietojeni mukaan esim. Soukan koulun kielikylpyeskariin ovat vanhemmat olleet supertyytyväisiä. Voidaanko kokonaisen toiminnan siirtämistä perustella vain näin, vaikka lapsille koulun yhteydessä toimiva eskari on nykylinjausten mukainen, eli kouluissa toimivat nähdään kouluun sopeuttamista edistävinä. Olen itse hyvin varauksellinen tähän, mielestäni linjaukset ristiriidassa. Organisaatio vai lapset edellä?

Päivänkehrässä jatkaisi kaksi ryhmää.
Soukka. 
...................
Tulossa yksipuolinen esitys, kompensaatiosta.
Suullinen käsittely ensin KH:ssä.
Jää pöydälle. 
___________________


11 Leppävaaran koulun urheiluyläkoulutoiminnan laajentaminen 1.8.2018 lukien

Kokeilua laajennetaan. Leppävaarasta painotus loppuu.
Esityksen mukaan.

12 Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2017

Lukutaito heikkenee.

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteitä arvioitiin asteikolla puuttuva, alkava, kehittyvä ja edistynyt.  Espoon suomenkielisen opetuksen kokonaistulos oli siis kehittyvä, jonka sai yhteensä 38% järjestäjistä. Yksikään järjestäjä ei saanut kokonaistulosta edistynyt.

Koulujen palautteen mukaan nykyinen itsearviointijärjestelmä on liian raskas ja työläs, siinä on turhaa päällekkäisyyttä ja toisaalta kyselyissä osioita, jotka eivät ole kaikille vastaajille relevantteja. Jatkossa koulut eivät laadi enää erillistä arviointiraporttia, vaan tekevät lukuvuosisuunnitelman ”pariksi” lukuvuoden arvioinnin, koulu miettii arviointia tehdessään erityisesti sitä, mitä tulisi ottaa huomioon seuraavan lukuvuoden suunnittelussa.

Johtaminen: Kunta10-tutkimuksen mukaan työtehtävien määrä ja kiire olivat lisääntyneet kaikilla tasoilla.

Hallinnon (viraston) henkilöstön itsearviointi.  Kaikkien väittämien keskiarvo oli 4,24 (1-6). Kehittämiskohteista keskeisimpiä olivat (suluissa tarkempi määrittely):
1. Työyhteisön hyvinvointiin panostaminen ja työhyvinvointitiimin perustaminen
2. Työtehtävien analyysi säännöllisin väliajoin: tehdäänkö oikeita asioita (sis. perehdytys,
osaamisen jakaminen, tietoisuus toisten tehtävistä ja riskien hallinta)

Opiskeluhuollon itsearviointikyselyyn Kuraattorien keskiarvo oli 4,01 ja psykologien/terapeuttien 3,85.
· Yhteisöllinen oppilashuolto toimii heikohkosti.  Henkilöstöresurssit ovat liian pienet.
· Johtaminen on epäselkeää (esimies virastolla, koulua johtaa rehtori, eri käytännöt eri
kouluissa).

Oman äidinkielen ja vähemmistöuskontojen opettajien itsearviointi. Kaikkien väittämien keskiarvo kaikilla vastaajilla oli 4,7 (asteikko 1 = täysin eri mieltä, 6 = täysin samaa mieltä, jossa paras mahdollinen vastaus on aina 6). Oman äidinkielen opettajien keskiarvo oli 5,0 ja vähemmistöuskontojen opettajien 4,0.

Työterveyslaitoksen toteuttama Kunta10-tutkimus selvittää kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin.
Koko kaupungin ja kaikkien Kunta10-vastaajien tuloksiin verrattuna suomenkielisen opetuksen tulokset olivat varsin hyvät. Esimerkiksi tunne työn hallinnasta oli selkeästi Espoon tai Kunta10-kokonaistuloksia parempi. Myös johtamisesta ja työpaikan ilmapiiristä saatiin hyvät tulokset. Toisaalta työpaineiden ja työssä tapahtuvien muutosten määrä (erityisesti perusopetuslinjalla) koettiin hieman suuremmaksi kuin vertailuryhmissä. Perusopetuslinjalla koettiin myös heikohkoa hallintaa työajoissa sekä varsin paljon väkivaltaa asiakkaiden suunnalta (37,2% vastasi kohdanneensa väkivaltaa). Joissakin vastaajaryhmissä koettiin syrjintää ja työpaikkakiusaamista (11,1% opiskeluhuollon henkilöstöstä). Erityisesti opiskeluhuollon henkilöstö koki myös työmäärän lisääntyneen. Suomenkielisen opetuksen kehittämiskohteina ovat työmäärän lisääntymisen tarkastelu suhteessa työpaineiden ja muutosten kokemiseen, syrjinnän kokemisen vähentäminen sekä Kunta10- tulosten toimenpiteistäminen.

Vaara- ja uhkatilanteet Suomenkielinen opetus
2011 3028
2012 2381
2013 2081
2014 2988
2015 3475
2016 5526

__________

Vaara- ja uhkatilanteen aiheuttaja oli 97 prosentissa tapauksista erityisoppilas.

Erityistä tukea saavat ne oppilaat, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen oppilaita oli tilastointipäivänä (20.9.2017) 2 413 oppilasta, mikä on 8,6 prosenttia perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä.

saamme esityksen tästä
kouluterveystutkimuksesta laaja esittely tammi-helmikuussa
Heikentyvien lukutaitotulosten
Koettu työmäärän lisääntyminen
.................
Lisäksi koottiin kysymyksiä.

14 Oikaisuvaatimus vahingonkorvauspäätöksestä

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hylkää vahingonkorvauspäätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen selostusosassa mainituin perustein.

