Hyvää Uutta Vuotta!

Joulun Valdemari on ilmestynyt!

Arvoisat ystävät!

ESPOON valtuuston demariryhmä on vahvistanyt  valtuustoryhmän tiedotustoimintaa nettilehti Valdemarilla vuodesta 2013 alkaen.  Nettilehden idea on otettu hyvin vastaan. Yhteensä  kaikkia ilmestyneitä numeroita on yli 12 000 kertaa!

Valdemarissa on  julkaistu   326  juttua. Jokaisessa numerossa esitellään valtuustoryhmän ja valtuuston kokouksen demareille tärkeitä asioita. Kun  uusi numero ilmestyy, vanhemmat jutut siirtyvät arkistoon.  Jos jokin vanha juttu kiinnostaa, sen saa päätoimittajalta.

Tämän vuoden viimeisen numeron juttuja ovat:
- Joulukuun pääkirjoitus
- Valtuustoryhmän Avoin kansalaispaneeli 24.11.2015
- Valtuuston budjettikokous 2.12.
- Demarien ryhmäpuheenvuoro vuoden 2016 budjetista
- Valtuuston kokouksesta 7.12.2015
- Vuoden viimeinen valtuustonkokous
- Veikko Simpanen syvästi huolissaan vanhusten asiakasmaksuista
- Valtuustovuosi 2015 demariryhmän silmin
- Maria Guzenina valtuuston puheenjohtajaksi
- Liisa Kivekäs kaupunginhallituksen jäseneksi
- Kiitokset Jukka Vilskeelle hienosta työstä
- Joni Vainikainen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi
- Demarivuosi 2016
- Koko valtuuston seminaari 14.1.2016
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Jarkko Rahkonen

Valdemari nro 7/15  löytyy tästä linkistä:
 http://espoonvaldemari.blogspot.fi


Oikein upeaa Joulua!

Valtuuston kokous 21.12.2015

ESPOON valtuusto on kutsuttu koolle 21.12.2015 käsittelemään tasan yhtä asiaa: Kehä I:n parantamisen käynnistämista Keilaniemessä. Joulukuun valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi selkein äänin. Asia oli  maanantaina  7.1. esillä kaupunginhallituksessa. Demariryhmä kokoontui tänään klo 16.45 pohtimaan asiaaa.

KOKOUS alkoi 17.30. Tietokoneet eivät toimi. Demaripulpetit ovat täynnä. Varavaltuutettuja on paikalla kolme: Liisa Kivekäs, Antti Aarnio ja Jarkko Rahkonen.

Kehä I:n parantamisen käynnistämista Keilaniemessä

Päätösehdotuksen: on valmistellut  teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Hän ehdottaa, että kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy, että Kehä I:n parantamisen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen Keilaniemessä voidaan ryhtyä.

NYT käydään itse asian kimppuun. Bymanilla oli eka puheenvuoro. Hän ehdottaa uudelleen palauttamista. Särkijärvi (kok) esitti hylkäämistä.  Jonossa puheenvuoropyynmöissä jatkuu. Demareista kantaa ottivat  Jarkko, Leena, Maria, Markku ja Veikko.Kokoomuksen rivit rakoilivat. RKP ja Kepu olivat ihan hiljaa.

KH:n ehdostus hyväksyttiin puheiden jälkeen äänin 48-25-1 (tyhjä). Kokous päättyi kello 19.30.

___________________________________________________________
ESITTELYMATERIAALISTA POIMINTOJA

Ehdotuksessa kerrotaan, että  Kehä I:n parantamiseen Keilaniemessä on kehitetty suunnitelma, jossa kustannuksia on alennettu merkittävästi vuoden 2012 tilanteesta siten, kuin valtuusto päätti 9.6.2014. Ja  että Kehä I on nyt mahdollista toteuttaa vaiheittain kaupunginhallituksen 15.6.2015 hyväksymän, valtion kanssa tehdyn tarkistetun aiesopimuksen mukaisesti.

