Nöyrä kiitos!

KIITÄN  lämpimästi kaikkia minua äänestäneitä ja muutoin vaali-iloa kanssani jakaneita. Ja ihan erikseen niitä, joiden refereitä sain käyttää flyereissä.

367 (tarkistus toi yhden äänen lisää)  ääntä on kova määrä ensikertalaiselle.  Ja yksin Lippajärveltä ääniä tuli 125! Ja ne  ovat tulleet suurella todennäköisyydellä Auroran koulun oppilaitten vanhemmilta.

Teen kaikkeni, että olen tämän luottamuksen arvoinen. Kiitos.

Martti

Kuinka paljon ääniä tarvitaan läpimenoon?

PhotoFunialla tehty kuva ihmisjoukosta hämmästelemässä, ketä
kannattaa äänestää.

JOKSEENKIN viiden ja puolen tunnin kuluttua yleiskuva vaalien tuloksesta alkaa hahmottua. Kuinka demarien kampanja osui kansalaisten arvoihin koko maassa ja Espoossa erikseen?

ESPOON on maan toiseksi suurin kaupunki, joten tämän alueen tuloksia puolueiden keskinäisistä suhteista saadaan varmaan odottaa ainakin klo 22:een. Kiinnostavin kysymys tietenkin on, kuinka monta paikkaa kullekin puolueelle tulee. Viimeiset paikat  varmistunevat vasta ensi viikolla.
Viime vaaleissa Espoon demarit saivat 9 paikkaa.

Toiseksi kiinnostavin kysymys on, ketkä valtuustopaikoille saavat  tammikuussa istua. Eniten ääniä saaneet  ovat nopeasti selvillä. Mutta viimeiset paikat ratkevat varsin myöhään. Viime vaaleissa tarkistuslaskut toivat vielä valintoihin muutoksia useankin päivän kuluttua.

PIENIN äänimäärä kunnallisvaaleissa vuonna 2008  oli Espoossa  kolme.  Todella suuria äänimääriä sai vain kymmenkunta ehdokasta. Suurin äänimäärä oli  Timo Soinilla: 8206. Maria Guzenina-Richardson (5192) oli demareille  äärimmäisen tärkeä ehdokas. Hän veti äänillään mukaan monta itse vähän ääniä saanutta. Tyypillisin ehdokkaiden saama äänimäärä oli  51-100.

LÄPIMENOON tarvittava äänimäärä oli alhaisimmillaan neljä vuotta sitten 178 henkilökohtaista ääntä (Terttu Savola).  Läpi mennään  ns. vertailuluvun perusteella, joka vaihtelee eri puolueissa.  Demareissa tarvittiin  tuolloin vähintään  301  ääntä (Maria Jungner). Varavaltuutetuksi pääsi äänimäärällä 126- 501.  Viimeinen demarien varavaltuutettu Hanne Hovi sai vaaleissa 148 henkilökohtaista ääntä.

Ks.lisää tästä linkistä.

Menisikö Hellström läpi?

MILTÄ tilanne näyttää omalta osaltani? Vaalifilosofiani on, että minua (politiikassa täysin näyttöjä antamattonta) äänestävät vain ne ihmiset, joiden kanssa olen ollut toistuvasti ja myönteisissä merkeissä tekemisissä.  Tämän ryhmän eräänlaisen ehdottoman  maksimikoon voi karkeasti arvioida:

• Omat - nyt aikuiset oppilaani luokanopettajavuosilta Espoossa (1978- 1989) Sepon ja Niipperin kouluissa ( yhteensä noin 200) ja heidän vanhempansa (yhteensä noin 300)
• Auroran koulussa oppilaina vuosina 1989- 2012 olleet oppilaat (ikäluokka on 50; 23*50 = 1150) ja heidän vanhempansa (noin 2000). Luvusta on kuitenkin vähennettävä seitsemän ikäluokkaa lapsia, jotka eivät saa äänestää- siis jäljelle jää 800).
• Espoolaiset peruskoulun opettajat (heitä on noin 1500).
• Joukko espoolaisia, joita olen kohdannut erilaisissa yhteistyöhankkeissa (heitä on ehkä 100).
• Lippajärvellä ja Järvenperässä naapureina asuvia  ja muutoin tuttuja (heitä on ehkä 100).

NÄIN  populaatio, joista valikoidutaan äänestämään minua,  on  yhteensä noin  5000 (jos oikein laskin). Kaikista espoolaisista tämä "segmentti" on 0,2 %. 