Esityksen mukaan

15 Päätökset ja kirjelmät

Esityksen mukaan.

16 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Esityksen mukaan.
Aluepäällikkö Matinkylään- Olari Sari-Minna

17 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset

Esityksen mukaan.
Kokous päättyi klo 21.

Tiedote opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksesta 22.11.2017

22.11.2017 klo 21.01
TIEDOTE ESPOON OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNNAN KOKOUKSESTA 22.11.2017

3 Kokouksessa kuullut selostukset
Lautakunta sai katsauksen Aarnivalkean koulun tilanteeseen.

4 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2018-2019
Keväällä 2018 Espoon kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja Kauniaisissa päättää peruskoulun yhdeksännen luokan arviolta 2713 oppilasta (Espoo 2602 ja Kauniainen 111). Peruskoulun päättävä ikäluokka laskee 47 oppilaalla vuodesta 2017. Perusopetuksen lisäopetuksen päättää 76 opiskelijaa ja maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen 19 opiskelijaa.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi lukioiden aloituspaikkojen enimmäismäärät lukuvuodelle 2018–2019. Esityksen mukaisesti lukioiden aloituspaikkoja Espoossa on vuonna 2018 yhteensä 54 enemmän kuin vuonna 2017.

Lautakunta päätti, että keväällä 2018 tarkastetaan lukiopaikkojen tarve ja tarvittaessa lisätään lukiopaikkoja.  Lautakunta päätti myös, että selvitetään englanninkielisen opetuksen lisäämisen mahdollisuutta lukioissa Espoossa. Perusteena on englanninkielisten oppilaiden määrän kasvu ja englanninkielisen opetuksen tarpeen kasvu, sekä Espoo-tarinan tavoite englanninkielisten palveluiden lisäämisestä.

Lisäksi lautakunta vahvisti lukioon pääsyn edellytykseksi Espoossa lukuaineiden tai painotetun keskiarvon vähintään 7,00.

5 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut 1.1.2018 alkaen (kh-asia)
Hallitus on antanut 19.9.2017 eduskunnalle esityksen laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta (HE 115/2017 vp). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia siten, että pieni- ja keskituloisilta perittäviä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettaisiin. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja ehdotetaan alennettavaksi siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu olisi 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen muutoksista liitteen mukaisesti edellyttäen, että hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta hyväksytään eduskunnassa. Muutokset ovat liitteessä punaisella. Ne tulevat voimaan 1.1.2018.

8 Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2018-2019
Lautakunta jätti asian pöydälle.

9 Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen periaatteet sekä iltapäivätoiminnan järjestämismuodot ja palveluntuottajien valintaperusteet
Lautakunta jätti asian pöydälle.

10 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Soukankujan päiväkodin teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelmasta
Tilapalvelut-liikelaitos on pyytänyt opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausuntoa Soukankujan päiväkodin teknisen peruskorjauksen 27.10.2017 päivätystä hankesuunnitelmasta.

Tilapalvelut-liikelaitos on laatinut hankkeesta hankeselvityksen. Hankkeessa ei saada uusia varhaiskasvatuspaikkoja, minkä vuoksi toiminnallista tarveselvitystä ei ole tehty.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta totesi lausuntonaan Soukankujan päiväkodin teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelmasta, että hankesuunnitelman toiminnan tilatavoitteita koskevaan sisältöön ei ole huomauttamista.

Lautakunta edellyttää, että Tilapalvelut-liikelaitos ratkaisee väistötilan Soukankujan päiväkotia varten hyvissä ajoin. Lisäksi lautakunta edellyttää, että hankkeen tilaukseen sisällytetään sisustussuunnittelu käyttäjän kanssa sovitun tarpeen mukaisesti.

11 Leppävaaran koulun urheiluyläkoulutoiminnan laajentaminen 1.8.2018 lukien
Leppävaaran koulussa toimii urheiluyläkoululuokan lisäksi yksi Espoon kaupungin liikuntapainotetun opetuksen luokka. Koululta ja huoltajilta saadun palautteen perusteella opetuksen järjestäminen kahdella erilaisella tavalla on osoittautunut haasteelliseksi mm. tuntijaon vuoksi. Urheiluyläkoululuokkien lisäämiselle nähdään olevan tarvetta, sillä kevään 2017 oppilasvalinnassa huomattiin urheiluyläkoululuokkien ja liikuntapainotetun opetuksen hakijoiden olevan suurelta osin samat.

1.    Päätti laajentaa Leppävaaran koulun urheiluyläkoulutoimintaa siten, että kouluun perustetaan lukuvuosille 2018-2021 kaksi seitsemännen vuosiluokan urheiluyläkoululuokkaa (24 oppilasta/ryhmä).
2.    Päätti, että Leppävaaran kouluun ei perusteta uusia liikuntapainotetun opetuksen luokkia lukuvuosille 2018-2021.
3.    Päätti, että urheiluyläkoululuokkien oppilaaksiotto toteutetaan 1.1.2018 lukien Urhean valtakunnallisten oppilasvalintaperusteiden mukaisesti siten, että espoolaiset hakijat ovat etusijalla.
4.    Päätti, että Leppävaaran koulun urheiluluokkien tuntijako voi ylittää vuosiluokalle säädetyn vähimmäistuntimäärän kahdella vuosiviikkotunnilla kullakin vuosiluokalla 7, 8 ja 9.
5.    Päätti, että urheiluyläkoululuokalle valitun oppilaan alakoulussa aloittaman A2-kielen opiskelu järjestetään Leppävaaran koulussa Espoossa säädetyn tuntijaon mukaisesti samoin kuin muissakin kouluissa.