Hänen mukaansa valtuuston 9.6.2014 edellyttämä vaihtoehto, jossa Kehä I:stä ei tunneloida Keilaniemen kohdalla, vaan rakentaminen sijoitetaan kadun varteen, ei ole mahdollinen, koska se on valtuuston 21.5.2012 hyväksymän lainvoimaisen asemakaavan vastainen ja koska Kehä I:n ja Keilaniementien väliin ei voi kyseisessä tilanteessa kaavoittaa terveellistä ja viihtyisää asuinympäristöä. Melun lisäksi merkittävän terveyshaitan muodostaa ilman laatu, jonka syynä ovat pakokaasut ja katupöly.

Ehdotukseen kuuluu myös,  että jatkossa hankkeen edistymisestä ja kustannuksista raportoidaan seurantaraportin yhteydessä.

Selostusosa kerrataan päätösketjua
-  (Edellinen) Valtuusto hyväksyi 21.5.2012 Keilaniemen asemakaavan ja aiesopimuksen valtion kanssa Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä. Asemakaavassa Keilaniemen metroaseman viereen on suunniteltu neljä korkeaa asuintornitaloa, joiden kohdalla asemakaava edellyttää, että Kehä I katetaan ja tunnelin kummassakin päässä nykyiset valo-ohjatut tasoliittymät muutetaan eritasoliittymiksi. Asemakaavanmuutos tuli voimaan vuonna 2013 sen jälkeen, kun hallinto-oikeus oli hylännyt valitukset eikä korkein hallinto-oikeus ollut antanut valituslupaa.

Asemakaavan toteuttaminen edellyttää ympäristöhaittojen torjumiseksi Kehä I:n kattamista asuintornitalojen kohdalla ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi tasoliittymien rakentamista eritasoliittymiksi.

Aiesopimuksen hyväksymisen yhteydessä valtuusto edellytti, että tiejärjestelyn rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtuusto on siitä erikseen päättänyt, sekä kiirehti rahoitusjärjestelyjen valmistelua siten, että kaupunginhallitus rakentamispäätöksen yhteydessä esittää valtuustolle hyväksyttäväksi sopimusjärjestelyt, joilla Kehä I:n parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa tontinmyyntituloilla kokonaisuudessaan tinkimättä asemakaavassa ja muissa suunnitelmissa esitetyistä laatutavoitteista. Tämän päätöksen tavoitteena on minimoida kaupungin riski. Valmistelussa kaupunginhallitukselle selvitetään vaihtoehtoja, jotta varmistetaan tehtävän ratkaisun edullisuus kaupungille.

*** HUOM! KH:lle  esitellään  sopimusjärjestelyitä selostusosassa alla.

Valtuustokysymys Keilaniemen tunnelisuunnittelusta

Jukka Kilpi  ja 28 muuta  valtuutettua tekivät  21.10.2013 valtuustokysymykseen Keilaniemen tunnelisuunnittelusta. Valtuusto palautti  kokouksessaan  9.6.2014 vastauksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että valtuustolle tuodaan päätettäväksi Keilaniemen alueesta kaksi vaihtoehtoa kustannusarvioineen ja rakennusmäärineen: nyt valmistelussa oleva tunnelivaihtoehto, jossa on alennettu kustannuksia merkittävästi alkuperäiseen suunnitelmaan verraten sekä vaihtoehto, jossa Kehä I:stä ei tunneloida Keilaniemen kohdalla vaan rakentaminen sijoitetaan kadun varteen.

***  Isotalon mukaan siis toista vaihtoehtoa ei voida toteuttaa. Toinen vaihtoehto, jossa Kehä I:tä ei tunneloitaisi, tarkoittaisi aivan toisenlaista liikenne- ja asemakaavaratkaisua. Kehä I on valtion maantie ja se on pääkaupunkiseudun tärkeä kehäväylä, jonka yhtä osaa ei voida muuttaa kaduksi tai bulevardiksi.