Tästä populaatiosta jäävät pois:

• ne, jotka eivät  äänestä  lainkaan.
• ne, jotka eivät äänestä periaatteesta demareita.
• ne, jotka eivät muista syistä halua äänestä minua.

JOTTA saisin tuon maagisen 301 ääntä, 6 % minut tuntevista  entisistä oppilaista, heidän vanhemmistaan, koulupuolen ihmisistä, yhteistyökumppaneista  ja naapureista tulisi antaa äänensä minulle.

En ole ollut tällaisissa vaaleissa koskaan ehdokkaana, joten paha mennä veikkaamaan. Tuo 301 on kyllä teoriassa mahdollinen. OAJ:n valtuustovaaleissa olen nimittäin saanut kaksi kertaa noin 300 ääntä- joka oli kummallakin kerralla Espoon osalta ihan huippumääriä. Äänestäjinä olivat tuolloin vain opettajat.

Arvioin mahdollisuuksiani myös katsomalla, millaisia äänimääriä  rehtoriehdokkaat saivat Espoossa 2008: Jarmo Jääskeläinen (Kok.): 527;  Eero Kling (Kok.): 480 ääntä;  Jukka Karhula (Vas.): 418 ääntä. Kaikki  toki aktiivipoliitikkoja.  Jarmo meni läpi, Eero ja Jukka jäivät korkeasta äänimäärästään huolimatta varalle.

PIAN nähdään, millainen on Hellströmin luottamusprosentti. Täytyy muuten muistaa itse käydä äänestämässä.

Viimeinen vaalitilaisuus Sellossa

49 tuntia jäljellä...

Pikku leffa Tapiolan tapahtumasta.

Lauantaina 20.10. Tapiolaan!

Martti (sen Flyeri) edestä ja takaa

Terveisiä ehdokkaiden "kokoontumisajoista"

MATINKYLÄN demarit seisoivat syyssäätä uhmaten teltallaan Isoa Omenaa vastapäätä. Tarjolla oli asian lisäksi esitteitä, Demokraati-lehtiä, kahvia, keksiä ja karkkiakin.

Paikalla oli kymmentunta ehdokasta mm. Sirpa Aarniolehto-Kotilainen, Anu Heinäinen, Martti Kaasinen, Jukka Kivimäki, Katja Koivumäki,  Leena Luhtanen, Tipsu Sollasvaara. Hannu Suntio, Tarja Tallqvist, Reino Uusitalo ja Merja Vuori. Ja minäkin.

Jostain syystä vaalitilaisuuksia ei enää saanut järjestää ihmisille paremmin sopivassa  Omenan kahvilassa. Niinpä oikeita äänestäjiä oli väärällä puolella katua liikkeellä vähän. Heitä kiinnosti erityisesti Matinkylän uimahalliasia.

KAHDEN seuraavan viikon aikana kaikki puolueet ovat aktiivisesti liikkeellä. Itse pyrin osallistumaan tällä viikolla seuraaviin demaritapahtumiin:
- ke 17.10 klo 17- 19 Karakallion torilla (makkaragrilli)
- la 20.10 klo  9-(11)- 13 Entresse, Cafe Rento
- la 20.10 klo 11-13 Tapiolan keskusta. Paikalla ministerit Urpilainen ja Guzenina-Richardson
- su 21.10  klo 11-13 Siwan edustalla Joosepinkadulla.

Martti Hellström 609

Peruskoulu vaatii tukea kehittyäkseen

ESPOON demarien vaalilehti Espoon Ruusu jaetaan joka postilaatikkoon. Siinä esitellään tämän ryhmän kuntavaaliteemat.

Minulle annettiin  mahdollisuus kirjoittaa lehteen kouluasioista. Näin kirjoitin:

Espoolainen peruskoulu vaatii tukea kehittyäkseen
Martti Hellström

Espoo siirtyi peruskouluun 35 vuotta sitten. Tulokset ovat maailman huippuluokkaa Merkkejä peruskoulujärjestelmän rapautumisesta on kuitenkin näkyvissä.  Kehitys on pysäytettävä.

 Jokaisen koulun on oltava riittävän hyvä

Näpit irti opetuksen määrärahoista! Oppilailla on oltava oikeus  hyvään opetukseen, asianmukaisiin oppimateriaaleihin ja järkevän kokoiseen opetusryhmään. Puutteellisia olosuhteita on kompensoitava.  Opetustoimen budjetin on katettava kaikki palkkamenot. Koulujen budjettien on riitettävä luvattuun tuntikehykseen. Vuokrien on vastattava  kiinteistöjen todellista kuntoa, ja katetavoitteen tulee olla kohtuullinen. Oppilashuoltoon ja  avustajapalveluihin on vaattava riittävästi  rahaa. Syrjäytymisvaarassa olevien tueksi on viritettävä hallinnonrajat ylittävä kuntatason moniammatillinen turvaverkko, joka jalkautuu ajoissa tukemaan perheitä.