12 Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2017
Arviointiraportin tulosten perusteella suomenkielisessä opetustoimessa on ryhdytty toimenpiteisiin. Heikentyvien lukutaitotulosten takia on perustettu lukutaidon edistämisen työryhmä. Ryhmän tavoitteena on kehittää lukutaidon parantamiseksi pitkäjänteisiä, kaikkia kouluja ja kaikkia luokka-asteita koskevia keinoja, jotka voitaisiin ottaa käyttöön lukuvuonna 2018-2019. Tarkoitus on myös selvittää yksityiskohtaisemmin S2-oppilaiden tuloksia ALLU-testissä muun muassa eri kieliryhmittäin.

Lautakunta päätti tehdä selvityspyynnön jatkotoimenpiteistä liittyen henkilöstön hyvinvointiin:

1. Millä tavoin Kunta10-tutkimuksen tuloksia on käsitelty, ja kuinka tarpeellisten toimien toteutumista ja vaikuttavuutta kunkin koulun osalta seurataan? Ovatko kaikki koulut käsitelleet tulokset henkilöstön kanssa ja jos ei, kenen vastuulla käsittelyn seuranta on? Millaista tukea hallinnosta (SUKO ja SITO) on saatavilla kouluille?

2. Kenen/keiden vastuulla on huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista, työssäjaksamisesta ja työmäärän rajaamisesta sellaiselle tasolle, että henkilöstö pystyy suoriutumaan tehtävistään? Toisaalta työmäärän lisääntyminen ja siihen liittyvä uupumus tunnistetaan hallinnossa, mutta todellisia välineitä työn rajaamiseen ei tunnu oleva, mieluumminkin päinvastoin. Kun lisää tehtäviä tulee, niiden selitetään olevan ”virkatyötä” (virkaehtosopimus ei tällaista tunne), josta ei voi kieltäytyä.

3. Millä tavoin henkilöstön työkykyä seurataan, miten tuloksia hyödynnetään käytännön tasolla ja miten tästä saadaan seurantatietoa?

4. Millä tavoin aggressiivisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten aiheuttamiin väkivalta- ja väkivallan uhkatilanteisiin reagoidaan? Suomenkielisen opetuksen arviointiraportissa todetaan, että ongelmatilanteisiin on puututtu kehittämällä johtamista, henkilöstön koulutusta ja puuttumalla oppimisympäristön ongelmakohtiin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

5. Kouluissa on toteutettu/toteutetaan useita suuria muutoksia lyhyellä ajanjaksolla. Onko opetustoimen johto pohtinut opettajien kovasti kaipaaman "muutosvapaan ajanjakson" toteuttamista? Onko niin, että Espoon opetustoimen budjetti nojaa liikaa ulkopuoliseen hankerahoitukseen?

13 Hyvinvointikertomus 2017 – 2021 ja hyvinvointisuunnitelmat (kv-asia)
Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalain (410/2015, 1 §) mukaan kunnan keskeisimpiä tehtäviä, joka tulee säilymään kunnilla myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.

Espoolaisten hyvinvointi on useilla kansallisilla seurantaindikaattoreilla tarkasteltuna keskimääräistä parempi. Keskeiset hyvinvointihaasteet liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin epätasa-arvoiseen jakaantumiseen, nopeaan väestön sekä vieraskielisen väestön kasvuun, ikärakenteen vanhenemiseen, kaupungistumiseen sekä talouden hitaaseen kasvuun.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti merkitä tiedoksi Hyvinvointikertomuksen 2017-2021. Lautakunta myös hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2017-2021 niin, että siinä tullaan huomioimaan vielä nuorisovaltuustolta ja vammaisneuvostolta saadut lausunnot. Lisäksi lautakunta hyväksyi työikäisten hyvinvointisuunnitelman 2017-2021 niin, että siinä tullaan huomioimaan vielä vammaisneuvostolta saatu lausunto.

Lautakunta päätti esittää hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Lautakunta päätti, että selvitetään Espoon mahdollisuus liittyä UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin ja huomioi mallin tuomia sisältöjä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa.

Lautakunta päätti esittää, että vammaisten lasten ja nuorten tilanteeseen paneudutaan tarkemmin. Ohjelmaan suunnitellaan selkeät toimenpiteet ja seurantamittarit.

Lautakunta päätti esittää, että lasten ja nuorten käyttämien tilojen terveellisyys ja turvallisuus huomioidaan hyvinvointisuunnitelmassa.

Espoon tiedote budjettisovusta

Espoon vuoden 2018 talousarviosta neuvottelutulos

Espoon kaupunki - Esbo stad
Julkaistu 20.11.2017 17:07

Valtuuston neuvottelutoimikunta on saavuttanut neuvottelutuloksen Espoon kaupungin vuoden 2018 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.
Mukana sopimuksessa ovat Kokoomus, Vihreät, SDP, RKP, Vasemmistoliitto, Keskusta, Siniset, Kristillisdemokraatit ja Liberaalit. Neuvottelutulos nostaa kaupunginjohtajan budjettiesityksen loppusummaa 4,69 miljoonaa euroa, josta käyttömenojen osuus on 3,69 milj. euroa ja tulojen vähennys 1 milj. euroa. Lisäksi investointeihin lisättiin 0,5 milj. euroa.

Kaupunginjohtajan budjettiehdotukseen sisältyy lähes 1 miljardi euroa kymmenen vuoden ajanjaksolle koulu- ja päiväkotitilojen korjauksiin. Investointiohjelmaa valmistellaan kokonaisuutena. Esitykset kouluverkosta koko lukioverkon ja Tapiolan alueen kaikkien koulujen osalta tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn viimeistään helmikuussa 2018.

