Valtuustoryhmän nettilehden kesänumero on ilmestynyt

Hyvät toverit ja ystävät!

Espoon demarien valtuustoryhmä julkaisee jo kahdeksatta vuotta omaa nettilehteä Valdemaria. Sen vuoden 2020 toinen numero on juuri ilmestynyt. Lehdessä on juttuja loppukevään ja alkukesän koronapolitiikasta. Lisäksi mukana on valtuustoryhmän toimintakertomus vuodelta 2019.

Hyviä lukuhetkiä lehden parissa.Ja ennen muuta: Oikein hyvää kesää!

Lehti on luettavissa osoitteessa:

http://espoonvaldemari.blogspot.fi

t. Martti

Valtuuston kokous 8.6. 2020

KESÄKUUN VALTUUSTON KOKOUS

Etäkokous alkoi juuri nimenhuudolla.  Salissa oli 7 valtuutettua.

Johanna valittiin toiseksi pöytäkirjan tarkastajaksi

Uudeksi puheenjohtajaksi valiittiin ajalle 8.6.2020 - 31.5.2021 Kai Mykkänen, valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Markku Sistosen (SDP), valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Inka Hopsun ­­­­(Vihr.) ja valtuuston kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Johanna Karimäen (Vihr.).

Mykkänen kertoi avauspuheessaan huolestaan työttömyyden kasvusta. Elokuussa tulee erillinen työllisyysseminaari.

Eräät puolueet kierrättivät tehtäviä.  Kohdat 1 ja 2  ja jäävät seuraavaan kokoukseen. Uutena kh-jäsenenä aloittaa Tiina Ahlfors ja  Jussi Holma siirtyy varajäseneksi.

6. Vuoden 2020  ensimmäinen osavuosikatsaus 

__________________________________________________________
Kaupunginjohtajan esittely.
tavoitteena Taloudellisesti kestävä Espoo.

Verotulot laskeneet 100 miljoonaa.
Menojen kasvu 50 -70 miljonnaa

Valtio tullut apuun. 71 miljoonaa + erikseen haettavat rahat

Tappiot Espoolla silti 80 - 100 miljonaa.
Talous on tasapainotettava.
Ohjelma tuodaan päätettäväksi syksyllä kehyksen yhteydessä.
27. elokuuta valtuuston seminaari.
Valtuuston neuvottelut 15.- 18.9
Päätös 19.10
______________________________________________________

Keskustelu

Tarkastuslautakunta
Työttömyys - yli kaksinkertainen
17 tulostavoitetta ei toteudu- lähes puolet.

Vihreät:
Ihmisvaikutukset otettava huomioon. Ei leikkauksia sosteriin ja kouluihin.
Heikommassa asemassa olevat.
Vuosikorjausrahat lopussa
Asukkaiden tarpeet kasvavat
Yksinäisyys
Talouden rattaat pyörimään. Kaupunkirata.
Puolarintien voisi ottaa pois.
Peruspalveluiden tärkeys
Kuntouttava pienluokkatoiminta. Leikataan avustajapalveluita,
Tehokas tilojen käyttö
MAL-sopimus, kurjaa %-osuuden muutos

SDP

MG: MAL-onneksi olkoon!Joukkoliikenteelle tukea!  Haastava tilanne,
Yrityksiin panostettu. Jatketaan. PK-seudun 1. kaupungiksi.

MAL-kokemus - kaupunkirata, tunnin juna.kestävän kasvun mahdollistajai
Työtä. Verotuloja. Mahdollisuuksia.

JV: Vakava talous. Sopeuttamisohjelma
Kuntalainen mukainen?

MS: ML hyvä,
Kauniaisten osuus.
Kaupunkirataa odotettu 23 vuotta.
Miten mennään yli ilman suurempia vaikeuksia
....
Matinkylän halli tärkeä
Meillä valtakunnan heikoin tilanne suurten hallien osalta. Investointiohjelman muutokset harkiten
...
Vapaat liikuntatilat hienoja.
Liian tiiviillä rakentamiselle pilataan kerralla.