Koulun  on oltava turvallinen  ja terveellinen

Kahdessa koulussa kolmesta sisäilmassa on ongelmia. Kukaan ei saisi menettää koulutilojen vuoksi terveyttään. Espoossa on huutava pula remonttien aikaisista väistötiloista. Tilatarve tulisi ottaa huomioon koulurakennushankkeissa. Kouluissa väkivaltaa kohtaavat sekä oppilaat että henkilökunta. Väkivallalle on saatava nollatoleranssi. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus iltapäivätoimintapaikkaan. Koulupäivästä tulisi rakentaa ehyt, turvallinen ja monipuolinen kokonaisuus.

Opetusta on uudistettava

Tutkimusten mukaan kouluissa, joissa voidaan hyvin, opitaan myös hyvin. Osaamistavoitteiden rinnalle tulee nostaa onnistumisen kokemukset. Meidän opettajien on rakennettava positiivisia koulukokemuksia. Joka päivä. Joka tunti. Jokaiselle oppilaalle. Olemme pudonneet tieto- ja viestintätekniikassa muiden maiden kyydistä. On otettava tiikerinloikka älypuhelimiin  ja tabletteihin .

Kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta on syvennettävä

Lapsia ja nuoria kasvatuksessa tarvitaan kumppanuutta, jossa on yhteinen päämäärä ja selkeä työnjako.  Yhteistyötä on arvostettava niin paljon, että  siihen saadaan käyttää siihen työaikaa. Koulu ei  kuitenkaan ole kaikkeuden keskus. Pedagogiikalla ei ratkaista kaikkia ongelmia., vaikka monia kyllä.
  

Espoon demarit hienosti esillä Demokraatissa

Tipsu,  Jukka, Markku ja Maria. Mainio nelikko edustaa
espoolaisia demareita Demokraatin haastattelussa.

TÄMÄN keskiviikon DEMOKRAATISSA ovat espoolaiset upeasti näkyvissä.  Etusivulle asti puffattu Espoon aukeama on otsikoitu komeasti "Nyt on sauma räväyttää kunnolla". Tavoitteeksi on  asetettu 11 nykyisen lisäksi jopa 8 uutta paikkaa. On siinä haastetta. Vaikka valtuutettujen määrä kasvaa. Vaikka Kokoomuksen ehdokaslistalta jääkin  pois kovia nimiä.  Vaikka Perussuomalaisilla  ei ole oikein linjaa, kuinka Espoota tulisi kehittää.

Mutta perusteita uhoon on. Pienellä valtuustoryhmällä on saatu paljon aikaan:
- Metro tulee.
- Sosiaali- ja teveyspuolelle on saatu lisää rahaa.
- Vanhuspalveluiden kriteereissä ei hinta yksin ratkaise vaan myös laatu.
- Koulujen iltapäivätoiminnan leikkauksia on torjuttu.

Mainiosti toimitetussa jutussa nousevat hyvin esiin espoolaisdemarien keskeiset näkemykset:
- Palveluiden yksityistämiselle loppu; lääkäripalveluissa on jo kaaos.
- On hyvä, että puolueiden  erot ovat tulleet näkyviin.
- Peruskoulun on  oltava rittävän hyvä. Eliittikouluja ei tarvita.
- Espoo olkoon  jatkossakin itsenäinen.
- Syrjäytyminen on estettävä
- Yhteiskuntatakuu nuorille!
- Emme hae kuuta taivaalta vaan järkeviä ratkaisuja tavallisten espoolaisten hyväksi.

LYHENNELMÄ jutusta löytyy myös demokraatin nettisivuilta. Tässä linkki.

DEMOKRAATIN keskiviikon numerossa espoolaisväriä tuovat  myös terävä Maria Guzenina-Richardssonin kolumni vanhusten vaipoista ja eräästä espoolaisrehtorista tehty aukeaman juttu otsikolla "Lapsen kohtaaminen on koulupäivän kohokohta" :-) ks. tarkemmin tästä linkistä.

Nyt se alkaa kunnolla!

VAALIMAINOKSET ovat nyt ilmestyneet Espoon teiden varsille. Nyt se vaalityö alkaa kunnolla. Aikaa  on 2,5 viikkoa.