Sosiaali- ja terveystoimessa asiakasmaksuja ei koroteta. Lisärahaa käytetään lasten terapiapalveluihin ja nuorten mielenterveyspalveluihin, opiskelijaterveydenhuoltoon sekä aikuissosiaali- ja perhetyöhön.

Sivistystoimessa varhennetaan kieltenopetusta lisäämällä opetusta alakouluissa. Iltapäivätoiminta toisluokkalaisille mahdollistetaan sitä haluaville ja maksut pidetään nykytasolla. Yläkoulun B2-kieleen tulee lisätunti. Ruotsinkieliseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen sekä Mattlidens Gymnasiumin lisäoppilaspaikkoihin lisätään rahaa.  Lisärahaa käytetään myös mm. erityisopetukseen ja avustajaresursseihin, liikunta- ja nuorisojärjestöjen avustuksiin ja vähävaraisten lasten harrastusten tukemiseen.

Teknisen toimen toimialalla Länsiväylän pyöräilyn laatureitin suunnittelu käynnistyy vuonna 2018. Espoon teatteritilan, kulttuuritorin ja kulttuurikeskuksen peruskorjauksen suunnitteluun varataan 0,5 milj. euroa.

Espoon valtuusto päättää talousarviosta 7.12. klo 16 alkavassa kokouksessa.

Lisätietoja

Neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Henrik Vuornos, p. 044 253 4444

henrik.vuornos@gmail.com

Demarien mediatiedote

Mediatiedote. Julkaisuvapaa heti
Demareiden Sistonen ja Guzenina Espoon budjettineuvotteluista: Hyvin meni!

Iltapäivähoitotakuu kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille, palvelumaksujen korotusten torppaaminen, toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistaminen ja opiskelun keskeytysten vähentäminen sekä vähävaraisten lasten harrastusten tukeminen olivat Espoon demareiden budjettineuvottelujen vahvoja onnistumisia.

Espoon kolmipäiväiset budjettineuvottelut on saatu päätökseen. Demareiden valtuustoryhmä kiittää kaikkia neuvotteluihin osallistuneita poliittisia ryhmiä tasapainoisen neuvottelutuloksen aikaansaamisesta.

- Demareiden neuvottelutavoitteisiin kuuluivat opiskelijaterveydenhuollon, lasten terapiapalveluiden ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Nykytilanne vaatii näiden palveluiden vahvistamista. Tämä tavoitteemme näkyy hienosti saavutetuissa neuvottelutuloksessa. Jos lapsiin ja nuoriin ei panosteta nyt, on lasku tulevaisuudessa kestämätön niin rahallisesti kuin inhimillisesti, sanoo demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja budjettineuvottelija Markku Sistonen.

- Budjettitulos sisältää todella ilahduttavasti panostuksia lapsiin ja nuoriin. Erityisopetukseen ja avustajaresursseihin saadut lisäsatsaukset tulivat suureen tarpeeseen. Opettajien työympäristö on muuttunut paikoin hyvinkin haastavaksi. On koko Espoon tulevaisuuden etu, että lasten, nuorten ja muiden erityisryhmien oppiminen turvataan. Vahva tulevaisuus rakennetaan sillä, että kaikkien kyvyt saadaan käyttöön, toteaa demareiden toinen budjettineuvottelija, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Maria Guzenina

- Myös lisäyksemme ennaltaehkäisevään toimintaan tuovat tulevaisuudessa säästöjä. Vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen saatiin lisää rahaa kuten myös taiteen perusopetuksen oppilaspaikkojen lisäämiseen. Myös liikunta- ja nuorisojärjestöjen vuokra-avustukset sekä nuorisojärjestöjen avustukset mahdollistavat yhä useamman nuoren osallistumisen yhteisölliseen ja hyvinvointia lisäävään toimintaan, Sistonen kertoo.

Demareille oli neuvotteluissa kynnyskysymyksenä se, että asiakasmaksuihin ei tule korotuksia. Maan hallituksen toimet ovat jo itsessään heikentäneet kansalaisten ostovoimaa ja selviytymistä arjessa. Demarit eivät olleet myöskään valmiita vähentämään lasten iltapäivätoiminnasta tai korottamaan iltapäivätoiminnan maksuja ja halusivat vahvistaa toisen asteen ammattiin opiskelevien hyvinvointia ja opiskelujen keskeytysten vähentämistä.

- Halusimme myös vahvistaa iäkkäiden yhteisöllisyyttä ja liikuntamahdollisuuksia. Espoolainen Seela-malli, jossa iäkkäille järjestetään ohjattua liikuntaa koulujen liikuntatiloissa mahdollistaa heille myös ruokailun koulun yhteydessä. Seelaa on pilotoitu hyvin tuloksin. Yksi Seelan ilahduttavista sivuvaikutuksista on ollut yksinäisyyden väheneminen. Lisämääräraha mahdollistaa Seela-toiminnan laajentamisen ja +68 ryhmien lisäämisen, kertoo Guzenina.

Kaiken kaikkiaan neuvottelujen tuloksena kaupunginjohtajan tekemään budjetin pohjaesityksen lisättiin 4,69 miljoonaa euroa.


Tiedotteen välitti valtuustoryhmän tiedottaja 

Valtuuston kokous 20.11.

Syksyn 3. viimeinen valtuustonkokous. Demaripulpetit täynnä. Kaksi varajäsentä kokouksen aikana: Niina Heinikoski  ja Olli Lehtonen,.