MH:
Uusi normaali on nyt.
Sitovat Tulostavoitteet Vanha epänormaali
Viljakaisen mukaan 17 niistä ei toteudu.
Nykyinen tulostavoiteajatelu mitätöi  työnjaon strategisen ja operatiivisen johtamisen välillä
Kun tehdään uutta talousohjelmaa,
sille tulee asettaa tulostavoiteet, jotka ovat konkreettisia, oleellisia
Mitareita on oltava useita. Tavoitteiden arvioinnisssa ei voi olla vain yhden mitarin varassa.
.....
Kiitos Mikki Kausteelle : huoli kuntouttavasta luokasta. Väärä marssijärjestys: leikkaksia ei ole käsitelty poliittisissa elimisssä. Kouluille annnetu kehys. Hallitus päättänyt hybridimallin: etä+ lähiopetus. Koulujen  tilat; turvaetäisyys vaatii tiloja.  JA:lle kiitos harkintaa, ei hätiköiyä, pitkäkesoine elpyminen. Tarvitaan innovaatioita.

JA:  Valtio auttaa.
Budjetti meillä 2 miljardia.
50 miljoonaa on muru.
Ei harkitsemattomille pikasäästöille.
Kriisin aikana harkintaa.
Reilu, järkevä siltä yli kriisin. Kaikille.

AP:
Yritysten varassa hyvinvointi lepää.
Raitteet tuo edellytyksiä

Minkälainen kaupunkirakenne meille tulee
5 kaupunkikeskusta ok- myös lähiöt olemassa. Kuinka palveluiden käy.
Korona iskun vuoksi ei pidä luopua palveluoden pitkäjänteisestä kehittämisestä

Kokoomus HV
Sosialinen kriisi
Lasten suojelu huoli. Pahoinvointia kodeissa.
Ikäihmiset hoiokodeissa- innovaatiota kuinka pääsee tapaamaan.

Taloudesta. Ruusuja valtiolle kaupunkirata
etenee. Risuja suhteen muutos 50-50 %.

Maan talous karmaisevassa tilassa.
Turvattava lasten ja nuorten palvelut
Epäselvyyksiä Matinkylän lukion osalta. Onko kriisi vai ei?
Valtionosuusjärjestelmässä vika
Mal- jotain voittoja
Edessä massiviset taloustalkoo
Huoli espoolaisen talouden tilasta.
Kaupunginjohtajalle kiitos rehellisistä sanoista
Nuorisotyöttömyys kolminkertainen
Taloudellinen  toimeliaisuus


Persut
Talous huono. Katastrofaalinen.
Juurisyyt: epäterve väesönkasvu. Maahanmuuttajat. Voi voi

KD
Vakava tulevaisuus
Sote-uudistus vaarana

Lapset ja nuoret
90-luvun lama
Lääkäriin päästävä. Korona kasvattaa hoitovelkaa.
Koulujen korjausvelka

Vasemmisto
Kriisi on globaali
Opitaan 90-luvun lamasta.
Kannataa Puolarintien voisi ottaa pois. 
Tulostavoitteiden kortti: 

Keskusta
Espoo velkaantuu

Siniset
20 vuotta talous mennyt huonoon suuntaan.
Ei saada unohtaa lapsia ja  huono-osaisia
Me pistämme rahat kiskoihin- sinne menee sadat mailjoonat
Ei pidä kasata kaikkia ihmisiä kasaan.
Joukkoliikenteen tulot laskeneet 70 %.
Resurssoidaan nuoret

RKP
Lapset ja nuoret - pidetään huolta.
Mistä johtuu jo muutaman vuoden ajan. Miksei verotulot eivät kasva? Kaupungistuminen ei ehkä ole vetovoima.