ESPOON demareilla on komea lista ehdokkaita. Mukana mm. nykyinen ja ex-ministeri, kaupunginhallituksen  varapuheenjohtaja. Lautakunnan puheenjohtajia. Miehiä ja naisia. Nuoria ja vanhoja. Opiskelijoita, työväkeä ja eläkeläisiä. Julkisuudessa tulikastettuja ja uusia kasvoja. Konkareita ja uutta virtaa. Kaikilla yksi yhteinen päämäärä: hyvinvoiva Espoo. Espoo, joka pitää kaikista espoolaisista huolta.

MONEN alan osaajia. Koulupuoleltakin monta kovaa ammattilaista: Martti Hellström, Jukka Kivinen, Jasminiitta Lumme ja Hannu Suntio.

MUISTETAAN äänestää! Eikö niin.

Asumisen hinta karkaa käsistä!

ASUMISEN hinta on karkaamassa  käsistä. Asuminen on kuitenkin perusoikeus.

MINISTERI on paljon vartijana. Upeaa saada hänet Espooseen.

Suurella joukolla paikalle, eikö vaan!

Vaalityössä Itä-merellä

Jokaisella puoluella oli oma piste. Demarien pistettä johti
kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Markku Sistonen.

TAKANA ehkä kymmenes espoolaisten opettajien ja poliittisten päättäjien yhteinen laivaseminaari.  Vaalityötä tekivät tietysti kaikki mukana olleet ehdokkaat. SDP:stä meitä oli mukana kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Markku Sistonen,  Hannu Suntio ja minä. Perjantai-illan ohjelmaan kuului mm. suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemen alustus. Kuulimme myös Sukon virkamiesten näkemyksiä.  Yhteinen huoli oli tietysti koulutoimen budjetista uupuvat rahat.  Salista kuului syvä huokaus, kun työsuojeluvaltuutetut kertoivat, että peräti 50:ssa espoolaiskoulussa on sisäilmaongelmia. Nykyinen korjaustahti on kaksi koulua vuodessa!

Rehtori Jukka Sarpilan  johdolla opettajat sitten kiersivät puolueiden pisteissä ja yhdessä  työstettiin SWOT-analyysia Espoon tilanteesta.

EKOAY:n varapuheenjohtaja Mervi Mattila esitteli päättäjille kolmiportai-
seen tukeen liittyviä haasteita.

LAUANTAINA oli vielä luentojen lisäksi erillinen pienemmän ryhmän päättäjätapaaaminen. Tuossa tapaamisessa olivat läsnä matkalle lähteneet eri puolueita edustaneet espoolaispoliitikot (mm. Kurt Byman (sit.),  Martti Merra (Kok), Marjo Matikka (Vihr.), Jukka Nieminen (Kok), ja Kari Uotila (Vas.), virkamiehet sekä OAJ:n ja EKOAY:n iskujoukko.   Keskusteluteemoja oli kolme: kolmiportaisen tuen aiheuttama lisätyö, koulujen kokonaisbudjetti ja nsi vuoden budjetti.

Keskustelu oli aktiivista, rakentavaa  ja rehellistä. Kokeneet päättäjät  opettivat  perusasioita budjettineuvotteluista. Espoon budjetti on noin 1,5 miljardia. Käytännössä poliitikot ovat tehneet kaupunginjohtajan esitykseen (joka annetaan nyt kolme päivää ennen vaaleja) vuosittain VAIN  3-4 miljoonan euron edestä muutoksia. Niin käynee tänäkin vuonna. Koulupuolella on 5,1 miljoonan euron aukko. Mutta aukkoja on muillakin toimialoilla. Pitkään keskusteltiin tilavuokrista. Jos niitä halutaan alas, on tyydyttävä vaatimattomampiin arkkitehtonisiin ratkaisuihin.

NYT sitä ollaan sunnuntai-aamussa, ja kohta taas jalat tukevasti kotimaan kamaralla. Vaalityötä on tehty siis koko viikonloppu.  Hyvä reissu.

Nimettömiä refereitä

KIRJOITN  naamikirjassa: "Näin vaalien alla sitä jää pohtimaan, millainen kuva ihmisillä on minusta?"