ASIALISTA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta
_____________________
3 Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaali

Kuntaliiton ylimpään toimielimeen, valtuuskuntaan, valitaan 66 jäsentä ja 66 varajäsentä jäsenäänestyksellä eli 15.11. - 31.12.2017 vaalipiireittäin toimitettavalla vaalilla. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto toimittaa suljetuin lipuin Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaalin, jossa äänen voi antaa liitteen mukaiselle Uudenmaan vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmässä olevalle ehdokaslistalle.

Äänestys siirrettiin, koska paikalla ei ole vielä 75 valtuutettua.

Demareista ehdolla  (lista 59

Kimmo KiljunenIrma PahlmanJoona RäsänenMarkku SistonenMarianne KorpiSirkka-Liisa KähäräArto LindbergAnu RajajärviLiisa KivekäsSäde TahvanainenEemeli PeltonenHeli HallikainenSoile GustafssonTarja EklundMartti HellströmAnne KarjalainenPetri KajanderRiitta Ahola

Nyt äänestetään. Demarit saivat 10 ääntä.

___________________________
4 Lausunnon antaminen Rysäkarin saarta koskevasta kunnanosaliitosesityksestä

KH esittää: Valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei näe estettä sille, että Rysäkarin saari liitetään Espoon kaupunkiin. Espoon kaupunki pitää tärkeinä esityksessä mainittuja seikkoja saaristolain soveltamisesta ja yrittäjätoiminnan edistämisestä.

Yksimelisesti

5 Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen ja laajennuksen, tarkistetun hankesuunnitelman hyväksyminen

Kaupunginhallitus: Valtuusto hyväksyy Viherlaakson koulun ja lukion elinkaariurakan 26.9.2017 tarkistetun hankesuunnitelman. Rakennuksen 2. runko on vaurioitunut. Rakennus 2:n purkaminen mahdollistaa kohteen uuden suunnitteluratkaisun. Elinkaarimallin mukaisesti hankkeen suunnittelu ja korjausvastuu on toteuttajalla. Suunnitteluratkaisusta on kuitenkin mahdollista saada selkeämpi, rationaalisempi ja toimivampi, jossa mm. vaatimukset uusista oppimisympäristöistä on helpompi toteuttaa. Suunnitelmamuutoksen kustannusvaikutukset ovat vielä selvityksen alla.

Yksimelisesti

Aloitteita ja kysymyksiä

6 Valtuustoaloite viherkattosuunnitelman laatimisesta Espooseen

Valtuutettu Risto Nevanlinna (vihr)  ja 35 muuta valtuutettua jättivät 11.9.2017 valtuustoaloitteen viherkattosuunnitelman laatimisesta Espooseen. Valtuustoaloitteen tavoitteena on edistää viherkattojen rakentamisen avulla useita Espoon strategisia tavoitteita, kuten esimerkiksi asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja vesien sekä ilmaston suojelua.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen on tarkoitus käynnistää yhdessä rakennusvalvonnan ja tilapalveluiden kanssa viherkattoihin liittyvä selvitys. 

Esittäjä liitti toiveen; tutkitaan mahdollisimman pian.  Hyväksyttin.

7 Valtuustoaloite lähiöiden ja kaupunginosien täydennysrakentamisen periaatteista ja ohjelmasta

Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mikko Peltokorven (Kok)  ja 31 muun valtuutetun 24.4.2017 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien lähiöiden ja kaupunginosien täydennysrakentamisen periaatteita ja ohjelmaa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Vastaus: Täydennysrakentaminen on ilmasto-ohjelman toteuttamisen kannalta tärkeä tavoite. Valtuuston 22.8.2016 hyväksymässä Espoon ilmasto-ohjelmassa 2016 - 2020 yhtenä toimenpiteenä on lisätä taloyhtiöiden neuvontaa lisä- ja täydennysrakentamisessa ja helpottaa taloyhtiöiden asiointia ”yhden luukun periaatteella”....Valtuustoaloitteessa ja myös vastauksessa on esitetty paljon näkökohtia, jotka osoittavat täydennysrakentamisen haasteellisuuden ja myös tähänastista parempien työmenetelmien kehittämisen välttämättömyyden. Valtuuston 11.9.2017 hyväksymässä strategiassa määriteltyihin toimenpiteisiin kuuluvat mm. "Edistetään täydennysrakentamista" sekä "Tehdään selvitys kaavoituksen aluemallin toimivuudesta." Aloite tuo esille useita tekijöitä, joilla näitä kahta strategian toimenpidettä voidaan täydennysrakentamisen osalta edistää.

8 Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta

Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksen täydennyksenä Leena Luhtasen  (SD) ja 21 muun valtuutetun 25.4.2016 esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.

Jo aiemmin valtuustolle 14.11.2016 annettiin vastaus, jonka valtuusto palautti uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus päätti 5.6.2017 yksimielisesti seuraavaa: Kaupunginhallitus päätti kehottaa sivistystoimea ja teknistä ja ympäristötoimea käynnistämään Espoon kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen kehittäminen ja suunnittelu siten, että Espoon vierailuteatterina toimivan kaupunginteatterin tarvitsemat tilat toteutetaan kulttuurikeskuksen yhteyteen.

Leena esitti toivomuksen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

9 Valtuustokysymys kuljetuspalvelujen ongelmista

Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Liisa Kivekkään (SD)  ja Johanna Värmälän sekä 24 muun valtuutetun 21.8.2017 jättämään valtuustokysymykseen kaupungin kuljetuspalvelujen ongelmista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.

Henkilökuljetusten virheiden määrä on pienentynyt syksyn aikana. Reklamaatiomäärät ovat vähintään puolittuneet jokaisella palveluntuottajalla. Elokuussa reklamaatioaste oli 4,7 promillea ja lokakuussa 1,7 promillea. Vakavia virheitä ei ole ilmoitettu yhtään.

Kivekkään toivomus hyväksyttiin.