Kehä I:n ja Keilaniementien väliselle alueelle ei ole mahdollista kaavoittaa asuntoja ilman, että Kehä I katetaan puistokannella.... Asuintorneilla ja puistokannella luodaan edellytykset Keilaniemen kehittämiselle eläväksi ja monipuoliseksi kaupunginosaksi, johon tulee metron ja Raide-Jokerin myötä erinomaiset joukkoliikenneyhteydet.

Kaupungin riskin minimoimiseksi ensimmäinen vaihe rahoitetaan   kahden asuintornitalon tontin myynnistä saatavilla tuloilla.

Vaiheittainen ratkaisu vahvistettiin valtion kanssa 2.6.2015 allekirjoitetussa tarkistetussa Kehä I:n parantamista Keilaniemessä koskevassa aiesopimuksessa, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 15.6.2015. Keskeinen periaate on edelleen se, että kaupunki vastaa hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta sekä kaikista rakentamiskustannuksista ja lisäksi tunnelin käyttökustannuksista.

*** Valtio ei siis osallistu lainkaan kuluihin. Se on silti määritellyt Kehä I:n parantamissuunnitelmien toimivuuteen ja teknisiin ym. ratkaisuihin liittyvät vaatimukset ja laatutason (Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus), jonka maantiestä Kehä I:ssä on kysymys.

Aiesopimuksen tarkistaminen kuului kaupunginhallituksen toimivaltaan, koska aiesopimuksen tarkistuksessa ei muutettu valtuuston 21.5.2012 hyväksymän aiesopimuksen keskeistä periaatetta, jonka mukaan kaupunki vastaa Kehä I:n Keilaniemen parantamistyön kaikista suunnittelu- ja toteuttamiskustannuksista sekä tunnelin käyttökustannuksista.

Kehä I:n uudistaminen Keilaniemessä perustuu tiesuunnitelmaan, jonka liikennevirasto hyväksyi 29.6.2015. Hyväksymispäätös on täytäntöön pantavissa valituksista huolimatta, minkä Helsingin hallinto-oikeus on välipäätöksessään myös mahdollistanut.

Kahden ensimmäisen asuintornitontin myynti

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 16.11.2015 kahden eteläisimmän asuintornitalotontin myynnin ehdoista. Tontit on tarkoitus myydä SRV Rakennus Oy:lle.

Asemakaavan mukaan myytävällä asuintornitalotontilla A on asuntorakennusoikeutta 16 000 kem2 (32 kerrosta) ja tontilla B 18 100 kem2 (36 kerrosta). Lisäksi kummallakin tontilla on liiketilaa 400 kem2.

Tonttien peruskauppahinnat ovat yhteensä 40 M€. Lisäksi tonteista peritään lisäkauppahintaa, joka on 20 % asuntojen velattomista myyntihinnoista siltä osin kuin hinnat ovat yli 7 000 €/asm2. Lisäkauppahinnan arvioidaan olevan yhteensä vähintään 8 M€.

Kaupungin tulot kahdesta ensimmäisestä asuintornitontista ovat yhteensä vähintään 48 M€.

Kauppahinnoista 10 % maksetaan kaupantekohetkellä. Loppuosa kauppahinnoista maksetaan rakentamisen etenemisen mukaan. Ensimmäisen tornin rakentaminen alkaa aikaisintaan vuoden 2018 alussa. Lisäkauppahinnat maksetaan rakennusten valmistuttua.

Kehä I:n parantaminen Keilaniemessä käyntiin tammikuussa 2016

Kaupunki järjesti Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä avoimen urakkakilpailun, johon saatiin seitsemän tarjousta. Halvimman tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen mukaan Kehä I:n parantamisen ensimmäisen rakennusvaiheen rakennuskustannukset ovat 46 M€ (alv 0 %).

Kehä I:n parantaminen Keilaniemessä saadaan rahoitettua kahden ensimmäisen asuintornitontin myynnistä saatavilla tuloilla.