Tällaisia kuvia sain. Julkaisen ne ilman nimiä:

-  Pää täynnä visioita ja  aina vauhti päällä, sellainen kuva mulla on susta.
- Just tommonen kuin yllä. Opettaja-lehden mielipideosaston sarjakuvasankari muistuttaa sinua myös.
- 5 adjektiivia: energinen, aikaansaava, osaava, päämääriinsä sitoutunut, ei tyhmä.
- Taiteellinen, osaava älykkö, inhimillinen, menevä
- Toimeenpaneva ajattelija ja uudistava. Aina muita auttava!
- Lämmin, välittävä ja osaava.
- Vaikuttava! Mun lapset eivät ole koskaan sinua edes nähneet ja silti saavat sinun "oppeja" harva se kerta kun autan läksyissä tms. Itsekin välillä ihmettelen kuinka jostain syövereistä ammennan aina jotain omille muksuille sinun opeista tai tavoista/tyylistä opettaa. Vaikutat siis jopa siellä missä et ole koskaan ollut.
- Aktiivinen, energinen, huumorintajuinen, lapsilähtöinen, kiinnostunut vempaimista.
- Koulumaailman visionäärinen sekä disruptiivinen kehäkettu, joka ei unohda yksilöä.
- Kokeilin vaalikonetta. Sijoituit mun listalla pronssille. Aika metkaa
- Ei pössömpää:-) Jatka rohkeasti harrastusta piirustuksen parissa. Politiikka tuntuu kaipaavan juuri sinua!

HAUSKOJA ihmisiä! Olisikohan  noista ominaisuuksista hyötyä politiikassa?

Webinaarissa ministerin kanssa

OLIN niiden ensimmäisen 100 joukossa, jotka ilmoittautuivat tänään klo 17.30 alkaneeseen Kuntavaalien nettikeskusteluun. Keskusteluun osallistujille lähetettiin linkki. Softana oli Adobeconnect. Lopulta meitä oli paikalla noin 30 eri puolilta Suomea.

OPETUSMINISTERI Jukka Gustafsson puhui puolisen tuntia (tulitikkulaatikon kokoisena). Ruudun oikeassa reunassa oliva diat ja Jukan naaman alla chat-taulu, jossa  osallitujat kommentoivat kuulemaansa ja muutakin.

PÄHKINÄNKUORESSA kuvaisin keskustelua näin:

• Peruskoulu on suomalaisten ylpeyden aihe- ja demarien silmäterä.
• Hallitus satsaa nyt yli 80 miljoonaa korvamerkittyä rahaa mm. opetusryhmien pienentämiseen.
• Opettajia halutaan kuunnella. Jokaisella on oikeus kiusaamattomaan kouluun (aina vängästi sanottu). Jokaiselle on myös oikeus tukeen. 
• Koulujen tulee saada rahaa tarpeiden mukaan
• Koulujen erilaistuminen on pysäytettävä. Jokaisen lähikoulun on oltava riittävän hyvä.
• Hyvät tavat ovat demareille tärkeitä.
• Kurinpitoon tulee opettajille uusia keinoja. Jälki-istuntoa halutaan modernisoida.
• Osallistujat olivat huolissaan erityisluokkien katoamisesta, koulujen lakkauttamisesta, putteellisista kouluterveydenhuollosta, epäonnistuneista opettajista.
• Itse tungin chattiin huolta koulujen sisäilmaongelmista ja muistutin pedagogisen hyvinvoinnin merkityksestä.  Koulun ongelmat eivät poistu kuritusta lisäämällä.

PUHUJAN kuva saisi olla suurempi. Osallistujien ääntä ei saatu kuulumaan. Mutta ihmiset olivat oikein tyytyväisiä. 

 

Tässä joukossa!

Mitä espoolainen isä Pauli Wihuri kirjoitti Martista

OLEN ollut rehtorina Aurorassa vuodesta 1989 alkaen. Tänä aikana meillä on ollut kuusi johtokuntaa. Pauli Wihuri toimi johtokuntamme puheenjohtajana nelivuotiskauden 2001-2004. Sitä ennen hän oli aktiivinen toimija Auroran koti ja koulu yhdistyksessä. Hän veti mm. kunnianhimoista koko kylä kasvattaa - hanketta. Paulin johtama johtokunta  vaikutti ratkaisevasti siihen, että Aurora lopulta sai uudet parakit ja vanhat, sisäilmaongelmista kärsineet  purettiin.

Mitä Pauli Wihuri kirjoitti Martista? 

"Tutustuin Marttiin toimiessani Auroran koulun johtokunnan puheenjohtajana. Martti on innovatiivinen ja innostava opettajien ja koulun johtaja, jonka sydän, sanat ja teot ovat paikallaan oppilaiden ja opettajien parhaaksi. Kunta tarvitsee valtuustoon johtajia, jotka ymmärtävät pitkältä ajalta ja kattavasti käytännön paineet, joissa koulut, opettajat ja oppilaat painivat, ja jotka löytävät innovatiivisia käytännön ratkaisuja."

Pauli Wihuri – Espoolainen isä