10 Valtuustokysymys Kivenlahden kirjastotilojen kunnossapidosta ja tulevaisuudesta

Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän (SD)  ja 20 muun valtuutetun 21.8.2017 jättämän valtuustokysymykseen Kivenlahden kirjastotilojen kunnossapidosta ja tulevaisuudesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.

 Kivenlahden kirjasto on suljettiin uudestaan, koska osa henkilökunnasta oireili edelleen. Osa tehdystä remontista oli toteutettu puutteellisesti ja korjaustyöt ovat nyt parhaillaan käynnissä.

Aluekirjastojenkin toteuttaminen ja ajoitus on aina osa investointiohjelmaa ja sen tulee mahtua myös kaupungin asettamaan investointikattoon.

Värmälä esitti lisäksi toiveen. Olemme nyt tässä. Kello on 19.44. 

Ovalan kokous 25.10

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokous 25.10.2017
Aika                  keskiviikkona 25.10.2017 klo 17.30
Paikka              Sivistystoimen lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoon

1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
2. Pöytäkirjan tarkastajan valinta

3. Jupperin korvaavan siirtokelpoisen päiväkodin tarveselvityksen hyväksyminen

Jupperin korvaavan siirtokelpoisen päiväkodin tarveselvitys koskee kuuden lapsiryhmän päiväkotia, rakenteellinen varhaiskasvatuspaikkojen määrä on 126, joista uusien paikkojen osuus on 66.
Jupperin päiväkoti on otettu käyttöön vuonna 1968 ja se on tekniseltä kunnoltaan kiireisimmin peruskorjattavia rakennuksia. Päiväkodin tontille ei ole mahdollista peruskorjata ja laajentaa päiväkodin yksikkökokoa kustannustehokkaasti. Laajuus on 1080 hym² ja 1577 brm², tavoitehinta 5,8 M€, 46 032 €/varhaiskasvatuspaikka, (ALV 0, indeksi 94,0 10/2017)

4. Painiityn väliaikaisen päiväkodin alustavan tarveselvityksen hyväksyminen

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesitykseen antamassa lausunnossa 20.9.2017 totesi, ettäLeppävaaran palvelualueelle esimerkiksi Painiityn päiväkodin laajennuksena tarvitaan välittömästi uutta päiväkotikapasiteettia. Hanke ehdotetaan toteutettavaksi siirtokelpoisena rakennuksena.

5. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Otaniemen Tietokylän hankesuunnitelmasta

Sitoutuminen tilojen vuokraamiseen vuoteen 2043 saakka on pitkä aika. Lautakunta voi perustellusti päättää sitoutumisesta hankesuunnitelmassa esitettyihin vuokratiloihin ja vuokra-aikaan kun Espoon lukioverkosta on laadittu palveluverkkosuunnitelma ja siitä on päätetty.

Asiaa on aikaisemmin käsitelty Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa edelliseen hankesuunnitelmaan pohjautuen. Tällöin hankkeesta käytettiin nimeä Otaniemen kouluhanke. 19.6.2017. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ei ole aiemmin käsitellyt Otaniemen kouluhanketta. Hankkeesta ei ole tehty hankeselvitystä tai tarveselvitystä

Otaniemen kouluksi esitetty kiinteistö sijaitsee osoitteessa Tietotie 6. Rakennuskokonaisuuden korkein osa on 8-kerroksinen. Kiinteistön vuosivuokra on yhteensä noin 6,7 miljoonaa euroa. Sivistystoimen osuus esitetystä vuokrasta on pysyvien tilojen osalta 1 868 359 euroa vuodessa ja väistötilojen osalta 1 313 832 euroa vuodessa. Oppilaspaikkoja kiinteistössä olisi noin 800 lukiolaiselle ja 500 perusopetusikäiselle. Hankesuunnitelmassa esitetty laajuus ja konsepti edellyttävät, että tilat mahdollistavat kaikki koulumuodot ja -koot monissa vaihtuvissa tilanteissa ja 25 vuoden vuokra-aikana


Otaniemen Tietokylän kiinteistöllä koulun käyttöön soveltuva ja valvottavissa oleva piha-alue on verrattain pieni. Piha-alueelle ei ole mahdollista toteuttaa Espoon suunnitteluohjeiden mukaista kenttää. Koulun kentän osoittaminen myöskään Hagalundin puistoon ei ole mahdollista, sillä puistossa sijaitsee Otaniemen kevyenliikenteen pääreitit, yhteydet väestönsuojaan ja suojeltava lehmuskujanne. Puistoaluetta ei voitane käyttää välituntialueena myöskään vastuukysymyksien vuoksi.


Esitetyssä Tietokylän hankkeessa on kyse niin investointina kuin sivistystoimen palveluverkon sekä kaupungin alueellisen kehittämisen näkökulmasta vaikutuksiltaan merkittävästä hankkeesta. Sivistystoimen tilat esitetään vuokrattavaksi 25 vuodeksi, mikä sivistystoimen palveluverkon näkökulmasta on perusteettoman pitkä aika.

7. Espoon kaupungin ja Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n välisen sopimuksen muuttaminen

Kristillisen koulun oppilasmäärä on viimeisten vuosien aikana kasvanut vuosittain. Koska kotikuntakorvaus huomio oppilasmäärän muutoksen viiveellä, sopimusneuvotteluissa on neuvoteltu lisäkorvauksesta vuosille 2018-2020 (kolme vuotta), jos kristillisen koulun espoolaisten oppilaiden määrä on kasvanut 5 % tai enemmän vuoden aikana.

Kaupungin ehdotus lisäkorvaukseksi on 60 000 e/vuosi. Kannatusyhdistys on esittänyt lisäkorvauksen määräksi 115 000 e/vuosi, jotta se kattaisi paremmin oppilasmäärän kasvusta aiheutuvia kustannuksia.