..................................
Nuorisovaltuusto kannataa talous kuntoon
Palvelutasoa ei saisi laskea nuorten palveluista.
Nuorten syrjäytyminen Koronan aikana.
..................................

KAUPUNGINJOHTAJAN VASTAUS

Suomen kuntatalous - Espoolla vahvin talous. Efektiivinen vaikutus. Miljardi euroa muiden kuntien palveluiden rahoittamiseen.

Tämä momentti päättyi klo 20.10
......

KAAVOJA
* Nihtisilta OK

* Tapiolan keskusasemakaava puhututti
Kolme uutta rakennusta- Ainoan katolle.

* Valokeila-asema-
Keskustelua. OK
.....................
Valtuustokysymykset  ja - aloitteet 
jne. pöydälle

Kokous päättyi klo 20.55

Ovalan kokous 10.6.2020

KESÄKUUN toinen kokous.

KOHT 6

Tarkastuslautakunta hyväksyi kokouksessaan 29.04.2020 § 56 vuoden 2019 arviointikertomuksen. Samalla tarkastuslautakunta velvoitti kaupunginhallitusta pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydess


Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa todetaan mm., että

3.1 KAUPUNGIN TALOUDEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS

Tarkastuslautakunnan suositukset:

Talouden tasapainottamisen ja tuottavuuden TATU 2 -ohjelman tavoitteiden toteuttaminen on välttämätöntä taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi sekä kaupungin ja konsernin talouden tasapainottamiseksi. Kaikkien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tulee sitoutua talouden tasapainottamistavoitteiden toteuttamiseen.

Kaikkien tulosyksiköiden tulee jatkaa palvelujen tuotteistuksen ja kustannusvaikuttavuuden PATU 2 -ohjelman kehittämistoimia sekä toteuttaa lautakuntien hyväksymiä korjaavia toimenpiteitä kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja talouden tasapainotustavoitteisiin pääsemiseksi. (SIVU 23-25)

Sivistystoimi vastaa: Tatu 2 -ohjelmaa on jatkettu. Tuloskortin tavoitteet sisältävät erikseen nimetyt tatu-tavoitteet, joille on asetettu konkreettiset mitattavat tavoitteet. Näitä on seurattu osana tuloskorttiseurantaa ja tarvittavin osin puututtu poikkeamiin.

Patu 2 -ohjelmaa kehitetään. Palvelutuotteiden jatkojalostusta on tehty ensin tulosyksikkötasolla, jonka jälkeen on tunnistettu toimialakohtaisia kehitystarpeita. Kaupunkitasoisen patu 2-yhteensovittamisen aikataulua on lykätty kesälle 2020. Lautakuntien hyväksymiä korjaavia toimenpiteitä kustannusten kasvun hillitsemiseksi toteutetaan osana normaalia toimintaa ja niistä raportoidaan lautakunnille annettavan tulosraportoinnin yhteydessä.

3.4 KAUPUNGIN HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT SEURANTATIEDOT

Tarkastuslautakunnan suositus:

Kaupungin järjestämien ja tuottamien palvelujen kokonaiskustannusten kehityksen selvittämiseksi on kaupungin oman henkilöstömäärän lisäksi tarkasteltava vuokratyövoiman käytön sekä palvelujen ostojen määrien kehitystä. (SIVU 43-44)

Sivistystoimi vastaa: Henkilöstömäärän ja vuokratyövoiman määrän hallintaa kehitetään tulosyksiköiden kanssa osana henkilöstösuunnitteluprosessin ohjausta ja toimintatapoja kiinnittämällä huomio henkilöstösuunnittelun nykykäytänteiden arviointiin ja tuottavuustavoitteisiin. Lisäksi seurataan ja analysoidaan henkilöstömäärän ja vuokratyövoiman käyttöä sekä henkilöstön lähtövaihtuvuutta osavuosikatsauksissa ja Patu-raportoinnissa. Asiakaspalveluostoihin liittyviä suoritteita ja euroja seurataan jatkossa Patu-raportoinnin kautta. 