Kaupunki vastaa myös tunnelien käyttökustannuksista (käyttö, hoito ja liikenteenohjaus), joiden arvioidaan olevan ensimmäisen vaiheen osalta olevan vajaat 0,5 M€ vuodessa, mikä pystytään sopeuttamaan infran yleisiin käyttötalouden menoihin tehostamalla muuta toimintaa.

On tärkeää, että Kehä I:n parantamistyöt aloitetaan tammikuussa 2016. Kehä I:n ja asuintornitonttien alueella tehdään laajoja louhintoja, jotka olisivat huomattavasta hankalampia ja kalliimpia sen jälkeen, kun metroliikenne on käynnistynyt. Metroliikenne käynnistyy elokuussa 2016.

Ensimmäisen asuintornitalon rakentaminen päästään käynnistämään vasta keväällä 2018, koska asuintornitalojen korttelialuetta käytetään alkuvaiheessa Kehä I:n parantamisen tilapäisiin liikennejärjestelyihin.

Kehä I:n parantamistyöt Keilaniemessä valmistuvat vuoden 2018 lopussa.

Jatkovaiheet

Valtuuston rakentamispäätöksen jälkeen allekirjoitetaan asuintornitalotontteja koskevat kauppakirjat ja kaupunki tekee Kehä I:n parantamista koskevan urakan hankintapäätöksen. Tarkoitus on, että nämä ratkaisut on tehty vuoden 2016 alussa.

Lisäksi Tekninen keskus tekee tarkistetun aiesopimuksen perusteella Kehä I:n parantamisen Keilaniemessä ensimmäiseen vaiheeseen liittyvän toteutussopimuksen Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Kehä I:n parantamisen rakennustyöt käynnistetään tämän jälkeen ja ne valmistuvat vuoden 2018 lopussa.

Ensimmäisen asuintornitalon rakentaminen käynnistyy vuoden 2018 alussa ja valmistuu vuonna 2020.

Kehä I:n uudistamisen jatkosta

Kehä I:n parantamistyön toinen vaihe Keilaniemessä on ajankohtainen siinä vaiheessa, kun kaksi pohjoisinta asuintornitonttia myydään. Tämä kestänee useita vuosia. Taloudellisesti toinen vaihe on kaupungin kannalta edullisempi kuin ensimmäinen vaihe. Toisessa vaiheessa Kehä I:n parantamistyö on suppeampi ja asuntorakentamisoikeutta on 4 400 kem2 enemmän kuin ensimmäisessä vaiheessa.

Kehä I:n uudistamisen suunnittelua Tapiolan ja Otaniemen välissä kuitenkin jatketaan koko ajan.

Tarkistetun aiesopimuksen mukaan kaupunki on käynnistänyt vuoden 2015 aikana maankäytön kehittämisen suunnittelun Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla. Suunnittelun tavoitteena on Tapiolan ja Otaniemen yhdistäminen tunneloimalla Kehä I ja luomalla mahdollisuuksia asuntojen sekä toimitilojen lisärakentamiselle. Suunnittelun tavoitteena on löytää lopullinen ratkaisu Kehä I:lle Tapiolantien kohdalla ja välttää tiesuunnitelman mukaisen Tapiolantien tilapäisen eritasoratkaisun toteuttamistarve. Tapiolantien ja Kehä I:n risteys voi olla toistaiseksi valo-ohjattu tasoliittymä.

Mikäli maankäytön suunnittelu ja Hagalundinkallion lopullisen ratkaisun toteuttaminen ei etene, sitoutuu kaupunki aloittamaan Liikenneviraston 29.6.2015 hyväksymän Keilaniemen tiesuunnitelman mukaisen ratkaisun rakentamisen Tapiolantielle vuoden 2020 aikana, ellei toisin sovita.

Kaupunki on jo käynnistänyt Kehä I:n tunneloinnin suunnittelun Tapiolan ja Otaniemen välillä. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 19.10.2015, että Kehä I:n uudistamisen lähtökohtana Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla on periaateratkaisu, jossa Kehä I tunneloidaan ja sen päälle suunnitellaan kaupunkibulevardi, joka johtaa Kehä I:ltä Maarinsolmusta Tapiolantielle.


Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 30.11.2015. KH hyväksyi, että se ehdottaa valtuustolle,  että Kehä I:n parantamisen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen Keilaniemessä voidaan ryhtyä. Persut esittivät hylkäämistä. Esittelijän ehdotus voitti äänin 8-5. Demarit äänestivät tyhjää.  Myös kokoomuksen Särkijärvi ehdotti hylkäämistä (tontit oli myyty liian halvalla).  Esittelijän ehdotus voitti äänin 9-4.  Demarit äänestivät tyhjää. Byman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen.


Valtuusto 7.12.2015 § 176.  (Käydyssä keskustelussa moitittiin sitä, että valtuuston asettama ehto kaupungin riskin minimoimiseksi kehä 1:den parannustöiden kokonaan kattamiseksi tontinmyyntituloilla ei ole toteutunut).   Uotila Juvosen ym. kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Äänestyksessä valtuusto 41 äänellä 26 ääntä vastaan ja 8 äänestäessä tyhjää hyväksyi palautusehdotuksen.   ååå

Valtuuston kokous 7.12.

VALTUUSTON   kokous 7.12. 2015 esityslista on  alkanut . Demariryhmä kokoontui maanantaina 30.11. käymään läpi listaa.

ASIALISTA 7.12.

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Toinen tarkastajista on demari: Leena Luhtanen.

3. Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain pöydälle 2.12.2015)
Valtuusto hyväksyi vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman  2.12.2015. Kokouksessa jätettyjen toivomusten käsittely jätettiin tuolloin pöydälle valtuuston kokoukseen 7.12.2015.
Melkoinen osa toivomuksia hyväksyttiin yksimieleisesti, mm. Johanna Värmälän ja Harriet Klar- Nyqvistin.

4. Vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet
Kaupungin talous toteutunut suunnitelmien mukaisesti.  Tulosta on parantanut edellisvuosien tapaan rahoitustuottojen ennakoitua parempi kertyminen. Varsinainen toimintakate on toteutumassa 4 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Vaikka tuosikate- ja tulostavoite tullaan saavuttamaan, ovat ne silti n. 40 milj. euroa alle talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman tavoitetason. Ulkoiset tulot jäävät yli 7 milj. euroa talousarviosta, sillä maanmyyntituloja kertyy lähes 12 milj. euroa alle talousarvion.

Verotuloja on kertynyt muutama prosenttia odotettua enemmän. Henkilöstömäärän kasvu on seurausta turvapaikanhakijoiden tilanteesta, pelastuslaitoksen uusista viroista ja toimista sekä varhaiskasvatuksen asiakasmäärien kasvusta.

Espoo-strategiassa on vuodelle 2015 asetettu yhteensä 31 tulostavoitetta, joista 19 osalta saavutetaan asetettu tulos.
- mm. tavoite: Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13,5 päivää / henkilötyövuosi, ei toteudu
- maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus ei ole kasvanut
- työntuottavuus ei ole kasvanut sotessa.
- akuutisti sairastuneiden hoito, kuntoutus ja kotiutus ei ole tehokasta
- oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin ei pääse 7 vuorokauden kuluessa. Tiedot valmistuvat vuoden lopussa. Sosiaali- ja terveystoimen budjetti ylittyy  vajaat 5 milj. euroa  mikä johtuu kokonaan erikoissairaanhoidon menoarvion ylityksestä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan määrärahaa ja tuloarviota korotetaan 2,6 milj. euroa, koska vastaavasti on saatu ulkopuolista rahoitusta.

KH:n esitys hyväksyttiin.

5. Palveluliiketoimen toimialan ja sen liikelaitosten lakkauttaminen ja siitä aiheutuvat tarkistukset johtosääntöihin

KH:n esitys hyväksyttiin.

6. Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys ja yhteistyösopimus
Asia liittyy edelliseen hallitusohjelmaan, jomnka  mukaan tuli toteuttaa maan laajuinen kuntauudistus, jonka tavoitteena oli vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.
Kuntarakennelain velvoitteesta käynnistyneen selvityksen ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettiin yhteistyön edistäminen.

Kaupunginjohtaja esittelee asiaa. Nyt on poistettu kunnilta velvollisuus tehdä ym. kaltaisia selvityksiä.

Tauko oli klo 19.35 -20.05

7. Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen
Viherlaakson koulun ja lukion rakennukset ovat yksi Espoon kiireellisistä perusparannus- ja uudisrakennuskohteista. Sisäilmaongelmien vuoksi Viherlaakson koulu toimii tällä hetkellä pääosin väistötiloissa, jotka sijaitsevat koulun ja lukion urheilukentällä. Lukio toimii väistötiloissa Kutojantiellä Kilossa. Hankkeessa säilytetään vanhaa historiallista koulurakentamisympäristöä ja yhdistetään se nykyaikaisiin, moderneihin koulutiloihin. Koulun perusparannus toteutetaan nk. elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde muodostaa elinkaarikoulupaketin 4A yhdessä Kirstin koulun ja päiväkodin kanssa, hankkeet kilpailutetaan yhdessä. Rakentaminen vaiheistetaan kahteen osaan johtuen kentällä sijaitsevasta väistökoulusta. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa kesäkuussa 2017 ja otetaan käyttöön elokuussa 2019, toisen osan rakentaminen alkaa kesällä 2019 ja käyttöönotto on elokuussa 2020.

Esityksen mukaan.

8. Kehä I:n parantamisen käynnistäminen Keilaniemessä
Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 30.11.2015. Kaupunginhallituksen 30.11.2015 esityslistateksti jaetaan tämän esityslistan mukana.

(Asiaa esiteltiin jo ennen kahvitaukoa) Demareilla oli tästä asiasta eri näkemyksiä.

Todella tiukkaa keskustelua. Valmistelu on ollut huonoa. 

Valtuusto joutuu kokoontumaan uudelleen 21.12. tekemään päästöstä kuvan tornien alle rakennettavasta kannesta. Lähes kaikista ryhmistä kannatettiin lopulta pöydällejättöä.  Käsipelillä toteutettu äänetys päättyi  äänin 41–26, 8 tyhjää. Myös enemmistö demareista kannatti valmistelun epäselvyyksien vuoksi Uotilan esitystä palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi.


Kokous päättyi klo 22.

Budjettikokous

VALTUUSTON  kokous: 2.12. alkoi juuri.

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
- Ei koskenut demareita
......
Kokous keskeyttiin. Stig Kankkonen sai syntymäpäiväkukat.

3. Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen  

Valtuusto päättää vuoden 2016 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Kaupunginjohtaja ja neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja myöhästyivät.  Pidimme pienen tauon. Maria Gee ehti paikalle ennen Jukka Mäkelä.  Hän kuvaa sopimuksen syntyä ja toivoo, että ulos sovusta jääneet persut eivät ryhdy räyhäjengiksi.

TÄMÄN jälkeen kuultiin 5 minuutin mittaiset ryhmäpuheenvuorot. Demarien puheenvuoron käyttii ensimmäinen varapuheenjohtaja. Persuilla on taas maahanmuuttajien vastustusviikot. Moni valtuutettu esittää toivomusaloitteita. Demareista pöntössä kävivät Antti Aarnio, Maria Guzenina, Martti Hellström, Maria Jungner, Liisa Kivekäs, Leena Luhtanen, Jasminiitta Lumme, Veikko Simpanen, Johanna Värmälä.

Nyt äänestetään  persujen muutosesityksistä. Kaikki kaatuivat. Maria G:n esittämät ns. tekniset muutokset (virheet, joita sopimukseen oli jäänyt), korjattiin yksimielisesti. Toivomukset jätettiin pöydälle, ja ne käsitellään maanantaina vuoden viimeisessä kokouksessa.

KOKOUS päättyi noin 21.30.