8. Perusopetuksen lukuvuoden 2018-2019 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset

Päätetään koulujen kielitarjottimista ja painotetun opetuksen oppilasmääristä.

9. Lukuvuoden 2018-2019 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Päätösesitys: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää, että lukuvuoden 2018-19 työ- ja loma-ajat ovat

1.    Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa

Syyslukukausi torstai 9.8.2018 – perjantai 21.12.2018
Kevätlukukausi maanantai 7.1.2019 – lauantai 1.6.2019
Syysloma maanantai 15.10.2018 – perjantai 19.10.2019 (5 pv)
Hiihtoloma viikolla 8 eli 18.2.2019 – 22.2.2019

2.    Suomenkielisessä perusopetuksessa ja peruskoulujen järjestämässä esiopetuksessa

Syyslukukausi maanantai 13.8.2018 – perjantai 21.12.2018
Kevätlukukausi maanantai 7.1.2019 – lauantai 1.6.2019
Syysloma keskiviikko 17.10.2018 – perjantai 19.10.2019 (3 pv)
Hiihtoloma viikolla 8 eli 18.2.2019 – 22.2.2019

3.    Suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämässä esiopetuksessa

Syyslukukausi maanantai 13.8.2018 – perjantai 21.12.2018
Kevätlukukausi maanantai 7.1.2019 – perjantai 31.5.2019
Syysloma keskiviikko 17.10.2018 – perjantai 19.10.2019 (3 pv)
Hiihtoloma viikolla 8 eli 18.2.2019 – 22.2.2019

Lisäksi lautakunta päättää, että suomenkielisillä peruskouluilla ja lukioilla on mahdollisuus halutessaan korvata yksi työpäivä lauantaityöpäivällä. Lauantaityöpäivänä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi.

10. Vastaus selvityspyyntöön espoolaislasten ja nuorten koulukuljetuksissa ilmenneistä ongelmista, puutteista ja laiminlöyönneistä

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta jätti kokouksessaan 17.8.2017 §98 selvityspyynnön Espoon sivistystoimelle espoolaislasten ja -nuorten koulukuljetuksissa ilmenneistä ongelmista, puutteista ja laiminlyönneistä 1.8.2017 alkaen.   Vastauksena selvityspyyntöön todetaan mm. seuraavaa:
- Palveluntuottaja saa vapaasti käyttää alihankkijoita, mutta siitä on ilmoitettava kaupungille
- Syyskuun puoleen väliin mennessä reklamaatioita on koulukuljetuksista annettu seuraavasti: Taxia 92 kpl, Kajon 124 kpl sekä Javatrans 15. Kuljetuksia yrityksillä on samassa ajassa ollut seuraavasti: Taxia 26234 kpl, Kajon 35256 kpl sekä Javatrans 12414 kpl.
- Haasteena yritysten kannalta kuljetusten aloituksessa on ollut suuri määrä alkujaan virheellisillä aikatauluilla ilmoitettuja kuljetusaikoja ja sitten viikoittaiset aikataulujen muutokset jotka estävät aikataulujen muovautumisen pysyviksi. Lisäksi asiakastiedoissa on ollut puutteita muiden tietojen osalta. Oma haasteensa on ollut se, että yritykset pystyttiin kilpailutuksen aikataulusta johtuen tapaamaan ensimmäisen kerran 15.6.2017. 

11.Peruskoulujen johtokuntien oppilasedustajat lukuvuonna 2017-2018

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta merkitsee tiedoksi peruskoulujen oppilaskuntien valinnat peruskoulujen johtokuntien oppilasedustajiksi lukuvuodeksi 2017-2018.

12. Olarin koulun johtokunnan henkilökunnan edustajan eropyyntö ja täydennysvaali
13. Ruusutorpan koulun johtokunnan varaedustajan eropyyntö ja täydennysvaali
14. Viherlaakson koulun ja lukion johtokunnan varajäsenen eropyyntö ja täydennysvaali.

15. Päätökset ja kirjelmät
Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 27.9.2017( kunnallisvalitus lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virkavalinnasta. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen)
Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki varmistaa henkilökuntansa aktiivisen osallisuuden poikkihallinnolliseen palveluiden kehittämiseen ja ongelmakohtien ratkaisuun.

16.Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

17. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset

Valtuuston kokous 16.10 Asialista.

R.I.P. Karl Koivunen

KOKOUS alkoi  klo 17.35.
1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Kokous keskeytettiin, pitkäaikainen valtuutettu  Kari Koivunen on kuollut,

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

Toinen SDP: Juri Aaltonen

3 Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali (Pöydälle 12.6., 21.8. ja 11.9.2017)

Valittiin myös espoolaisia.

4 Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali

Persut. OK

5 Käräjäoikeuden lautamiehen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali

Lautamies  on muuttanut pois Espoosta ja menettänyt näin vaalikelpoisuutensa em. tehtävään.  OK

6 Hallintosäännön VII osan luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön 2 §:n tarkistaminen

Valtuusto yksimielisesti palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään esityksen taloudelliset vaikutukset, palkkion määrä ja ulottaminen lautakuntatyöhön.
Tarkistus: kokouksiksi katsotaan myös kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä lautakuntien iltakoulut ja seminaarit, joiden kokouspalkkio on puolet ao. toimielimen varsinaisen kokouksen kokouspalkkiosta. Lautakuntien jäsenille maksetaan kuitenkin kokouspalkkiota enintään kahdesta iltakoulusta tai seminaarista vuodessa. Muutos tulee voimaan taannehtivasti 1.6.2017 alkaen.