Vuonna 2019 sivistystoimen oma henkilöstö tuotti 6 536,6 henkilötyövuotta ja vuokratyövoima 493,0 henkilötyövuotta. Oman henkilöstön henkilötyövuodet kasvoivat 2,3 prosenttia ja vuokratyövoiman 22,3 prosenttia vuodesta 2018. Vuokratyövoiman osuus oli 7 prosenttia sivistystoimen yhteenlasketuista henkilötyövuosista. Henkilöstön määräaikaisten palvelusuhteiden kasvua ja vuokratyövoiman käyttöä selittää kelpoisen henkilöstön heikko saatavuus. Henkilötyövuosien kasvua selittää oppilas- ja opiskelijamäärän kasvu, esimerkiksi suomenkielisen opetuksen oppilas- ja opiskelijamäärä kasvoi 3,1 prosenttia. 

Sivistystoimessa ulkoisten palvelujen ostot, yhteensä 108 milj. euroa vuonna 2019, kasvoivat 8,1 prosenttia. Asiakaspalvelujen ostot olivat 43,3 milj. euroa, jossa oli kasvua n. 4,2 %. Asiakaspalvelujen ostoja tehtiin mm. suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa n. 12,3 milj. eurolla, joka oli edellisvuoden tasolla. Liikunta- ja nuorisopalveluissa asiakaspalvelujen ostot olivat 4,7 milj. euroa, joissa oli kasvua n. 21 %. Kunnilta ja kuntayhtymiltä ostettiin asiakaspalveluja yhteensä 13,3 milj. euroa ja nämä ovat kasvoivat 4,2 prosenttia. Muita merkittäviä palveluostoja olivat Espoo Catering Oy:ltä tehdyt ateriapalvelujen ostot 20,1 milj. euroa, jotka kasvoivat noin 10,5 prosenttia sekä asiakaskuljetukset, noin 7 milj. euroa, jotka laskivat noin 6,8 prosenttia.

4.2 SIVISTYSTOIMEN TILAT SEKÄ KOULU PALVELUNA -HANKE

Tarkastuslautakunnan suositus:

Kaupungin tulee rakentaa muuntojoustavia monikäyttöisiä tiloja vaihtuvia käyttötarkoituksia varten. (SIVU 59)

Sivistystoimi vastaa: Espoon koulujen ja päiväkotien toiminnallisissa suunnitteluohjeissa määritellään rakennettavien tilojen toiminnalliset peruslinjaukset. Ohjeet perustuvat uusiin opetussuunnitelmiin ja varhaiskasvatussuunnitelmiin. Ohjeiden laatimiseen ja päivittämiseen osallistuvat tilojen käyttäjät. Ohjeita käytetään suunnittelun pohjalla kaikissa peruskorjaus ja uudisrakennushankkeissa.
Myös muissa sivistystoimen tiloissa (ml. liikunta, nuoriso ja kulttuurin tilat) käytetään olemassa olevia suunnitteluohjeistuksia ja pyritään muuntojoustaviin sekä monikäyttöisiin tiloihin.
Tilojen yhteiskäyttöä eri toimijoiden välillä suositaan. Tästä esimerkkinä nuorisotilan ja kirjaston sijoittuminen koulujen yhteyteen.
Espoon toiminnallisten suunnitteluohjeiden mukaan tiloissa tulee olla monipuolisia ja muuntojoustavia tiloja. Näin suunnitellut tilat mahdollistavat tilojen monipuolisen käytön ja erilaisen toiminnan. Tilat suunnitellaan yhteis- ja kuntalaiskäyttöön muun muassa liikuntaseuroille ja alueen asukkaille. Esimerkiksi koulujen liikuntatilat ovat jo käytännössä 100 prosenttisesti käytössä. Ns. Kuntalaiskäyttö otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja tässä tehdään yhteistyötä tilojen eri käyttäjäryhmien kanssa.
Espoon toiminnallisten suunnitteluohjeiden mukaan suunnitellut tilat lisäävät tila- ja kustannustehokkuutta, koska käyttämättömät neliöiden määrä pienenee, jolloin myös käyttökustannukset vähenevät. Kustannustietoisuus ja tilatehokkuus huomioidaan varustelussa ja tilajärjestelykuvauksissa.
Samojen perusperiaatteiden mukaisesti rakennetut tilat lisäävät myös alueellista tasa-arvoa.

Koulu palveluna -hanke

Tarkastuslautakunnan suositus:

Koulu palveluna -hanketta arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota myös Espoon eri koulujen tasavertaisiin mahdollisuuksiin tarjota kehittäviä oppimismahdollisuuksia oppilaille ja opiskelijoille. Hankkeen perusteella ei saa muodostua kouluja eriarvoistavia ratkaisuja. (SIVU 60)

Sivistystoimi vastaa: Sivistystoimen tilankäyttö perustuu määriteltyyn palvelutarpeeseen. Sivistystoimen palveluverkot ja tilankäyttösuunnitelmat laaditaan käyttäen Espoon virallisia väestöennusteita ikäluokittain ja alueittain. Kunkin alueen tilakapasiteetti mitoitetaan alueen oppilasmäärien mukaan.
Yhteiset tilojen toiminnalliset suunnittelulinjaukset takaavat koulujen tasavertaiset oppimisympäristöt huomioiden alueelliset eroavaisuudet. Jokaisen koulurakentamishankkeen yhteydessä tutkitaan tilojen yhteiskäyttömahdollisuudet alueella. Mikäli muita tiloja on mahdollista käyttää koulun toiminnassa tai päinvastoin, huomioidaan se tilaohjelmassa ja hankesuunnitelmassa. 

6 ASUKAS- JA ASIAKASLÄHTÖISYYS KAUPUNGIN PALVELUISSA

Tarkastuslautakunnan suositukset:

Asukas- ja asiakaslähtöisyyden edistämiseksi kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on lisättävä ja eri vaikuttamiskanavista tulee tehdä avoimempia. Kaikilla tulee olla taustasta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä tulee kohdentaa osallistavaan suunnitteluun, päätöksenteon valmisteluun ja täytäntöönpanoon.

Kaupungin tulee huolehtia henkilöstön riittävästä kouluttamisesta ja perehdyttämisestä asukas- ja asiakaslähtöisen toimintatavan omaksumiseksi. (SIVU 71-72)