Pieni muutos tehtiin

7 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteiden hyväksyminen

Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat alustoja, joissa kehitetään kokeillen ja pilotoiden innovatiivisia ratkaisuja Espoo-tarinan mukaisesti yhdessä kumppanien kanssa, ja niitä tuetaan EU-ohjelmien avulla. 

Valtuustolle kukin ohjelma esitti 3-5 hyötytavoitetta

• Innostava, elinvoimainen Espoo- kakun kasvattaja.. Yhteys Tallinnaan...Tapahtumia...
• Osallistuva Espoo-  voimavarana espoolaiset itse: väestönkasvu-vieraskieliset- yhteiset haasteet- lähitekeminen, omatoimisuus- luottamus demokratiaan- Demareilla puheenjohtajuus osallistuva Espoo ohjelmassa.
• Kestävä Espoo - Jäsenenä Minna Aitola. Pysyvästi Euroopan kestävin kaupunki. Hiilineuraalu 2030. Älykkäitä ratkaisuak. Vastuullisuus.  Luontohyödyt, Liikkuminen.
• Hyvinvointi ja terveys. Voimavaralähtöinen ajattelu. Osallistuminen. Hyvinvoinnin edistyminen. (Nuoret huomioidaan).

Ali  esittelee omaa kehitysohjelmaansa.
KUVA: Markku Sistonen

Monipuolista keskustelua.  Persut esitivät maahanmuuttovastaisia  muutoksia. Valtuusto äänesti ne kumoon.

8 Suvela I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 611519, 40. kaupunginosa Espoon keskus (Pöydälle 11.9.2017)

Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ali Habiba Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Yksimielisesti.

Habiba Ali (SD)  esitti toivomuksen Lintunen esitti toivomuksen segregaation vähentämiseksi. 
Molemmat hyväksyttiin,.

9 Puustellinkallio, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 110516, 51. kaupunginosa Leppävaara

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen, asuntolarakennusten ja julkista palvelua tarjoavan rakennuksen (esimerkiksi päiväkodin) rakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan Leppävaaran keskustan välittömään läheisyyteen.
Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.¨

Yksimielisesti.

10 Valtuustokysymys vammaispalvelujen määrärahojen riittävyydestä

Noora Koponen (vihr),  Pinja Nieminen ja 23 muuta allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet 12.6.2017 valtuustokysymykseen vammaispalveluiden määrärahojen riittävyydestä.
-        Miten sosiaali- ja terveystoimi turvaa vammaispalveluiden toimivuuden?
-        Miten määrärahojen riittämättömyyteen on reagoitu eri toiminnoissa?
-        Millaisia tehostamistoimia vammaispalveluihin on suunnitteilla?
-        Miten vammaispalveluiden määrärahavaje otetaan huomioon vuoden 2018 talousarvion suunnittelussa?

Esittelijä muutti esitystään seuraavasti: Vuoden 2018 talousarvion valmistelussa tulee ottaa huomioon tämän vuoden budjetissa ilmennyt vaje vammaispalveluiden määrärahoissa.
Kaupunginhallitus:Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Esityksen mukaan.

11 Valtuustokysymys Kivenlahden kirjastotilojen kunnossapidosta ja tulevaisuudesta

Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta demarien Johanna Värmälän ja 20 muun valtuutetun 21.8.2017 jättämän valtuustokysymykseen Kivenlahden kirjastotilojen kunnossapidosta ja tulevaisuudesta voida asetetussa määräajassa antaa.

Esityksen mukaan.


12 Valtuustoaloite Espoo konsernin lainakannan kehityksestä sekä rahastojen pääoman käytöstä (Pöydälle 11.9.2017)

Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Hannele Kerolan ja 17 muun valtuutetun 27.2.2017 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoo konsernin lainamäärän kehityksestä ja rahastojen tuottojen käytöstä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
(Kerola pois-  jäänee pöydälle).

Esityksen mukaan.

13 Valtuustoaloite turvallisuusohjelman valmistelusta

Persujen aloite
Merkittiin tiedoksi.

14 Valtuustoaloite ikäihmisten alueellisten kuntosalipalvelujen parantamisesta

Vasureiden aloite.  Pitkät keskustelut. Ei muutoksia.  Huhdan vastustus persujen toiveisiin jyrättii

15 Valtuustoaloite Liikkuminen palveluna eli Mobility as a Service (MaaS) -palvelun käyttöönottamisesta

Bihr + Kok: Liikkuminen palveluna" eli Mobility as a Service (MaaS) -palvelu on
uudenlainen liikkumisen konsepti, joka yhdistää esimerkiksi joukkoliikenteen, autonvuokrauksen ja muut liikkumisen keinot asukkaille helposti ostettavaksi ja käytettäväksi liikennepalveluksi palveluntarjoajasta riippumatta.  Konseptin ajatuksena on, että yhdellä lipulla voi saada käyttöön useita eri Iiikkumisvälineitä tietyksi ajaksi.  Konseptia kokeillaan tällä hetkellä eri puolella maailmaa, myös Helsingissä.

OK.

16 Valtuustoaloite Laaksolahden jäähallin purkamisesta

Vihr. aloite.Halli ollut jo viisi vuotta tyhjänä käyttökiellossa. Tilalle tulossa ulkojää, .

Hertell toivoi pikaista selvitystä.

17 Kuntalain 84 §:n mukaisten sidonnaisuusilmoitusten tiedoksi merkitseminen

Valtuusto merkitsee tiedoksi 3.10.2017 mennessä tarkastetut ja hyväksytyt kaupungin yleisessä tietoverkossa julkaistut sidonnaisuusilmoitukset.

Kokous päättyi klo 21.15