Sivistystoimi vastaa: Asukas- ja asiakaslähtöisyys on toiminnan lähtökohta kaikissa sivistystoimen palveluissa. Osallistuvaa budjetointia toteutetaan nuorisopalveluissa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Espoossa käytössä oleva ennakkoarviointimalli osaltaan mahdollistaa kuntalaisten osallisuuden päätöksenteon valmisteluvaiheessa.
Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa lähtökohtana ovat lasten ja nuorten oppiminen, osallisuus, hyvinvointi ja kestävä elämäntapa. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kehitetään arviointimallia, jonka avulla varhaiskasvatusyksiköt voivat arvioida osallisuuden toteutumista omissa yksiköissään. Espoon lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaa työstetään parhaillaan yhdessä opiskelijoiden ja huoltajien kanssa.
Sivistystoimen palvelujen saavutettavuutta englannin kielellä kehitetään muista kulttuuri- ja yhteiskuntakonteksteista tuleville asukkaille, ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen palveluohjauksen chat-palvelua tarjotaan myös englanniksi. Liikuntapalvelut järjestää yhteistyössä espoolaisten urheiluseurojen, liikunta-alan yritysten ja maahanmuuttajataustaisten liikuntaseurojen kanssa liikuntaryhmiä, jotka ovat avoimia kaikille kulttuuritaustasta riippumatta. Nuorisopalveluissa rakennettua osallisuuden ja vaikuttamisen polkua viedään konkreettisiksi toimenpiteiksi.
Sivistystoimen henkilöstöllä on mahdollisuuksia lisätä osaamistaan osallisuusasioissa. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on kehitetty materiaalipaketti kasvatusyhteistyön ja vanhempien osallisuuden lisäämiseksi. Kulttuurin tulosyksiköissä on kokoonnuttu osallisuuden teeman ympärillä yhteen ja jaettu hyviä käytäntöjä. Osallisuuden vahvistamisessa tehdään jatkuvaa kehittämistä ja kokeillaan uusia menetelmiä. Liikuntapalveluissa kokeiltiin kevään aikana yläkoululaisten sporttitukari-toimintaa, jossa nuoret suunnittelevat ja innostavat muita nuoria harrastamaan liikuntaa.
Koronapandemian takia monia palveluja siirrettiin keväällä 2020 digitaalisille alustoille, ja näin esimerkiksi nuorisopalveluissa on tavoitettu jopa enemmän nuoria kuin tavallisesti. Digitaaliset palvelut tulevat osittain jäämään osaksi normaaleja palveluja. Nuorisovaltuustolla on merkittävä rooli nuorten osallisuudessa, vaikuttamisessa ja nuorten äänen kuulumisessa. Vuoden 2020 alussa avattu nuorten palautekanava on yksi tapa nuorille antaa palautetta ja tehdä aloitteita. Sivistystoimen osallisuusverkosto koordinoi ja kehittää osallisuustyötä.

6.1 ASUKAS- JA ASIAKASLÄHTÖISYYS KIRJASTOPALVELUISSA

Tarkastuslautakunnan suositukset:

Kirjastopalvelujen resurssit on mitoitettava siten, että aineistohankintoja voidaan jatkossakin tehdä muiden HelMet-kirjastojen tahdissa. (SIVU 75)

Sivistystoimi vastaa: Espoon asukasmäärän kasvaessa merkittävästi samanaikaisesti kuin kirjastoaineistojen hankintaan käytettävissä olevan määrärahan on noussut vain erittäin maltillisesti, Espoon kirjastoaineistohankintaan käyttämä asukaskohtainen summa on painunut alle kuuden suurimman kaupungin keskiarvon. Se on kuitenkin vielä toistaiseksi onnistuttu pitämään samalla tasolla muiden Helmet-kirjastojen kanssa.
Esille nostettu aineistoresurssikysymys on kirjastopalveluin saatavuuden kannalta keskeinen. Espoon kaupunginkirjaston asukasmäärään suhteutettuna riittävä, muiden Helmet-kirjastojen kanssa linjassa oleva, aineistoresurssointi pyritään turvaamaan tulevien vuosien talousarviosuunnittelussa. Näköpiirissä oleva kuntatalouden tila säästöpaineineen voi kuitenkin asettaa tälle haasteita

Kirjastoa suositellaan jatkossakin tarjoamaan digitukea asiakkaille digisyrjäytymisen ehkäisemiseksi. (SIVU 75)

Sivistystoimi vastaa: Uuden lain yleisistä kirjastoista (2016/1492) voimaantulon myötä kirjastojen rooli tietoyhteiskuntaosallisuuden mahdollistajina on noussut keskeiseksi osaksi kirjastolaitoksen perustehtävää. Keskeisin keino tässä työssä on digituen tarjoaminen.
Espoon kaupunginkirjasto on ottanut esille nostetun laadukkaan digituen saatavuuden keskeiseksi osaamisen kehittämisen painopisteeksi vuodelle 2020, ja koko kirjaston vakituinen asiakaspalveluhenkilökunta on osallistunut digituen antamisen valmiuksia kehittävään koulutukseen.